Katsaus yhteiskunnalliseen varautumiseen: Eilispäivän opeilla kohti huomisen haasteita?

1.12.2020 9.57
Uutinen

Katsaus yhteiskunnalliseen varautumiseen: Eilispäivän opeilla kohti huomisen haasteita?

Mitkä ovat Suomen huoltovarmuuden suurimmat uhkat? Osaammeko nyt varautua paremmin kansalliseen epidemiaan tai globaaliin pandemiaan? Miten koko maata koskettaneet onnettomuudet, kuten koulusurmat, Konginkankaan bussiturma tai vuoden 2004 tsunami, ovat muuttaneet varautumista ja turvallisuussuosituksia?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemassa teoksessa ”Varautuminen eilen – varautuminen huomenna. Puheenvuoroja Suomesta”, jossa käsitellään yhteiskunnallista varautumista monipuolisesti ja kootaan johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.

Kuluva vuosi on osoittanut, että varautuminen erilaisiin uhkakuviin on entistä tärkeämpää. Varautuminen on ennakoivaa toimintaa, jolla pyritään varmistamaan tärkeiden toimintojen ja tehtävien hoituminen niin normaaliolosuhteissa kuin tavanomaisuudesta poikkeavissakin tilanteissa. Haasteena on, ettei aina ole selvää, mihin ja miten tarkalleen ottaen tulisi varautua.

- Varautuminen ei koske yksinomaan ongelmia, joista Suomella tai toisilla mailla on jo kokemusta ja joihin on pystytty varautumaan esimerkiksi harjoittelun keinoin. Erityinen haaste on se, miten varautua täysin uusiin ongelmiin, joita ei ole aiemmin koettu ja jotka ovat odottamattomia ja epätodennäköisiä, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen . Laitinen on toimittanut teoksen yhdessä tutkija Ossi Heinon ja erikoistutkija Vesa Huotarin kanssa.

Aiemmin kertyneet kokemukset ja koettujen tilanteiden analysointi muodostavat keskeisen lähtökohdan varautumisessa. Kun jokin ei-toivottava tapahtuma sattuu uudelleen tai uusi ongelma nostaa päätään, vastauksen siihen on oltava nopeaa, oikea-aikaista, oikein mitoitettua ja tapahtua oikeassa järjestyksessä. Tällaiset tilanteet saattavat kuitenkin tuntua normaaliolosuhteissa hyvinkin kaukaisilta, jolloin varautumisen tärkeyden perusteleminen on vaikeaa.

- Käytännön haasteena on, etteivät varautumiseen satsattavien panostusten ja niillä saavutettavien hyötyjen väliset laskelmat ole kovinkaan mielekkäitä. Mitä kapeammin huomio kohdistuu esimerkiksi organisaation ydintoimintaan ja sen tavoitteisiin, sitä todennäköisemmin varautuminen tulkitaan ylihuolehtimiseksi, pessimismiksi, resurssien tuhlaamiseksi ja asioiden hankaloittamiseksi, toteaa tutkija Ossi Heino.

”Varautuminen eilen – varautuminen huomenna. Puheenvuoroja Suomesta” -raportti on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa polamk.fi/julkaisut .

Julkaisun tiedot:
Ossi Heino, Vesa Huotari ja Kari Laitinen (toim.): Varautuminen eilen – varautuminen huomenna: Puheenvuoroja Suomesta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 136.

Poliisiammattikorkeakoulu Tiedote tuotu vanhoilta sivuilta Uutinen