Tutkimus ja kehittäminen hero

Tutkimus ja kehittäminen

Poliisiammattikorkeakoulu on Suomen ainoa poliisi­tutkimukseen erikoistunut korkeakoulu. Teemme soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka palvelee poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tuottamaamme tietoa hyödynnetään myös poliisikoulutuksessa.

Tässä osiossa voit tutustua TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaamme.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjulkaisujen kansia lähikuvassa.

Tutkimus ja kehittäminen uutisotsikko

Uutiset

Sisältöjulkaisija

null Uusi yhteistoimintamalli ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja valvontaan

Uusi yhteistoimintamalli ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja valvontaan

Julkaisuajankohta 10.6.2022 9.30
Uutinen

Työperäisen maahanmuuton tehokas valvonta edellyttää viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Jotta viranomaiset voivat toimia suunnitelmallisesti yhdessä ja yhteisesti valita, mihin valvontaa tulee kohdentaa, tarvitaan johtamiseen ja toimivaltuuksiin selkeyttä.

Poliisiammattikorkeakoulu on yhdessä eräiden muiden viranomaisten kanssa valmistellut moniviranomaistoimintaan uuden yhteistoimintamallin, jonka avulla torjutaan ja valvotaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Yhteistoimintamalli esitellään raportissa, johon on koottu keskeiset tulokset Poliisiammattikorkeakoulussa toteutetusta Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille -hankkeesta. Raportin mukaan menestyksekäs moniviranomaistoiminta perustuu aktiiviseen ja motivoituneeseen suunnitteluun, yhteiseen toiminnan toteutukseen sekä palautteen antamiseen.  

– Kun riskiperusteista kohdevalvontaa toteutetaan yhteistoimintamallin mukaisesti, moniviranomaistoimintaan on mahdollista luoda yhtenäiset menettelytavat eri puolille Suomea. Näin voidaan yhtenäistää toiminnan johtamista sekä havaita ja puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön, toteaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Kimmo Kuukasjärvi. 

– Yhteistoimintamallissa riskiperusteinen kohdevalvonta sisältää kolme vaihetta: suunnittelu, toteutus sekä palaute ja jälkitoimet. Viranomaisten tulee välittää tietoa toisilleen matalan kynnyksen periaatteella. On tärkeää, että jokaisen viranomaisen roolit ja vastuut on tarkasti suunniteltu, jotta varsinainen valvontatapahtuma pystytään toteuttamaan tehokkaasti, kertoo Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsi. 

Mobiilisovellus välittää tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista 

Hankkeessa kehitettiin myös mobiilisovellus ’Work Help Finland’, joka on tarkoitettu Suomeen tuleville ja Suomessa oleville ulkomaisille työntekijöille. Sovelluksen avulla jaetaan tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä keskeisimmistä avun tarjoajista. Erityisenä kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jos he esimerkiksi epäilevät joutuneensa hyväksikäytetyiksi.  

– Sovelluksen sisältö on käännetty 24 kielelle, joten ulkomainen työntekijä voi saada tietoa omalla äidinkielellään työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, kertoo ylikomisario Olavi Kujanpää. 

Sovelluksen sisältö noudattelee työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta löytyvää Työskentely Suomessa -tietopakettia, mutta kertoo laajemmin myös työntekijän velvollisuuksista. Sovellus ei kerää käyttäjästään mitään yksilöiviä tietoja ja sen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista.

– Käytännön valvontatyössä on havaittu, että esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden puutteellinen kielitaito rajoittaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada ja löytää tietoa. Tällöin työntekijät saavat ainoastaan tietoa, jota heidän työnantajansa tai ”maanmiehet” ja välikädet välittävät. Tämä tieto on valitettavasti usein vääristynyttä. Ongelma halutaan nyt korjata uuden mobiilisovelluksen avulla, toteaa Ruokaviraston johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen.

– Sovellus täydentää eri viranomaisten ennalta ehkäisevän työn keinovalikoimaa ja sen avulla voidaan jakaa ulkomaalaisille työntekijöille matalalla kynnyksellä tietoa Suomessa työskentelystä, kertoo työsuojelutarkastajana toimiva ylitarkastaja Katja-Pia Jenu. 

Työperäistä hyväksikäyttöä on torjuttu jo kahden vuosikymmenen ajan 

Osana hanketta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) teki katsauksen siitä, miten ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja työperäiseen ihmiskauppaan on puututtu Suomessa. Ilmiöön herättiin jo 2000-luvun alussa, mutta erityisesti viime vuosikymmenen aikana hyväksikäytön vastainen toiminta on kehittynyt ja vakiintunut osaksi eri viranomaisten ja muiden tahojen toimintakenttää.

– Suomessa tunnistetaan enemmän työperäisen hyväksikäytön uhreja kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä liittyy analyysimme mukaan siihen, että ymmärrämme työperäistä hyväksikäyttöä laajemmin ilmiönä, HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen toteaa.   

Vaikka ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön vastaisessa toiminnassa on otettu useita positiivisia kehitysaskelia, edelleen tulee ilmi monia rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia. HEUNIn katsauksen mukaan suunnitelmallinen moniviranomaisyhteistyö edesauttaa näihin ongelmiin puuttumista kokonaisvaltaisella tavalla, jossa huomioidaan myös uhrien oikeudet ja lisätään työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Poliisiammattikorkeakoulu Tampere Tutkimus- ja kehittämistoiminta

TKI-linjaukset banneri