Ihmiskaupan uhri asianomistajana
Luottamuksen ylläpitäminen esitutkintaviranomaisten ja asianomistajan välillä koko rikosprosessin ajan on keskeistä kaikkien osapuolten kannalta. Esitutkintaviranomaisen työskentelyn tulee olla ammattimaista ja asianomistajaa on kohdeltava koko rikosprosessin ajan kohteliaasti riippumatta esimerkiksi hänen etnisestä taustastaan, uskonnostaan, ammatistaan, sukupuolestaan tai kulttuuritaustastaan. Kaikissa asiakaskohtaamisissa esitutkintaviranomaisen kielenkäytön tulee olla asiallista ja hänen tulee käyttää asioista oikeita ilmaisuja, termejä. Esitutkintaviranomaisen tulee myös varmistaa, että tulkki kääntää termit oikein ja että asianomistaja ymmärtää termit. Jotta asiakkaan luottamus säilytetään, hänelle ei tule luvata mitään sellaista, mitä esitutkintaviranomainen ei pysty toteuttamaan.
Ihmiskaupparikostutkinnan keskiöön nousee tyypillisesti asianomistajan kertomus ja kuvaus kokemastaan hyväksikäytöstä. Ihmiskauppatapauksen asianomistaja saattaa tulla sellaisesta yhteiskunnasta, joka eroaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Asianomistaja saattaa pelätä poliisia ja hänen maailmankuvansa saattaa olla rakentunut eri tavoin kuin suomalaisen esitutkintaviranomaisen. Kulttuurisensitiivisyys ja tietoisuus ovat keskeisiä luottamuksellisen suhteen luomisessa ja asianomistajan kuulemisessa. Esitutkintaviranomainen voi hyödyntää esimerkiksi anonyymia puhuttamista kohdatessaan mahdollisen ihmiskaupan uhrin ensimmäistä kertaa. Hyvä käytäntö on myös perehtyä asianomistajaan ja kyseiseen tapaukseen erityisesti asianomistajan näkökulmasta ennen kuulemista.
Ihmiskaupan asianomistajaksi epäilty henkilö tulee ohjata tuen piiriin. Ihmiskaupan uhrin tukijärjestelmä on Suomessa monipuolinen. Viranomaisena Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tarjoaa useita palveluita ja monipuolista tukea ja apua. Heillä on myös runsaasti asiantuntemusta, joita myös esitutkintaviranomainen voi tarvittaessa hyödyntää esitutkinnan tukena. Ammattimaisesti toimiva järjestökenttä, kuten ihmiskauppaan erikoistuneet niin sanotut neliapilajärjestöt, (Monika-Naiset liitto ry, Pakolaisneuvonta ry, Pro-tukipiste ry ja Rikosuhripäivystys) tarjoavat monipuolista tukea asianomistajalle. Raiskauskriisikeskus Tukinainen auttaa ja tukee seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneita ihmiskaupan uhreja prosessin eri vaiheissa. Lisäksi hyvinvointialueet tarjoavat palveluja kotikunta-statuksen omaaville ihmiskaupan uhreille.
Ihmiskaupan asianomistajalla on lakisääteinen oikeus harkinta-aikaan, joka viranomaisen tulee huomioida ja tehdä tiettäväksi asianomistajalle. Poliisi antaa tarvittaessa myös lausunnon maahanmuuttoviranomaiselle tilapäisestä oleskeluluvasta.
Work Help Finland –sovellus selventää työhön liittyvää lainsäädäntöä ja oikeuksia, joita ulkomailta tulleilla työntekijöillä on Suomessa. Sovellus on työkalu myös viranomaisille, jotka kohtaavat työssään mahdollisia työperäisen hyväksikäytön uhreja.
Asianomistajan suojelutarpeen arviointi tehdään jokaisen ihmiskauppatutkinnan yhteydessä. Rikoksen asianomistajan suojelutarpeen arviointimenettelyn käsikirjan mukainen tieto toimenpiteistä tallennetaan poliisiasian tietojärjestelmän merkintälehdelle. Arvioinnissa huomioidaan asianomistajan kohtaama uhka ja turvattomuuden tunne osana hänen arkipäiväänsä.
Ihmiskaupan asianomistajalla on oikeus avustajaan ja tukihenkilöön. Esitutkintaviranomaisen tulee varmistaa, että asianomistaja on tietoinen näistä oikeuksistaan ja ymmärtää, mitä nämä oikeudet käytännössä tarkoittavat. Viranomainen kertoo myös asianomistajalle, mitä esitutkinta tarkoittaa, kauanko se kestää ja miten rikosprosessi etenee.
Erittäin suositeltava hyvä käytänne on ilmoittaa asianomistajalle esitutkinnan päättymisestä ja tapauksen siirtymisestä syyteharkintaan. Laajemman viranomaiskentän tehtävänä on varmistaa, että asianomistajan tukipalvelut jatkuvat, joka toisaalta ennalta ehkäisee asianomistajan joutumista uudelleen ihmiskaupan tai muun hyväksikäytön asianomistajaksi ja toisaalta vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan täysipainoiseen elämään.