Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus osoittaa, että poliisin tietoon tuleva korruptio on Suomessa pääosin muuta kuin lahjontaa. Yleisimmät korruptioepäilyt liittyvät varojen ja tiedon väärinkäyttöön yritystoiminnassa ja julkishallinnossa.
Poliisiammattikorkeakoulu on julkaissut tutkimuksen Poliisin tietoon tulleet korruptioepäilyt Suomessa 2007–2023. Raportti perustuu poliisin rikosilmoitustietoihin ja tarjoaa pitkän aikavälin kuvan Suomessa ilmi tulleesta korruptiosta.
Tarkastelussa oli viimeisimmällä seurantajaksolla vuosina 2019–2023 yhteensä 741 korruptioepäilyä. Niistä 13 prosenttia liittyi lahjontaan, ja tämä osuus on pysynyt vakaana vuodesta 2007 alkaen. Suurin osa tapauksista koski muita korruption muotoja, kuten varojen väärinkäyttöä, liikesalaisuuksien ja muiden tietojen väärinkäyttöä sekä virkatietojen oikeudetonta hyödyntämistä.
– Korruptiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein lahjontaan, mutta tutkimuksemme osoittaa, että poliisin tietoon tulee valtaosin muunlaisia korruptioepäilyjä. Erityisesti työelämässä tapahtuvat varojen ja tiedon väärinkäytökset korostuvat aineistossa, kertoo erikoistutkija Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Korruptioepäilyt painottuvat arkipäivän työelämään
Yleisimmät korruptioon liittyvät edut olivat raha ja tieto. Raha oli ainoana etuna yli kolmanneksessa ja tieto runsaassa neljänneksessä tapauksista. Yritykset olivat yleisin korruptioepäilyjen osapuoli, ja yli puolessa tapauksista mukana oli yritys.
Varojen väärinkäyttö muodosti lähes kolmanneksen kaikista korruptioepäilyistä. Näissä tapauksissa työntekijän, johtajan tai muun vastuullisessa asemassa olevan henkilön epäiltiin hyödyntäneen organisaation varoja tai omaisuutta omaksi edukseen. Toiseksi yleisintä oli tiedon väärinkäyttö taloudellisista syistä, jolloin esimerkiksi yritysten liikesalaisuuksia tai asiakastietoja käytettiin kilpailevassa toiminnassa.
Tutkimus sisältää myös suppeat kuvaukset 156 tapauksesta, jotka poimittiin satunnaisesti vuosien 2019–2023 koko aineistosta. Niiden perusteella poliisin tietoon tullut korruptio näyttäytyy ennen kaikkea hajanaisena arkipäivän korruptiona yhteiskunnan eri organisaatioissa. Tapauksissa eivät sen sijaan näy laajasti rakenteellisen korruption muodot, kuten "hyvä veli" -verkostot tai epäviralliset päätöksentekorakenteet.
Tapauksia löytyi muun muassa rakennusalalta, terveydenhuollosta, koulutusalalta, kunnista, turvallisuusviranomaisista, politiikasta ja yhdistystoiminnasta. Aineistossa oli myös poliisin toimintaan liittyviä korruptioepäilyjä, kuten esimerkiksi tietojen urkkimista ja aseman hyödyntämistä yksityisiin tarkoituksiin.
Lahjonnan ulkopuolisen korruption tunnistaminen tärkeää
Korruptioepäilystä ilmoitti poliisille yleisimmin tapauksessa osallisena ollut henkilö. Kuitenkin ulkopuolisten ilmoittajien osuus on kasvanut. Tutkimuksessa havaittiin myös muutoksia korruptioepäilyjen käsittelyssä. Vuosina 2019–2023 alle puolet tapauksista eteni syyteharkintaan, ja tämä osuus on vähentynyt jatkuvasti. Epäillyt henkilöt olivat tyypillisesti miehiä, keski-ikäisiä, Suomen kansalaisia sekä ylempiä toimihenkilöitä ja työntekijöitä.
Tutkijoiden mukaan korruption torjunnassa on tärkeää kiinnittää huomiota sekä oikeuksiin käsitellä rahaa ja tietoa että tiettyihin erityistilanteisiin, kuten irtisanoutumis- ja konkurssitapauksiin. Myös korruption tunnistamista voitaisiin parantaa kehittämällä viranomaisten ja muiden organisaatioiden osaamista sekä kansalaisten tietoisuutta.
– Erityisen tärkeää on tunnistaa lahjonnan ulkopuolisia korruption muotoja, kuten varojen väärinkäyttöä, tiedon väärinkäyttöä, esteellisyyttä ja muuta vastuullisen aseman väärinkäyttöä, toteaa erikoistutkija Vesa Muttilainen.
Myös korruptioepäilyjen seurannan kehittäminen tukisi ilmiön torjuntaa. Tutkimustietoa olisi tärkeää hyödyntää nykyistä laajemmin osana kansallista korruption tilannekuvaa.
