Polamkin uutiset

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa

Fri, 17 Apr 2026 08:35:00 GMT

Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa
havaittiin, että järjestäytyneet rikollisverkostot pyrkivät uhkailun ja painostuksen keinoin vaikuttamaan poliiseihin, vankilahenkilöstöön ja muihin oikeusviranomaisiin kaikissa Pohjoismaissa. Ilmiön laajuus kuitenkin vaihtelee maittain, ja systemaattisen tiedon puute vaikeuttaa kokonaisarviointia – Ruotsi on tässä osittainen poikkeus.

Tutkimus osoittaa lisäksi, että käytetyt vaikuttamiskeinot ovat usein odotettua hienovaraisempia ja siten vaikeasti havaittavia ja todennettavia. Yhteinen haaste Pohjoismaissa onkin se, että näitä rikoksia ilmoitetaan poliisille ja käsitellään oikeusjärjestelmässä varsin vähän.

– Järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat muuttuneet siten, että epäasiallinen vaikuttaminen on noussut yhä keskeisemmäksi keinoksi. Mikäli tätä riskiä ei tunnisteta riittävästi, vaarantuvat sekä oikeusjärjestelmän toimivuus että kansalaisten luottamus siihen, sanoo tutkijatohtori Emma Villman Helsingin yliopistosta.

Suomi erottuu pohjoismaisessa vertailussa

Suomi erottuu muista Pohjoismaista kahdella tavalla: viranomaisiin kohdistuvista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat keskimäärin lievempiä, ja Suomen lainsäädäntö ei tunnista tiettyjä ammattiryhmiä erityisen suojelun kohteiksi.

– On tärkeää, että Suomi ottaa Ruotsin kokemuksista oppia. Ruotsin panostukset tietoisuuden lisäämiseen ja organisaatioiden resilienssin vahvistamiseen tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ilmiöön voidaan puuttua, Villman toteaa.

Uhka ulottuu oikeusviranomaisia laajemmalle

Järjestäytynyt rikollisuus muodostaa vakavan ja kasvavan uhan yhteiskunnalle, sillä se hyödyntää epäasiallista vaikuttamista ja korruptiota toimintatapoinaan. Tämä uhka ei koske ainoastaan oikeusviranomaisia, vaan myös muita viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä.

Epätoivottu kehitys korostaa tarvetta selkeille ja oikeasuhtaisille toimenpiteille, joilla turvataan sekä viranomaisten turvallisuus että oikeusjärjestelmän avoimuus. Lisätutkimuksissa pitäisi arvioida tarkemmin ilmiön laajuutta ja sisältöä. Tämä edellyttää, että vertailukelpoista tietoa on paremmin saatavilla.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu TemaNord-julkaisussa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, joka käsittelee järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmekanismeja Pohjoismaissa.

]]>

Ruotsinkielisellä opiskelijablogipalstalla aloittaa kaksi uutta kirjoittajaa

Thu, 26 Mar 2026 08:29:00 GMT

Uudet bloggarit Isabella ja Oskar aloittivat opintonsa Poliisiammattikorkeakoulussa tammikuussa 2026. Isabella on 23-vuotias ja kotoisin Nauvosta. Hän on aiemmin opiskellut Åbo Akademissa ja valmistunut keväällä 2025 farmaseutiksi. Oskar, 32, on kotoisin Iniöstä. Ennen poliisiopintoja hän on opiskellut laivasähkömieheksi ja työskennellyt sen jälkeen useilla eri aloilla sekä merellä että maissa.

Blogipalstalla voit seurata Isabellan ja Oskarin matkaa poliisiksi. Ensimmäisistä blogikirjoituksista selviää muun muassa, millaiset tunnelmat Oskarilla oli Polamkin valintakokeen jälkeen ja mitä Isabellalle tapahtui valintakokeen ketteryyskokeessa. Tervetuloa mukaan!

Lue Isabellan blogikirjoitus: Ett steg närmare drömmen att bli polis!

Lue Oskarin blogikirjoitus: Genom dörrarna till Polisyrkeshögskolan

Katso myös suomenkieliset blogikirjoitukset

]]>

Kyberosake-hanke uudisti kyberrikostorjunnan koulutuksen vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin

Thu, 19 Mar 2026 07:30:00 GMT

Nykypäivän kyberrikostorjunnan osaamistarpeisiin vastattiin Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) yhteistyönä, kun työelämässä oleville viranomaisille suunnattua kyberrikostorjunnan koulutusta lähdettiin kehittämään Euroopan unionin Sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitetussa Kyberosake-hankkeessa.

– Lähtötilanteessa kyberrikollisuus ja digitaaliset toimintaympäristöt olivat jo arkipäivää rikostorjunnassa, mutta osaamistarve oli kasvanut nopeasti: tutkintaprosessit, tekniset menetelmät ja rikollisten keinot kehittyvät jatkuvasti. Tarvittiin koulutuskokonaisuus, joka kokoaa yhteen nykyaikaisen kyberrikostorjunnan osaamisvaatimukset ja tukee poliisin sekä muiden viranomaisten käytännön työtä sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, sanoo Polamkin erityisasiantuntija Tomislav Kukulj.

Yli 1 500 viranomaista osallistui hankkeen aikaisiin ajantasaistettuihin kyberrikostorjunnan koulutuksiin, jotka keskittyivät kyberrikostorjunnan keskeisiin osa-alueisiin. Koulutusten seurantakyselyihin vastanneista lähes jokainen käytti koulutuksista hankittuja taitoja ja osaamista työssään, kun koulutuksen päättymisestä oli kolmesta kuuteen kuukautta. Koulutukset koettiin ajankohtaisina sekä hyödyllisinä, ja erityisesti arvostettiin koulutuksessa yhdistyvää käytännönläheisyyttä, viranomaisympäristöön sopivaa näkökulmaa ja ajantasaista sekä laadukasta opetusta.

Kyky tunnistaa ja torjua kyberrikoksia parani

Hankkeen aikana toteutettujen koulutustarvekartoitusten ansiosta viranomaisten osaamisvajeet tunnistettiin aiempaa kattavammin ja ajantasaistetut koulutussisällöt pystyttiin kohdentamaan todellisiin tarpeisiin.

– Hankkeen tuloksena syntyi aiempaa tarkoituksenmukaisempi ja käytännön työhön paremmin vastaava koulutuskokonaisuus. Viranomaisten kyky tunnistaa ja torjua kybertoimintaympäristön rikollisia ilmiöitä parani, kertoo projektikoordinaattori Noora Järvensivu Polamkista.
Kolmevuotisen hankkeen aikana kehitettiin lisäksi kansainvälistä yhteistyötä, koeteltiin viranomaisten taitoja kyberharjoituksessa ja tutkittiin tekoälyn hyödyntämistä kyberrikollisuuden torjunnassa.

– Kyberrikollisuus ja siihen liittyvä koulutustarve on myös globaalia, joten koulutusyhteistyö ulkomaisten viranomaisten välillä on ollut tietoista ja tavoiteltavaa. Yhteiset intressit sekä päällekkäiset koulutustarpeet ja osaamistavoitteet ovat olleet ilmeiset, joten yhteistyö ja osaamisen kansainvälinen kehittäminen on ollut kaikin puolin järkevää ja resurssien kannalta tehokasta, sanoo Polamkin erityisasiantuntija Toni Kranz.

– Tekoälyn käytölle on varsin tiukat raamit, joiden puitteissa viranomaiset voivat toimia. Viranomaisten on myös erittäin tärkeää pysyä kärryillä, millä tavoin rikolliset saattavat uusia tekniikoita hyödyntää. Näitäkin seikkoja kartoitettiin hankkeen puitteissa, kertoo asiantuntija Vesa Vertainen Jamkista.

Kyberosake-hankkeen tuloksena uutta osaamista

Kyberosake-hankkeen mahdollistama uusi osaaminen vastaa suoraan tarpeeseen vahvistaa poliisin ja muiden viranomaisten kykyä:

reagoida kyberrikoksiin nopeammin ja vaikuttavammin
tutkia kyberrikoksia laadukkaasti tilanteissa, joissa keskeinen näyttö on digitaalista todistusaineistoa
yhdistää tekninen osaaminen rikosprosessiin (lainsäädäntö, toimivaltuudet, eettisyys)
hyödyntää ajantasaisia työkaluja ja menetelmiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä
parantaa kyberrikostorjunnan kokonaisvaltaista osaamista sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla
parantaa kansainvälistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta rajat ylittävän kyberrikollisuuden torjumisessa.

Artikkelissa esitetyt tulokset ovat Kyberosake-hankkeen tuloksia. Hanke on rahoitettu Euroopan unionin Sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF). Hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) ja Poliisiammattikorkeakoulu toimivat yhteistyössä tavoitteenaan kyberrikostorjunnan erikoistumiskoulutuksen ajantasaistaminen, kehittäminen ja toteuttaminen.

]]>

Uutta blogipalstalla: terveisiä Erasmus+ -vaihdosta Sloveniasta

Tue, 17 Mar 2026 09:25:00 GMT

Tiesitkö, että Polamkin amk-opiskelijat voivat lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille? Poliisiopiskelija Alviina Majamaa viettää kevään Erasmus+ -vaihdossa Sloveniassa. Alviina aloitti opinnot Polamkissa tammikuussa 2025, eli opiskelua on takana reilu vuosi ennen vaihtoon lähtöä.

Polamkin verkkosivujen blogipalstan lukijat pääsevät seuraamaan Alviinan kuulumisia opiskelijavaihdosta. Tervetuloa mukaan Ljubljanaan!

]]>

Polamkissa tehty opinnäytetyö palkittiin

Mon, 16 Mar 2026 07:46:00 GMT

Eläinsuojelurikosten ehkäisyssä eläintenpitokiellolla voi olla merkittävä rooli, mutta sen valvonta on nykyisellään pirstaleista ja haastavaa. Aihetta opinnäytetyössään tutkinut Renée Meller selventää, millaisista haasteista on kysymys:

– Keskeisiä haasteita ovat lainsäädännön rajat erityisesti kotirauhan piirissä, eläintenpitokieltorekisterin ja tiedonkulun katkokset, vaihteleva koulutus ja ohjeistus sekä yhteisten toimintamallien puute.

Opas tukee käytännön töitä, toimenpide-ehdotukset jatkokehitystä

Opinnäytetyötään varten Meller haastatteli valvontaeläinlääkäreitä ja eri poliisilaitosten poliiseja. Näin hän selvitti, miten eläintenpitokiellon valvonta toteutuu poliisissa ja valvontaeläinlääkinnässä ja tunnisti keskeiset haasteet.

Näiden perusteella Meller laati suositukset viranomaisyhteistyön ja valvonnan tehostamiseksi: eläinsuojeluyhdyshenkilöverkosto poliisilaitoksiin, yhteisiä koulutus- ja toimintamalleja, rekisterien käytettävyyden parantamista sekä vakioidut viestintäkanavat poliisin ja valvontaeläinlääkärien välille.

Meller toteutti myös käytännönläheisen kenttäoppaan, joka vastaa tunnistettuihin tarpeisiin. Se tarjoaa tukea päätöksentekoon ja dokumentointiin ja madaltaa viranomaisten kynnystä puuttua eläinten kaltoinkohteluun. Oppaan avulla tilanteet pystytään arvioimaan tehokkaasti, ja niihin pystytään siten reagoimaan asianmukaisesti.

Säätiö kiittää Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden innostusta edistää eläinten hyvinvointia

Juliana von Wendtin säätiö palkitsi Mellerin tutkimuksen opinnäytetyöpalkinnolla. Säätiön toimitusjohtaja Marianna Norring kiittelee myös Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden kiinnostusta eläinten hyvinvointiin yleisemminkin.

– Säätiö ilahtui Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden innostuksesta edistää eläinten hyvinvointia, sillä Poliisiammattikorkeakoulusta tuli jopa kolme hakemusta. Palkittu opinnäytetyö oli käytännönläheinen ja siihen liittyvää opasta voi suoraan hyödyntää. Oppaalle on selkeästi tarvetta. Se on hyvä ja selkeä tuki paitsi poliisille, myös jokaiselle eläimen omistajalle ja eläimestä haaveilevalle, Norring sanoo.

Myös Poliisiammattikorkeakoulun opinnäyteprosessista vastaava lehtori Stella Haikansalo on tyytyväinen, että eläinten hyvinvointi kiinnostaa yhä enemmän poliisiopiskelijoita. Mellerin opinnäytetyötä ohjannut ylikonstaapeli Anu Antila kehuu opiskelijan asennetta ja rohkeutta astua epämukavuusalueelle:

– Oli hienoa seurata ja tukea Renéen oppimista, intoa ja valmiutta tarttua entuudestaan tuntemattomaan opinnäytetyöprosessiin. Tutkimukseen liittyvät menetelmät olivat välillä hankalia, mutta Renée selvisi niistä lannistumatta ja mielenkiintoinen aihe kantoi upeasti loppuun saakka. Lopputuloksena oli erinomainen opinnäytetyö, joka huomioitiin nyt myös muualla, Antila toteaa.

Meller itse iloitsee siitä, että pystyi työssään yhdistämään eläinten hyvinvoinnin ja viranomaistyön edistämisen.

– Olen aina ollut eläinten ystävä, ja opinnäytetyön ohjaajani ehdottama aihe avasi minulle eläinsuojeluviranomaisen käytännön haasteet. Aihe oli kiinnostava, sillä se yhdistää eläinten hyvinvoinnin edistämisen ja viranomaisten käytännön työn kehittämisen.

Juliana von Wendtin säätiö tukee tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ja edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.

]]>

Virantoimituksessa menehtyneitä poliiseja muistetaan kansainvälisesti maaliskuussa

Wed, 04 Mar 2026 10:05:00 GMT

Suomen poliisi osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Interpolin kampanjaan, jossa kunnioitetaan virantoimituksessa surmansa saaneita poliiseja ympäri maailmaa. International Day of Remembrance for Fallen Officers on joka vuosi 7. maaliskuuta.

Koska kansainvälinen muistopäivä osuu tänä vuonna lauantaille, Suomen poliisiyksiköissä tapahtuma näkyy perjantaina 6.3. muun muassa suruliputuksina.

Maailma sinisissä

Interpolin kampanjaan kuuluu tänä vuonna ”Global Blue Chain”, jossa rakennuksia ja maamerkkejä ympäri maailman valaistaan sinisiksi. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu tapahtumaan valaisemalla Hervannan kampuksen päärakennuksen sinisellä 6.–7.3.2026.

Suomalaisiin poliisisurmiin pääsee tutustumaan Poliisimuseon ”In Memoriam” -verkkonäyttelyssä. Näyttelyn tietokanta kertoo tarkemmin 164 tapauksesta, jossa poliisi on menehtynyt esimerkiksi väkivallan tai tapaturman seurauksena. 2000-luvulla Suomessa on virkatehtävissä menehtynyt kaksi poliisia väkivallan seurauksena.

Poliisimuseossa järjestetään lauantaina 7.3. kello 13 ilmainen opastus verkkonäyttelyn teemalla. Opastuksesta ja näyttelystä saat lisätietoa Poliisimuseon verkkosivuilta.

]]>

Ennätysmäärä hakijoita poliisikoulutukseen

Mon, 23 Feb 2026 12:52:00 GMT

Vuonna 2026 alkaviin suomenkielisiin koulutuksiin tuli lähes 5 600 hakemusta ja ruotsinkieliseen koulutukseen yli 200. Aloituspaikkoja tälle vuodelle on yhteensä 375.

– Olemme ottaneet viime vuosina tavallista enemmän opiskelijoita, koska hallitusohjelmassa on tavoiteltu poliisien määrän lisäämistä. Viime vuonna aloituspaikkoja oli 450 ja sitä edellisenä 500. On hienoa, että hakijoita on ollut hyvin ja olemme saaneet paikat täyteen, sanoo rehtori Marko Laitinen.

Suomenkielinen poliisikoulutus alkaa neljä kertaa vuodessa, ja vuoden viimeisen, lokakuussa alkavan koulutuksen opiskelijavalinnat varmistuvat syyskuussa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa 1,5 vuoden välein, viimeksi tämän vuoden tammikuussa.

Poliisi (AMK) -tutkinnon vuosittainen hakijamäärä on liikkunut viiden tuhannen molemmin puolin koronapandemiavuosista alkaen. Hakijoiden keski-ikä on tällä hetkellä noin 26 vuotta ja noin 40 prosenttia hakijoista on naisia.

]]>

Väkivalta- tai seksuaalirikoksen kohteeksi joutuminen voi vähentää luottamusta poliisin toimintaan

Thu, 19 Feb 2026 07:08:00 GMT

The Police and the Public -kirjan toinen osa tarjoaa uutta tutkimusta poliisin ja kansalaisten keskinäisestä suhteesta Suomessa. Kirja koostuu kolmesta artikkelista, joissa kaikissa tutkitaan kansalaisten kokemaa epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan. Tutkimusartikkelien perustana on ollut vuoden 2022 poliisibarometritutkimuksen aineisto.

– Luottamuksen ydin hahmottuu vähä vähältä, kun analysoidaan poliisin toimintaan kohdistuvaa epäluottamusta, kertovat tutkimuksen tekijät, Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Matti Vuorensyrjä ja Jenita Rauta.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset heijastuvat luottamukseen

Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, miksi seksuaali- tai väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneet kokevat tavallista syvempää epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan.

Poliisibarometritutkimuksen aineistosta selviää, että monet seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneista ovat kokeneet poliisin toiminnan ja rikosprosessin yleisemminkin epäoikeudenmukaiseksi. Uhrien kokemusten mukaan heidän kertomustaan ei ole asianmukaisesti kuultu tai uskottu, heihin ei ole suhtauduttu kunnioittavasti tai poliisin kysymykset ovat tuntuneet syyllistäviltä.

Väkivaltarikoksen uhreilla puolestaan korostuu kokemus siitä, että poliisilta ei ole saatu sellaista apua kuin olisi tarvittu. Uhrien mukaan poliisin toiminnalla ei ole ollut vaikuttavuutta: juttua ei ehkä ole otettu käsittelyyn lainkaan tai se ei ole edennyt tai selvinnyt.

– Väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrikokemukseen viitanneita vastaajia oli vain 1–2 prosenttia kaikista avokysymykseen vastanneista, mutta heidän kokemuksillaan oli suuri merkitys. Ne vähensivät merkittävällä tavalla poliisia kohtaan tunnettua luottamusta, summaavat Vuorensyrjä ja Rauta.

Miksi Aarnio-tapaus ei merkittävästi heikentänyt luottamusta poliisiin?

Kirjassa kysytään myös, miksi kansalaisten luottamus poliisin toimintaa kohtaan kesti niin sanotun Aarnio-tapauksen. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista pitkään vankeustuomioon.

Monen vastaajan mukaan korruptiota on Suomessa yleisesti – ja poliisissa erityisesti – vain vähän. Tähän vastaajat olivat päätyneet niin oman kokemuksen kuin julkisuuden ja vertailevan tutkimustiedonkin perusteella. Vaikka vastaajat kokivat Aarnio-tapauksen vakavaksi ja tuomittavaksi, heidän arvionsa mukaan kyseessä oli kuitenkin todennäköisesti vain yksittäistapaus.

Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen ydin koostuu monista tekijöistä

Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen avaintekijänä on kansalaisten kokemus siitä, että poliisi on puolueeton, kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti ja kohtaa kansalaiset ja asiakkaat kunnioittavasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Havainnot toistuvat samanlaisina sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että Suomeen kohdistuvassa tutkimuksessa.

– Jatkotutkimuksessamme aiomme keskittyä sellaisiin luottamusta selittäviin tekijöihin, jotka eivät liity poliisin ja kansalaisten keskinäisiin arkisiin kohtaamisiin. Nämä niin sanotut makrotason tekijät selittävät esimerkiksi sen, miksi kansalaisten luottamus poliisiin vaihtelee eri maissa niin paljon. Mikrotason tekijät, kuten vuorovaikutustilanteet, eivät kokonaisuudessaan selitä eroja, toteavat Vuorensyrjä ja Rauta.

Poliisibarometritutkimuksen 2022 aineisto kerättiin loka–joulukuussa 2022. Otoksen 8 500 henkilöstä tutkimukseen vastasi 4 044 henkilöä (47,6 prosenttia). Poliisibarometri on tutkimussarja, jonka ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna 1999.

]]>

Haku poliisikoulutukseen jatkossa vain kahdesti vuodessa

Tue, 17 Feb 2026 06:00:00 GMT

Hakujaksojen muutos tulee voimaan seuraavasta hausta alkaen. Kesän hakujaksolta valitaan opiskelijat tammi- ja maaliskuun aloituksiin ja talven hakujaksolta elo- ja lokakuun aloituksiin.

– Suomenkielinen poliisikoulutus alkaa jatkossakin neljä kertaa vuodessa, mutta valitsemme yhdeltä hakujaksolta opiskelijat kahteen aloitukseen. Hakujaksolla voi hakea molempiin tai vain toiseen aloitukseen, kertoo opiskelijapalveluiden päällikkö, komisario Johanna Guessous.

Jos hakee molempiin aloituksiin, pitää hakulomakkeessa ilmoittaa, kumpi on ensisijainen valinta. Hakija voi vaihtaa valintaansa ensisijaisesta aloitusajankohdasta niin kauan kuin haku on meneillään, mutta ei enää hakujakson päätyttyä. Koulutukseen valittu voi siirtää opintojen aloitusta vain lakisääteisistä syistä eli esimerkiksi asepalveluksen tai vanhempainvapaan takia.

Hakujaksojen muutos koskee vain suomenkielistä koulutusta. Ruotsinkielinen poliisi (AMK) -koulutus alkaa jatkossakin 1,5 vuoden välein, ja siihen on oma hakunsa. Hakujaksojen muutos ei vaikuta myöskään aloituspaikkojen määrään.

Päällekkäiset hakuprosessit jäävät pois

Vuonna 2026 kesän hakujakso järjestetään touko–kesäkuussa ja talven hakujakso marras–helmikuussa. Kesän hakujakson valintakokeen ensimmäinen vaihe on elokuussa ja toinen vaihe lokakuussa. Talven hakujakson valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään maalis–huhtikuussa ja toinen vaihe toukokuussa.

– Aiemmin meillä oli jokin valintakokeen vaihe meneillään lähes jatkuvasti, mihin tietenkin tarvittiin sekä henkilöstöä että tiloja. Lisäksi yksi hakija saattoi osallistua valintakokeeseen neljä kertaa vuodessa. Uusi järjestelmä kuormittaa vähemmän sekä hakijoita että valintakokeen järjestäjiä. Päällekkäiset hakuprosessit jäävät pois, kun koulutukseen valitut saavat tiedon opiskelupaikasta ennen kuin seuraava hakujakso päättyy. Isolle osalle poliisikoulutukseen valituista jää jatkossa myös enemmän aikaa esimerkiksi mahdollisen opiskelija-asunnon etsimiseen, Johanna Guessous kuvaa.

– Arvioimme jatkuvasti hakujärjestelmän toimivuutta sekä muita opiskelijavalintoihin liittyviä asioita ja teemme muutoksia, kun niille on tarvetta. Tulossa on joitakin uudistuksia myös valintakokeen sisältöihin ja valintakriteereihin. Niistä uutisoimme myöhemmin keväällä.

]]>

Polamkissa valintakokeet elokuussa 2026 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 26 Jan 2026 07:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 26.–30.1.2026 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa loka–marraskuun hakujaksolta.

– Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu psykologisia testejä, kirjallinen koe ja neliosainen fyysinen testi. Yksittäisen hakijan valintakoepäivä kestää yhteensä lähes kymmenen tuntia, kertoo opiskelijapalveluiden päällikkö, komisario Johanna Guessous.

– Kutsumme valintakokeeseen kaikki hakijat, jotka täyttävät hakuvaatimukset. Näitä vaatimuksia ovat Suomen kansalaisuus, nuhteettomuus, riittävä koulutustausta, sopiva terveydentila ja B-luokan ajokortti. Valintakokeessa kaikki hakijat ovat "samalla viivalla", eli menestys kokeessa ratkaisee jatkoonpääsyn. Kannattaa siis etukäteen valmistautua huolellisesti kokeen kaikkiin osa-alueisiin!

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on maaliskuussa 2026. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Eniten pisteitä valintakokeessa voi saada soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus loppupisteytyksessä on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja fyysisen testin osuus on 20 prosenttia.

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa elokuussa 2026.

Verkossa tietoa hakijoille

Olemme koonneet valintakokeeseen liittyvät tiedot verkkosivuillamme osoitteeseen polamk.fi/valintakoe. Sivuilta löydät muun muassa valintakoekirjan, ohjeet ja arviointiperusteet, videot fyysisestä testistä sekä esimerkit kirjallisen kokeen tehtävästä.

Hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan meneillään ja jatkuu 16.2. asti. Hausta valitaan opiskelijat lokakuussa 2026 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisit ja palomiehet ottavat toisistaan mittaa jääkiekossa Tampereella – tule seuraamaan

Mon, 19 Jan 2026 10:15:00 GMT

Tule mukaan koko perheen hyväntekeväisyystapahtumaan Nokia Arenalle katsomaan poliisien ja palomiesten välistä jääkiekko-ottelua lauantaina 24.1.2026. Peliin on vapaa pääsy.

Ovet aukeavat kello 13, ja ottelu alkaa kello 13.30. Ottelussa pelataan kaksi 20 minuutin erää. Pelin jälkeen voit vierailla poliisin ja pelastuslaitoksen pisteellä areenassa sekä kuulla poliisikoulutuksesta ja tutustua poliisin ja pelastuslaitoksen kalustoon areenan pihassa.

Tämän vuoden tapahtuma toteutetaan Tapparan kanssa yhteistyössä. Viime vuonna ottelu käytiin ensimmäinen kerran, ja se toteutettiin Ilveksen kanssa. Silloin ottelu keräsi lehtereille yli 3 000 katsojaa. Edellisen kohtaamisen palomiehet voittivat, ja tänä vuonna poliiseilla on vakaa aikomus tasoittaa tilanne.

Pelissä on hyväntekeväisyysteema. Pelin aikana on käytössä QR-koodi, jonka kautta voi halutessaan tukea SOS-Lapsikylän toimintaa. Kerätyt varat luovutetaan lyhentämättömänä SOS-Lapsikylälle saman päivän Tappara–TPS-pelin alussa.

]]>

Sinustako poliisi? Hae lokakuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Wed, 14 Jan 2026 14:27:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2026 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 8.1.–16.2.2026.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

– Poliisiopinnot sisältävät esimerkiksi rikostutkintaa, voimankäyttöä, psykologiaa, rikosoikeutta, kieliä, liikenneopetusta ja tietojärjestelmiä. Koulutukseen kuuluu luokkaopetusta, verkko-opintoja ja monenlaisia käytännön harjoituksia. Opintoihin sisältyy myös noin vuoden pituinen, palkallinen harjoittelu poliisilaitoksella, kertoo opiskelijapalveluiden päällikkö, komisario Johanna Guessous.

Polamkista valmistuneille on tarjolla monia erilaisia urapolkuja. Vastavalmistuneet poliisit työskentelevät yleensä valvonta- ja hälytystoiminnan tai rikostutkinnan perustehtävissä. Työkokemusta kerättyään voi erikoistua esimerkiksi kyberrikos- tai talousrikostutkintaan, poliisikoiranohjaajaksi, lupahallinnon tehtäviin tai moottoripyöräpoliisiksi. Uralla voi edetä myös esihenkilötehtäviin.

– Mahdollisia urapolkuja on paljon, ja erilaisissa poliisitehtävissä tarvitaan erilaisia ihmisiä. Yhteistä kaikille tehtäville poliisissa on, että niissä pääsee tekemään merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä Suomen sisäisen turvallisuuden eteen. Olisitko sinä tulevaisuudessa yksi meistä?

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot on koottu verkkosivuillemme osoitteeseen polamk.fi/poliisiksi. Verkkosivuilla voit tutustua esimerkiksi hakuvaatimuksiin ja valintakokeeseen. Sivuilta löydät myös valintakoekirjan ja esimerkit kirjallisen kokeen tehtävästä sekä videot fyysisestä testistä.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisiammattikorkeakoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-suunnitelma on päivitetty

Mon, 29 Dec 2025 11:54:00 GMT

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on sitoumus edistää oikeudenmukaista, turvallista ja kaikkia kunnioittavaa toimintaympäristöä.

Polamk noudattaa suunnitelmassaan poliisihallinnon valtakunnallisia tavoitteita ja linjauksia. Polamk eroaa kuitenkin muista poliisiyksiköistä siinä, että se on oppilaitos, ja oppilaitoksia laki velvoittaa laatimaan toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman.

Tällä päivityskierroksella Polamkin suunnitelmassa kiinnitettiin erityistä huomiota tavoitteeseen lisätä naisten määrä poliisin johto- ja esihenkilötehtävissä. Polamkissa käytetään henkilöstön rekrytoinnissa anonyymia rekrytointia, ja positiivista erityiskohtelua sovelletaan tapauksissa, joissa hakijat ovat tasaveroisia. Opiskelijoiden rekrytoinnissa puolestaan pyritään varmistamaan, että poliisiopintoihin hakeutuu ihmisiä eri puolilta Suomea ja monenlaisilla taustoilla.

]]>

Selvitys erävalvonnan tilasta luettavissa verkossa

Fri, 19 Dec 2025 08:00:00 GMT

Selvityksen mukaan Suomen erävalvonnan nykymallilla pystytään paljastamaan enintään noin kymmenesosa luonto- ja erärikollisuudesta. Selvityksessä nostetaan esiin 14 toimenpidettä erävalvonnan kehittämiseksi: esimerkiksi rahoituksen nostaminen ja valtakunnallisen koordinaattorin osoittaminen tehostaisivat toimintaa.

”Erävalvonnan nykytila Suomessa – Tilannekuva ja kehittämistarpeet” -selvitys on nyt julkaistu Polamkin Katsauksia -julkaisusarjassa, ja se on luettavissa verkossa.

]]>

Päällystöopinnot vastaavat työelämän tarpeisiin

Thu, 18 Dec 2025 10:20:00 GMT

Juuri valmistuneen YAMK2024-kurssin opinnäytetöiden keskiarvo oli 4,5, joka on poikkeuksellisen korkea. Hyvä menestys on monen eri tekijän summa.

− Valintaprosessimme toimii hyvin eli saamme valittua hyvistä hakijoista parhaimmat opiskelijat poliisin omaan johtamiskoulutukseen. Lisäksi opintojaksojen työelämälähtöiset sisällöt sekä opettajien ammattitaito ovat varmasti seikkoja, jotka lisäävät opintojen kiinnostavuutta ja sitä kautta opiskelumotivaatiota. Tärkeintä on kuitenkin opiskelijoiden oma asenne ja voimakas yhteisöllisyyden tunne, kertoo koulutuspäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

Poliisi (YAMK) -tutkinto on poliisin johtamiskoulutukseen räätälöity yleistutkinto, jossa opiskelija pääsee tutustumaan laajasti poliisitoiminnan eri osa-alueisiin johtamisen näkökulmasta. Tutkinnon sisältöjä kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.

− Kehitystyö perustuu vahvaan yhteistyöhön poliisiyksiköiden ja Poliisihallituksen kanssa. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja muiden korkeakoulujen kanssa on kehitetty suunnitelmallisesti esimerkiksi kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

]]>

Matkustuskielto vai vangitseminen? Rikoksesta epäillyn lapsen etua etsimässä

Thu, 11 Dec 2025 08:00:00 GMT

Matkustuskiellon ja tehostetun matkustuskiellon tulisi olla vaihtoehtoja pidättämiselle ja vangitsemiselle erityisesti lasten kohdalla, mutta monimutkainen sääntely hankaloittaa näiden pakkokeinojen käyttöä, selviää Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemasta oikeusdogmaattisesta tutkimuksesta.

– Kun rikoksesta epäiltynä on lapsi, esitutkinnassa voi syntyä tilanteita, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia. Vapaudenmenetyksen täytyy olla viimesijainen toimenpide, mutta esimerkiksi tutkinnanjohtaja saattaa joutua vaatimaan lasta vangittavaksi, koska poliisilla ei ole toimivaltaa päättää tehostetusta matkustuskiellosta. Tuomioistuimen käsittelyä odotellessa lapsi saattaa siis joutua viettämään ylimääräisen yön poliisivankilassa, kertoo tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija, rikostarkastaja Marko Forss esimerkkinä.

Oma merkittävä haasteensa on myös poliisin ja sosiaaliviranomaisen työn yhteensovittaminen tilanteessa, jossa alaikäiseen käytetään pakkokeinoja.

– Lapsen kohdalla joudutaan usein punnitsemaan lastensuojeluprosessin vaikutusta pakkokeinojen käyttöön, mutta lainsäätäjä ei ole antanut tähän käytännössä mitään eväitä, Forss kuvailee.

Johdonmukaisempi ja tarkemmin sosiaaliviranomaisten sekä huoltajien roolin huomioiva sääntely helpottaisi ja yhdenmukaistaisi rikoksesta epäillyn lapsen kanssa toimivien viranomaisten työtä ja varmistaisi lapsen oikeuksien toteutumisen prosessissa.

Julkaisu ”Matkustuskielto ja tehostettu matkustuskielto lapsen pidättämisen ja vangitsemisen vaihtoehtoina esitutkinnassa” on suunnattu erityisesti esitutkinnassa tutkinnanjohtajana toimiville poliiseille sekä syyttäjille ja tuomioistuimille. Julkaisu on hyödyksi myös esimerkiksi sosiaaliviranomaisille, jotka omassa roolissaan osallistuvat pakkokeinojen käyttämiseen.

]]>

Pelipoliisille Suomen dialogiteko -tunnustus

Fri, 05 Dec 2025 08:09:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun, Pohjanmaan poliisilaitoksen ja Hämeen poliisilaitoksen yhteinen Pelipoliisi-hanke kehittää uutta moniammatillista toimintaa, joka ennaltaehkäisee ja torjuu lapsiin kohdistuvaa haitallista toimintaa ja rikollisuutta digipelimaailmassa. Toiminta käynnistyy pian myös Ahvenanmaalla. Pelipoliisi-hankkeen tavoitteena on parantaa poliisin saavutettavuutta ja toimintavalmiuksia pelialustoilla ja keskustelufoorumeilla sekä tarjota apua riskiryhmille ja rikosten uhreille. Hankkeessa keskitytään erityisesti lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, kyberrikollisuuteen sekä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin. Pelitoiminnalla pyritään myös ehkäisemään ja torjumaan viharikollisuutta.

– Teemme Pelipoliisi-hankkeessa jotakin aivan uutta, mitä Suomessa ei ole ennen tehty: poliisi on mukana virtuaalisessa pelimaailmassa "partioimassa" lasten ja nuorten parissa. Kiitos kuuluukin erityisesti poliiseille, jotka ovat tehneet käytännön työtä virtuaalisessa pelimaailmassa. Kiitos myös kaikille kumppaneillemme esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, nuorisotyössä, kolmannella sektorilla sekä kansainvälisellä kentällä, sanoo Pelipoliisi-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Jukarainen Polamkista.

Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Erätauko-säätiö arvostaa poliisin vuorovaikutuksellista ja pitkäjänteistä toimintaa peliyhteisöissä ja -alustoilla. Säätiön mukaan poliisi on ollut edelläkävijä eri sosiaalisen median alustoilla sekä muissa verkkoyhteisöissä jo pitkään. Pelipoliisi toimii alustoilla, joissa nuoret jo ovat ja mahdollistaa keskustelua vaikeistakin asioista.

– Järjestämme verkossa viikoittain pelitapahtumia. Tapahtuma ei ole vain pelaamista, vaan käymme samalla läpi lapsilta ja nuorilta tai poliisilaitoksilta nousseita teemoja, joita ovat olleet esimerkiksi liikenneturvallisuus, rikollisen elämäntavan ihannointi ja uhkapelaaminen. Lisäksi tarjoamme mahdollisuuden jutella poliisin kanssa chatissä nimimerkin takaa. Kerran kuukaudessa pelitapahtuma on moniammatillinen, ja tuolloin chat-keskustelua voi käydä myös sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ammattilaisten kanssa ja saada heiltä tarvittaessa apua, kertoo pelipoliisi, ylikonstaapeli Pasi Puumala.

– Lapset ja nuoret viettävät valtaosan vapaa-ajastaan verkossa. Poliisi tavoittaa verkon välityksellä tuhansia nuoria lyhyessä ajassa. Digialustoilla toimiminen on mahdollistanut yhteydenotot matalalla kynnyksellä ja rakentanut luottamusta poliisiin. Nuoret ovat uskaltaneet kertoa esimerkiksi tilanteista, joissa he ovat joutuneet rikoksen uhriksi tai heitä on kiristetty tekemään rikoksia, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Miia Lehtinen.

Suomen dialogiteko -tunnustuksen sai tänä vuonna kolme toimijaa. Muut palkitut ovat SAMS rf jäsenyhdistyksineen sekä Aseman Lapset ry:n Walkers-toiminta. Lisäksi erityismaininnan saivat Suomen nuorten EU-delegaatit Alma Jokinen ja Eetu Leinonen.

]]>

Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet antavat eettisen valan

Thu, 04 Dec 2025 11:10:00 GMT

Valan antavat poliisit ovat valmistuneet pääosin vuosina 2024 ja 2025. Vala annetaan myös ruotsiksi, sillä tilaisuudessa on mukana ruotsinkielisen poliisikoulutuksen suorittaneita poliiseja.

Eettisessä valassa poliisit lupaavat muun muassa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä käyttäytyä rehdisti ja auttavaisesti. Vala ei ole juridisesti sitova, mutta sen antamisella halutaan korostaa poliisin arvoja ja poliisina toimimisen vastuullisuutta. Eettisellä valalla on pitkät perinteet: juhla järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.

]]>

Harjoitus Kangasalla 27.11.

Wed, 26 Nov 2025 10:38:00 GMT

Harjoituksessa käytetään paukkupatruunoita ja poliisin tunnuksellisia maastovarusteita. Harjoitus ei aiheuta haittaa liikenteelle.

]]>

Katujengirikollisuuden torjunta vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoa

Thu, 20 Nov 2025 09:03:00 GMT

Miten nuoria houkutellaan rikollisverkostoihin ja miten sitä voi torjua? Miten rikollisella toiminnalla saatavaan rahaan ja muuhun hyötyyn voidaan tehokkaimmin puuttua? Miten viranomaisten yhteistyötä voidaan tehostaa?

Tutkimushankkeessa ”Katujengirikollisuuden nykytila, torjunta ja rikoshyödyn poisottaminen” haastateltiin poliisihallinnon asiantuntijoita jengirikostorjunnan nykytilasta ja hyvistä toimintamalleista. Lisäksi analysoitiin viranomaismateriaalia, tutkimuskirjallisuutta ja julkista keskustelua. Tuloksilla kehitetään tietojohtoista toimintaa ja viranomaisyhteistyötä.

Nuorten kytkeytyminen huolestuttavaa

Haastateltavat kuvailivat, että katujengi-ilmiö on muuttuva ja moniulotteinen: ryhmät ovat verkostomaisia ja samaan aikaan paikallisia ja kansainvälisiä.

Yksi huolestuttavista havainnoista hankkeessa oli nuorten kytkeytyminen rikollisverkostoihin: alle 15-vuotiaita houkutellaan rikolliseen toimintaan usein rahan, statuksen ja yhteisöllisyyden lupauksilla.

– Ilmiön torjunnassa tullaankin kysymyksiin viranomaisten yhteistyöstä ja tietojen luovuttamisen sääntelystä esimerkiksi lastensuojelun kanssa, sanoo hankkeen tutkijana toiminut Kimmo Kuukasjärvi Poliisiammattikorkeakoulusta.

Haaste yhteiskunnalle

Tutkimus vahvisti jo tunnettua havaintoa siitä, että rikollisuuden tehokas torjunta vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoa viranomaisten välillä. Se puolestaan edellyttää yksiselitteisempää sääntelyä, hyvää tiedonhallintaa ja esimerkiksi poliisin osalta tiedonsaantioikeuksia. Läpileikkaavaa ennalta estävää toimintaa tarvitaan.

– Kyse on laajasti siitä, miten rikolliset verkostot hankkivat resursseja ja miten nämä resurssit vaikuttavat yhteiskunnassa turvallisuuteen, luottamukseen ja viranomaisten toimintakykyyn. Esimerkiksi Ruotsissa rikollisverkostot ovat jo onnistuneet luomaan vaihtoehtoisia vallan rakenteita, ja vaikutukset näkyvät erittäin laajasti yhteiskunnassa, Kuukasjärvi kuvailee.

Sisäministeriön, Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun hanke toteutettiin osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

]]>

Innovatiivisia ratkaisuja lähisuhdeväkivallan uhrien tueksi

Mon, 17 Nov 2025 08:25:00 GMT

Osa lähisuhdeväkivallan uhreista ei täysin tunnista omaa tilannettaan eikä ilmoita väkivallasta tai toisaalta tiedä, mistä saada apua. Monelle ei ole myöskään selvää, mistä ja miten apua on saatavilla.

Kansainvälinen IMPROVE-hanke (Improving Access to Services for Victims of Domestic Violence by Accelerating Change in Frontline Responder Organisations) selvitti erityisesti sitä, miksi lähisuhdeväkivallan uhrit eivät aina hakeudu palveluihin ja miten tilannetta voitaisiin parantaa. Väkivallasta kertomiseen ja avun hakemiseen vaikuttavat esimerkiksi uhrin ikä, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja se, miten vakavina uhrit kokevat erilaiset väkivaltaiset teot.

Tavoitteena oli tutkimustiedon pohjalta kehittää keinoja, jotka lisäävät lähisuhdeväkivallan uhrien mahdollisuuksia hakea apua sekä parantaa viranomaisten kykyä puuttua lähisuhdeväkivaltaan.

Tietopankki ja chatbot väylänä avun hakemiseen

Yksi hankkeen innovaatioista oli tekoälyyn perustuva AinoAid™-palvelu: tietopankki ja chatbot, joka auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja tunnistamaan tilanteensa ja tarjoaa tietoa ja ohjeita useilla kielillä. Se toimii myös väylänä palveluverkostoon ja alentaa kynnystä ottaa yhteyttä viranomaisiin.

− Päivittäisiä käyttäjiä palvelulla on keskimäärin noin 600─700. Kokonaiskäyttäjämäärä on ollut lähes 44 000 huhtikuun 2024 julkaisun jälkeen, kertoo toimitusjohtaja ja perustaja Anna Juusela We Encourage -yrityksestä, joka vastasi AinoAid™-palvelun kehittämisestä.

Palvelua voivat hyödyntää väkivaltaa kokevat, väkivallan tekijät apua hakiessaan, heidän läheisensä ja ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään väkivallan vaikutuksen piirissä olevia asiakkaitaan.

− Palvelun suurin hyöty on heille, jotka hakevat lisäymmärrystä lähisuhteissaan tapahtuville tilanteille, jotka tuntuvat heistä hankalilta ja pohtivat, voisiko kyse olla väkivallasta. Lisäksi palvelu tuo tukea elämän uudelleen rakentamisessa väkivaltaisista tilanteista pois pääsyn jälkeen.

Euroopan komissio palkitsi AinoAid™-palvelun vuoden 2025 parhaana innovaationa.

We Encourage jatkaa kehittämistä osana REACH-hanketta, jossa palvelua laajennetaan tukemaan ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, Juusela sanoo.

Poliisiammattikorkeakoulu osallistui AinoAid™-palvelun kehittämiseen tuottamalla tietoa siitä, mitkä tekijät estävät uhreja hakeutumasta palveluihin.

− Tutkimustuloksia käytettiin chatbotin ja tietopankin sisällön suunnittelussa, jotta palvelu vastaisi mahdollisimman hyvin uhrien todellisiin tarpeisiin ja tilanteisiin, kertoo erikoistutkija Jarmo Houtsonen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Koulutusta etulinjan toimijoille

Hanke pyrki kehittämään viranomaisten kykyä vastata paremmin lähisuhdeväkivaltaan. Hankkeessa tuotettiin koulutusalusta, jonka tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden osaamista ja valmiuksia kohdata väkivallan uhreja, parantaa moniammatillista yhteistyötä sekä auttaa tunnistamaan uhrien erityistarpeet.

Kehitetty koulutusmateriaali on suunnattu erityisesti lähisuhdeväkivallan torjunnan etulinjan toimijoille, kuten poliiseille, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja järjestöjen edustajille sekä oikeudellisen alan asiantuntijoille. Koulutusalusta on saatavilla useilla kielillä, ja se toimii sekä itsenäisenä oppimisympäristönä että materiaalipankkina.

− Polamk vastasi koulutusalustan ja -moduulien arvioinnista. Palautetta koulutusalustan sisällöstä ja toimivuudesta keräsimme lähisuhdeväkivallan torjunnan etulinjan toimijoilta eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi osallistuimme koulutussisältöjen tuottamiseen. Arvioinnin pohjalta kehitettiin käsikirja, jonka avulla kouluttajat voivat rakentaa materiaalista erilaisia kursseja, seminaareja tai webinaareja, Houtsonen sanoo.

IMPROVE oli jatkoa IMPRODOVA-projektille, jonka tavoite oli kehittää poliisin ja muiden etulinjan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä näin tehostaa puuttumista lähisuhdeväkivaltaan.

− Lähisuhdeväkivallan torjuminen edellyttää tutkimusta myös väkivallan tekijöistä. Mahdollisissa tulevissa hankkeissa voitaisiin tutkia tekijöiden taustoja ja motiiveja, kehittää ennaltaehkäiseviä toimintamalleja sekä rakentaa palveluita ja tukiohjelmia tekijöille, Houtsonen pohtii.

Kolmivuotisen IMPROVE-hankkeen rahoitti EU:n Horisontti 2021 -ohjelma.

]]>

Etäohjattuja drooneja testataan poliisitoiminnassa

Fri, 14 Nov 2025 06:53:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulussa on alkanut kehittämishanke, jossa selvitetään Drone in a box (DIB) -järjestelmän teknistä ja toiminnallista kyvykkyyttä operatiivisessa kenttätoiminnassa.

Drone in a box -järjestelmällä tarkoitetaan etäohjattua, miehittämätöntä ilma-alusjärjestelmää, joka koostuu rakennuksen katolle asennettavasta telakointiasemasta, sen sisällä jatkuvassa lentoonlähtövalmiudessa olevasta droonista ja etäohjausjärjestelmästä.

Hankkeessa Poliisiammattikorkeakoulun rakennuksen katolle asennetaan sääsuojattu telakointiasema, jota etäohjataan Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilannekeskuksesta.

Droonit ovat poliisin arkipäiväinen työkalu. Niitä käytetään esimerkiksi erilaisissa etsintätehtävissä, rikos- ja onnettomuuspaikkojen dokumentoinnissa ja tilannekuvan välittämiseen.

Valttina nopeus

Tavalliseen drooniin verrattuna Drone in a box -järjestelmä on aina valmiina, joten lentotehtävä voidaan aloittaa viiveettä. Järjestelmällä voidaan tehdä myös aluevalvontaa, jolloin se tukee tai korvaa kokonaan valvontakameroilla tehtävän valvonnan.

Ylikomisario Sami Hätösen mukaan Drone in a box -järjestelmän hyödyt poliisitoiminnalle ovat kiistattomat.

– Sen valttina on ennen kaikkea nopeus. Poliisipartion ei enää tarvitse ajaa tapahtumapaikalle nostaakseen droonin ilmaan. Toisaalta drooni voi toimia ensipartiona. Sen välittämän videokuvan perusteella voidaan todeta, onko poliisipartiolle tarvetta saapua paikalle. Lisäksi etäohjattava drooni vapauttaa partiossa työskentelevien poliisien kädet muuhun työhön kuin droonin ohjaamiseen.

Muissa maissa viranomaisilla on jo vastaavia järjestelmiä käytössä. Suomessa DIB-järjestelmää on toistaiseksi hyödynnetty ainakin aluevartiointiin. Myös kaupungit ovat osoittaneet kiinnostustaan erityisesti yhteiskäyttöisille Drone in a box -järjestelmille.

– Yhteiskäyttöisiin järjestelmiin liittyy kuitenkin erilaisia kompastuskiviä, joten päätimme ottaa varman päälle ja testata järjestelmää ensin omilla ehdoillamme, Hätönen kertoo.

Järjestelmän käytännön kokeiluvaiheen on suunniteltu alkavan alkuvuonna 2026. Tampereen lisäksi vastaava testaus tehdään Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella.

]]>

Poliisitoimintaa tehty tutuksi toimittajille jo kymmenen vuotta

Tue, 11 Nov 2025 09:47:00 GMT

Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun järjestämä kurssi on tarkoitettu median edustajille, jotka haluavat kehittää asiantuntemustaan poliisin tehtävistä ja organisaatiosta. Teemoina ovat olleet poliisin toimintaperiaatteet, toimintaympäristön muutokset, ajankohtaiset rikosilmiöt sekä julkisuuslainsäädännön soveltaminen viestinnässä.

– Toimittajakurssin idea on lainattu aikanaan Puolustusvoimilta. Sen tavoitteena on ollut lisätä toimittajien ymmärrystä poliisin vaativasta tehtäväkentästä ja toisaalta viestinnän pelisäännöistä, jotta niistä ei tarvitsisi kiistellä arjessa, viestintäpäällikkö Marko Luotonen Poliisihallituksesta kertoo.

– Molempien osalta olemme pystyneet tarjoamaan erinomaisen kattauksen sekä työelämässä oleville toimittajille että journalistiopiskelijoille. Työ on pitkäjänteistä ja kantaa hedelmää vuosien saatossa. Siitä iso kiitos Poliisiammattikorkeakoululle.

Ajankohtaisina ilmiöinä droonit ja kyberrikokset

Viimeisin kolmen päivän kurssi järjestettiin 4.–6.11.2025 Polamkissa. Sille osallistui yli 30 median edustajaa.

Kestoaiheita ovat olleet julkisuuslaki, voimankäytön periaatteet ja poliisin johtamisjärjestelmä, ja tänä vuonna ajankohtaisista ilmiöistä käsiteltiin muun muassa drooneja, kyberrikosten torjuntaa ja poliisin viestintää.

– Kurssin tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä median ja poliisin kesken. Kun tietämys esimerkiksi poliisin viestintää ohjaavasta lainsäädännöstä kasvaa, yhteistyöstä tulee hedelmällisempää. Tämä tavoite on onnistunut mielestäni erinomaisesti, ja aiheesta käytiin tälläkin kertaa monipuolista keskustelua, kurssinjohtajana toiminut ylikomisario Jyrki Haapala Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo.

]]>

Viharikosepäilyjä jälleen ennätysmäärä

Mon, 10 Nov 2025 08:01:00 GMT

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2024 -selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 808 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä on viharikosselvitysten historian suurin.

Yleisimpiä viharikosepäilyjä olivat kunnianloukkaukset ja pahoinpitelyt.

Laki ei tunne viharikosta: motiivi ratkaisee

Selvityksen aineistona käytetään rikosilmoitustietoja, joista analysoidaan ilmoitukseen kirjattu epäily vihamotiivista. Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Mikä tahansa teko, jonka lainsäädäntö määrittelee rikokseksi, voi siis olla viharikos. Ratkaisevaa on teon motiivi, jonka viime kädessä ratkaisee tuomioistuin.

Polamkin selvityksessä epäillyiksi viharikoksiksi määritellään ilmoitukset, joista ilmenee jokin vihamotiivi. Vuonna 2024 viharikosepäilyjen määrä kasvoi kaikissa selvityksen motiiviryhmissä lukuun ottamatta uskontoon tai vakaumukseen liittyviä rikoksia. Yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta.

Vammaisuuteen kohdistuu yhä enemmän viharikoksia

Etnisen tai kansallisen taustan lisäksi myös muihin vihamotiiveihin liittyviä rikosilmoituksia raportoitiin merkittäviä määriä.

– Vammaisuuteen kohdistuneita viharikosepäilyjä oli jälleen kolmannes edellisvuotta enemmän. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvät kirjaukset kasvavat. Viharikollisuus on siis monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa monia eri väestöryhmiä, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta sanoo.

– Kehitys on huolestuttavaa. Esimerkiksi vammaisiin kohdistuvan viharikollisuuden lisääntyminen heijastelee nähdäkseni laajempaa yhteiskunnallista polarisaatiota, jossa haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat rikosten kohteiksi. Viharikosepäilyissä tekijä on usein uhrin tuttu, mikä korostaa tarvetta vahvistaa turvallisuutta kodin ja lähipiirin lisäksi myös kouluissa, työpaikoilla ja muissa arjen yhteisöissä.

– Toisaalta viharikokset myös tunnistetaan aiempaa paremmin ja niistä ilmoitetaan aktiivisemmin viranomaisille, mikä lisää ilmiön näkyvyyttä, Rauta sanoo.

Seuranta antaa perustaa kehittämiselle ja keskustelulle

Viharikollisuuden seuranta tarjoaa viranomaisille kattavaa tietoa rikosten määristä, luonteesta ja kohderyhmistä. Tietoa tarvitaan yhteiskunnan turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämisessä.

– Tiedon tuottaminen viharikoksista voi myös toimia käynnistäjänä laajemmille yhteiskunnallisille keskusteluille, jotka mahdollistavat ennakkoluuloisten ja syrjivien asenteiden sekä rakenteiden muuttamisen, Rauta toteaa.

Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuutta koskevassa selvityksessä tarkastellaan viharikollisuuden kehitystä ja ilmenemismuotoja Suomessa vuosittain. Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikosepäilyt tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Epäiltyjä viharikoksia sisältäneet rikosilmoitukset vuosina 2019–2024

Motiivi	2019	2020	2021	2022	2023	2024
Etninen tai kansallinen tausta	650	646	706	930	1 092	1 223
Uskonto tai vakaumus	133	108	133	121	165	158
Sukupuoli	NA	NA	NA	NA	6	11
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	72	68	126	140	215	241
Vammaisuus	44	30	61	54	128	175
Yhteensä	899	852	1 026	1 245	1 606	1 808

]]>

Ylikomisario Sami Hätönen Polamkista valittu Vuoden Poliisiksi

Wed, 29 Oct 2025 13:53:00 GMT

Vuoden Poliisiksi 2025 valittu Sami Hätönen on määrätietoisesti kehittänyt poliisin toimintaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Hänellä on laajat verkostot niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hätönen on kehittänyt poliisin operatiivisen toiminnan johtamista ja hälytystoiminnan teknologiaa, kuten miehittämättömien ilma-alusten eli droonien hyödyntämistä poliisitoiminnassa.

Sami Hätösellä on lähes 28 vuoden pituinen ja erittäin monipuolinen kokemus poliisin valvonta- ja hälytystehtävistä sekä niiden kehittämisestä poliisin eri yksiköissä, Poliisihallituksessa ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä Hätönen toimii Polamkin valvonta- ja hälytystoimintaosaamisen yksikön päällikkönä. Yksikön osaamisalueisiin kuuluvat kenttätoiminta, liikenne ja ajokoulutus, poliisikoiratoiminta, valvonta- ja hälytystoiminnan johtaminen sekä voimankäyttö ja muut poliisin erityistoiminnot.

Vuoden Poliisi -valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ja Poliisihallitus.

]]>

Polamk oppilaitoskiertueelle Kaakkois-Suomeen

Mon, 27 Oct 2025 07:50:00 GMT

Poliisiopiskelijoita ja Polamkin henkilökuntaa voi tavata Kaakkois-Suomessa 28.–30.10., jolloin polamkilaiset vierailevat Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa.

– Tavoitamme kiertueen aikana satoja nuoria ja herättelemme ajatusta, voisiko poliisin ammatti olla heille sopiva. Suuntaamme Kaakkois-Suomeen, koska kaipaamme erityisesti tältä alueelta uusia poliisiopiskelijoita, jotka haluaisivat ammattiin valmistuttuaan palata kotiseudulleen töihin, kertoo komisario Johanna Guessous.

Polamk on tehnyt vastaavia oppilaitoskiertueita myös aiempina vuosina.

]]>

Tekoälystä apua ennakoivaan poliisityöhön

Thu, 16 Oct 2025 06:07:00 GMT

Sosiaalinen media ja verkkoympäristöt ovat muuttaneet tiedonvälitystä ja mahdollistaneet valeuutisten ja disinformaation nopean leviämisen. Verkossa levitettävällä väärällä tiedolla voidaan esimerkiksi lietsoa yhteiskunnallista levottomuutta tai yllyttää rikoksiin.

Poliisiammattikorkeakoulu oli mukana kansainvälisessä FERMI-hankkeessa (Fake News Risk Mitigator). Hankkeessa disinformaatio toimi testialustana tekoälytyökalujen kehittämisessä viranomaisille. Tekoälyä käytettiin analysoimaan, miten valheellinen tieto leviää verkossa ja millaisia riskejä se voi aiheuttaa. Näiden kokeilujen avulla on voitu testata, miten tekoäly voi esimerkiksi auttaa poliisia tunnistamaan erilaisia uhkia ajoissa ja suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä toimia.

Työkalu pystyy tunnistamaan valeuutisen aiheen ja todennäköisen alkuperän sekä kertomaan, miten nopeasti disinformaatio leviää. Työkalu voi auttaa poliisia arvioimaan disinformaatiota ja analysoimaan mahdollisia haittavaikutuksia reaalimaailmassa. Se myös tarjoaa viranomaisille ehdotuksia vastatoimiksi.

– Tulevaisuudessa poliisi voisi työkalun avulla esimerkiksi analysoida, onko jollekin alueelle syytä kohdistaa enemmän poliiseja, mutta työkalu vaatii sen osalta vielä jatkokehittämistä, kertoo projektipäällikkö Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta.

Koulutus keskeistä tekoälyn vastuullisessa käytössä

Poliisiammattikorkeakoulu tuotti hankkeessa koulutusmateriaalia tekoälypohjaisten työkalujen käytöstä. Ennakointi ja ennaltaehkäisevä poliisitoiminta ovat olleet lähtökohtana koulutussisältöjen suunnittelussa. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni viranomainen Euroopassa voi hyödyntää koulutusta.

– Tavoitteenamme oli koulutusmateriaalin avulla tuoda esille, miten teknologiaa on käytetty ja voidaan tulevaisuudessa käyttää arvioimaan riskejä ja tukemaan poliisin päätöksentekoa. Uudet tekoälyyn perustuvat työkalut voivat tarjota mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään poliisityöhön eri puolilla Eurooppaa, koulutussuunnittelija Miia Sainio kuvaa.

Tekoäly ei ole kuitenkaan vain tekninen apuväline, vaan sen käyttöön viranomaistyössä liittyy paljon eettisiä kysymyksiä.

– Koulutussisällöissä keskeinen näkökulma on tekoälyn eettinen käyttö. Poliisin tulee ymmärtää, miten tekoäly toimii ja miten sitä voi käyttää turvallisesti ja vastuullisesti. Vaikka tekoälyä hyödynnetään, ihminen tekee päätökset.

Kolmivuotisessa FERMI-hankkeessa oli mukana kaikkiaan 17 organisaatiota Euroopasta. Suomesta hankkeeseen osallistui myös sisäministeriö. Hankkeen rahoitti EU:n Horisontti 2021 -ohjelma.

]]>

Polamk mukana järjestäytyneen rikollisuuden tilaa selvittävissä tutkimushankkeissa

Fri, 10 Oct 2025 08:56:00 GMT

"Järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuva Suomessa 2025" -hankkeen tavoitteena on ymmärtää järjestäytyneen rikollisuuden laajuutta, kehitystä ja torjuntakeinoja.

Hanke tuottaa ajankohtaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta Suomessa. Tutkimuksen aineistot kootaan pääosin avoimista lähteistä. Tutkimustiedon lisäksi hyödynnetään muun muassa riskiarvioita ja tilastoja. Polamk tukee hanketta koordinoivaa Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia (Krimo) analysoimalla tilastoja ja kansainvälistä vertailutietoa.

– Hankkeen myötä Polamk jatkaa työskentelyä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian parissa. Oikeusministeriön koordinoima strategia päivitettiin helmikuussa 2025 ja päivitystä varten Polamk tuotti selvitykset osana TOC24 ja Järis-hankkeita. Nyt käynnissä oleva hanke puolestaan toteuttaa strategiaa, kertoo erikoistutkija Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Tutkimus hyödyttää laajasti yhteiskunnan eri toimijoita

Millaista epäasiallista vaikuttamista lainvalvontaviranomaiset kohtaavat Pohjoismaissa? Tätä selvittää hanke "Järjestäytynyt rikollisuus ja epäasiallinen vaikuttaminen: pohjoismaisen tiedon kartoitus". Hanke perustuu aiempaan tutkimustietoon ja strategiadokumentteihin erilaisista uhkista, kuten häirinnästä, korruptiosta ja väkivallasta.

– Hanke kartoittaa ja analysoi aineistoja viidestä Pohjoismaasta. Polamk tukee hanketta koordinoivaa Krimoa muuan muassa Poliisibarometrin ja muiden poliisia koskevien tietojen analysoinnissa, Muttilainen kuvaa.

Järjestäytyneen rikollisuuden tutkimus hyödyttää laajasti erilaisia toimijoita yhteiskunnassa.

– Viranomaisille hankkeet tarjoavat tietoa vakavan rikollisuuden trendeistä ja tukevat erityisesti strategista analyysia ja suunnittelua. Hankkeissa tuotettua materiaalia voi hyödyntää myös rikostorjunnan ja lainsäädännön kehittämisessä sekä osana poliisikoulutusta. Erilaiset järjestöt ja yritykset voivat puolestaan käyttää tietoa esimerkiksi toimintansa riskianalyysin tukena.

Hankkeet ovat jatkumoa aiemmille järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden tutkimushankkeille, joissa Polamk on ollut mukana. Ne kestävät maaliskuuhun 2026 asti.

]]>

Polamkin hakujärjestelmän häiriö korjattu

Thu, 09 Oct 2025 13:22:00 GMT

]]>

Polamkin hakujärjestelmässä häiriö

Thu, 09 Oct 2025 09:58:00 GMT

Tammikuussa 2026 alkavan suomenkielisen poliisi (AMK) -koulutuksen valintakokeen toinen vaihe on parhaillaan meneillään. Jos hakija tarvitsee siihen liittyviä tietoja, kuten koekutsun ohjeita, hän voi ottaa yhteyttä opiskelijavalintoihin sähköpostitse valinnat.polamk@poliisi.fi tai puhelimitse 0295 483 222.

Maanantaina 6.10. alkanut hakujakso poliisi (AMK) -koulutukseen jatkuu 24.11. asti, joten hakemuksen voi jättää myöhemmin, kun järjestelmä taas toimii.

Uutisoimme asiasta uudelleen, kun hakujärjestelmä on jälleen toiminnassa tai jos tilanteen korjaaminen vie oletettua pidempään.

]]>

Sinustako poliisi? Hae elokuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Mon, 06 Oct 2025 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita elokuussa 2026 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 6.10.–24.11.2025.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot on koottu verkkosivuillemme osoitteeseen polamk.fi/poliisiksi-amk. Verkkosivuilla voit tutustua esimerkiksi hakuvaatimuksiin ja valintakokeeseen. Sivuilta löydät myös valintakoekirjan ja esimerkit kirjallisen kokeen tehtävästä sekä videot fyysisestä testistä.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Harjoitus Hervannassa 29.9.

Mon, 29 Sep 2025 06:06:00 GMT

Harjoituksesta ei aiheudu meluhäiriötä tai muuta haittaa, eikä se estä liikkumista uimarannan pysäköintialueella. Paikalla olevat kouluttajat ohjeistavat tarvittaessa alueella liikkumista.

]]>

Polamkissa valintakokeet maaliskuussa 2026 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 22 Sep 2025 06:33:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 22.–26.9.2025 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 500 hakijaa kesä–elokuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on marraskuussa 2025. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa maaliskuussa 2026.

Verkossa tietoa hakijoille

Seuraava hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on 6.10.–24.11.2025. Hakujaksolta valitaan opiskelijat elokuussa 2026 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Rahapelejä markkinoidaan lainvastaisesti pelistriimeissä ja sosiaalisessa mediassa

Thu, 18 Sep 2025 12:21:00 GMT

Rahapelejä ja niiden markkinointia Suomessa valvoo Poliisihallituksen arpajaishallinto. Poliisihallitus puuttuu rahapelien laittomaan markkinointiin ja laittoman rahapelitoiminnan järjestämiseen.

Erityisen huolissaan poliisi on alaikäisistä, joille rahapelien markkinointia kohdennetaan hyödyntämällä vaikuttajamarkkinointia sekä sosiaalista mediaa. Rahapelien pariin houkutellaan esimerkiksi erilaisten viihdepelien katsojia.

− Yksi yleisimmistä tavoista rahapelien lainvastaiselle markkinoinnille on niin sanottu affiliate- eli kumppanuusmarkkinointi. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat pelistriimit, joissa jaetaan chatin kautta katsojille linkkejä erilaisille pelisivustoille. Linkkien tarkoituksena on houkutella Manner-Suomessa oleskelevia kuluttajia asiakkaiksi ja siten edistää rahapeleihin osallistumista Suomessa, kertoo ylitarkastaja Johanna Syväterä Poliisihallituksesta.

Myös pelipoliisitoiminnassa on törmätty lainvastaiseen rahapelien markkinointiin. Pelipoliisien säännöllisesti järjestettävissä pelitapahtumissa on mainostettu myös rahapelejä. Tähän on puututtu matalalla kynnyksellä ja tapaukset on viety eteenpäin. Mainontaa voi kuitenkin olla vaikeaa havaita.

− Lainvastainen rahapelien markkinointi sosiaalisessa mediassa ja pelistriimeissä on usein vaikeasti havaittavaa. Mainonta voidaan kätkeä viihteellisen sisällön sekaan, jolloin nuorten voi olla vaikea tunnistaa, että kyse on markkinoinnista, varoittaa ylikonstaapeli Pasi Puumala Pelipoliisi-hankkeesta.

Verkko ei ole ”villi länsi”

Poliisihallitus puuttuu rahapelien lainvastaiseen markkinointiin. Lievimmillään Poliisihallitus neuvoo ja ohjeistaa, jotta arpajaislain vastainen toiminta saadaan loppumaan. Poliisihallitus voi myös kieltää lainvastaisen markkinoinnin. Kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla, joka voi olla suuruudeltaan kymmeniä tuhansia euroja. Rahapelirikoksesta voidaan tuomita myös jopa kaksi vuotta vankeutta. Seuraamukset voivat olla siis tuntuvia lainvastaiseen toimintaan syyllistyneelle.

Manner-Suomessa vain Veikkaus Oy saa markkinoida rahapelejä. Rahapelien markkinointi on kiellettyä siitä riippumatta, mistä maasta käsin markkinointia toteuttaa, jos markkinointi kohdistuu Manner-Suomeen ja Manner-Suomessa asuviin kuluttajiin. Poliisihallitus voi puuttua rahapelien markkinointiin myös siinä tapauksessa, jos markkinoija asuu ulkomailla.

Pelipoliisien tapahtumissa jaetaan tietoa laittomasta markkinoinnista

Rahapelitoiminta on herättänyt paljon keskustelua pelipoliisien omissa pelitapahtumissa. Poliisit ovat muun muassa käyneet keskustelua rahapelistriimaajien kanssa ja heidän toimintaan on pyritty vaikuttamaan. Pelitapahtuman osallistujia on neuvottu raportoimaan asiattomasta ja laittomasta toiminnasta.

Arpajaislain mukaan markkinoinnilla tarkoitetaan mainontaa, epäsuoraa mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa. Esimerkiksi rahapeliyhtiön tai rahapelin tunnuksen käyttäminen muun tuotteen mainonnassa voi olla epäsuoraa mainontaa.

Kiellettyä markkinointia on esimerkiksi rahapeliyhtiöön viittaavan aihetunnisteen käyttäminen (hashtag), rahapelisivuston tunnuksen näyttäminen tai muu vastaava rahapelien myynninedistämistoiminta. Myös kaupallinen yhteistyö rahapeliyhtiön kanssa voi täyttää arpajaislain markkinoinnin määritelmän.

Lainvastaisesta markkinoinnista voi ilmoittaa anonyymisti

Rahapelien lainvastaisesta markkinoinnista voi ilmoittaa anonyymisti poliisin Nettivinkin kautta (poliisi.fi/nettivinkki) tai suoraan Poliisihallituksen arpajaishallinnon virkasähköpostiin arpajaishallinto@poliisi.fi.

Myös pelipoliiseille voi ilmoittaa havainnoistaan. Heiltä voi myös kysyä neuvoa rahapelaamiseen liittyvissä asioissa. He ohjaavat tarvittaessa asiassa eteenpäin.

]]>

Terveisiä Polamkin kampukselta: opiskelijablogipalstalla aloittaa kaksi uutta kirjoittajaa

Mon, 08 Sep 2025 07:40:00 GMT

Pikkupoikana Juhani oli varma, että aikuisena hänestä tulee metsäkoneyrittäjä. Lukiossa mielessä kävi ajatus poliisin ammatista, mutta ylioppilaaksi pääsyn jälkeen Juhani päätyi aloittamaan rakennustekniikan insinöörin opinnot. Ajatus poliisin työstä ei lopulta kuitenkaan jättänyt rauhaan – poliisiala tuntui tarjoavan vastauksen Juhanin kaikkiin urahaaveisiini. Vajaan kahden vuoden insinööriopintojen jälkeen Juhani päätti hakea Poliisiammattikorkeakouluun.

Veera on asunut melkein koko elämänsä Norjassa. Lukion jälkeen hän muutti Helsinkiin suorittaakseen vuoden pituisen taidekurssin ja pohtiakseen, millainen ammatti häntä voisi tulevaisuudessa kiinnostaa. Kun Veeralle ehdotettiin poliisiopintoja, ajatus tuntui ensin vieraalta, mutta lopulta poliisin ammatti alkoi todella kiinnostaa. Veera päätyikin opiskelijaksi Norjan poliisikouluun ja valmistui sieltä kesällä 2024. Poliisin töitä oli kuitenkin huonosti tarjolla Norjassa, joten Veera päätti hakea Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle, jotta voisi aikanaan työskennellä poliisina myös Suomessa.

Poliisiopiskelijat bloggaavat -palstalla pääset seuraamaan Juhanin ja Veeran Polamk-matkaa.

]]>

Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasolla

Fri, 29 Aug 2025 06:28:00 GMT

Luottamukseen vaikuttavat poliisin tapa kohdella ihmisiä kunnioittavasti sekä poliisin oikeudenmukainen toiminta. Noin 85 % vastaajista arvioi, että poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti usein tai erittäin usein ja noin 76 % puolestaan arvioi, että poliisi tekee oikeudenmukaisia ja puolueettomia päätöksiä usein tai erittäin usein.

Poliisiin toimintaan luotetaan melko yhdenmukaisesti eri puolella Suomea. Lounais-Suomessa (noin 95 %) ja Länsi-Uudellamaalla luottamus oli korkeinta (94 %) ja pienintä Itä-Suomessa (89 %). Suuria eroja luottamuksessa ikäryhmien tai sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa. Iän myötä luottamus näyttäisi kuitenkin kasvavan jonkin verran. Eläkeläisistä noin 94 prosenttia luottaa poliisiin. Pienituloiset ja työttömät luottavat poliisin toimintaan vähemmän kuin muut.

– Kansalaisten luottamus poliisiin on korkealla tasolla. Tämäkin barometri osoittaa, että meillä on ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut poliisit. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on luottamus poliisiin ja se ansaitaan joka päivä poliisin kenttätyössä ja rikostorjunnassa. Tätä haluamme ehdottomasti vaalia, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Poliisin lisäksi Suomessa luotetaan myös muihin turvallisuusviranomaisiin kuten palo- ja pelastusviranomaisiin sekä hätäkeskusten ja puolustusvoimien toimintaan.

Huoli nuorten tekemistä rikoksista heijastuu vastauksissa

Poliisibarometrissa mitataan vastaajien kokemaa huolta eri rikosilmiöistä. Vuoden 2024 kyselyssä tutkimukseen lisättiin kysymykset nuorten tekemistä rikoksista, järjestäytyneestä ja jengirikollisuudesta sekä petosrikoksista. Muita tutkittavia rikosilmiöitä ovat esim. pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu, terrorismi, viharikokset ja petosrikokset.

Vastaajista noin 84 % oli huolissaan nuorten tekemistä rikoksista, 73 % ampuma-aseella tehdyistä rikoksista, 76 % huumeiden käytöstä ja myynnistä julkisilla paikoilla ja 73 % järjestäytyneestä rikollisuudesta ja jengirikollisuudesta. Vähiten huolta koettiin asuntomurroista (46 %).

– Pyrimme vastaamaan ihmisten huoliin. Nuorten tekemien rikosten voimakas kasvu on onnistuttu pysäyttämään ja ryöstörikosten määrä on laskenut merkittävästi. Olemme puuttuneet yleisillä paikoilla lisääntyneeseen huumausaineiden myyntiin ja ohjanneet käyttäjiä edelleen hoitoon. Huumeiden maahantuontia ja välitystä on torjuttu useilla kansainvälisillä yhteisoperaatioilla, jotta Suomi pysyisi jatkossakin yhtenä maailman turvallisimmista maista, poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoo.

Tutkimuksen sisällölliset muutokset ovat aika ajoin välttämättömiä, jotta barometrin kysymykset vastaavat poliisin toimintaympäristön muutoksia. Sekä rikollisuus että poliisitoiminta ovat muuttuneet. Järjestäytynyt rikollisuus ja jengirikollisuuden nousu Pohjoismaissa, terrorismin uhkan kasvu Euroopassa sekä tietoverkkorikollisuus ja kansainvälinen talousrikollisuus ovat saaneet kokonaan uusia muotoja kaikkialla maailmassa.

Oma lähiympäristö koetaan vielä kohtuullisen turvallisena

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka vakavana ongelmana vastaajat pitävät rikollisuutta omassa lähiympäristössään. 72 prosenttia vastaajista ei pitänyt rikollisuustilannetta kovinkaan vakavana. Noin neljäsosa vastaajista piti tilannetta melko vakavana. Itä-Uudenmaan alueen tilanne poikkeaa muista alueista. Jopa 34 prosenttia vastaajista piti lähialueensa rikollisuustilannetta melko tai erittäin vakavana. Pohjanmaalla puolestaan ainoastaan 16 % vastaajista piti rikollisuutta lähiympäristössään melko tai erittäin vakavana ongelmana.

Tutkimukseen vastanneet olivat sitä mieltä, että poliisin tulisi näkyä arjessa, ihmisten keskellä, nykyistä enemmän. Vastaajien mukaan poliisin suurempi näkyvyys lisäisi turvallisuudentunnetta ja tosiasiallista turvallisuutta. Näkyvyyden lisäksi liikennevalvonta sekä väkivalta- ja huumerikosten selvittäminen koettiin nyt aiempaa tärkeämmäksi.

Kokonaisuutta katsottaessa kehityssuunta on kääntynyt kielteisemmäksi 2010-luvun puolivälissä. Syitä muutokseen ei tarkkaan tiedetä, mutta yhtenä syynä voidaan nähdä poliisien määrän väheneminen 2010-luvun puolessa välissä ja rikollisuudessa tapahtuneet monet muutokset.

Omaisuuteen kohdistuvista rikoksista tehdään useimmin rikosilmoitus

Rikokset voidaan jakaa karkeasti kolmeen rikostyyppiryhmään: omaisuusrikokset, väkivaltarikokset ja seksuaalirikokset. Omaisuusrikoksista kuten esim. asuntomurroista tai murtojen yrityksistä 77 prosentista tehdään rikosilmoitus. Väkivaltarikoksista, kuten aseellisista uhkauksista tai ryöstöistä tai niiden yrityksistä 32 % tapauksista tehdään rikosilmoitus. Seksuaalirikoksista ilmoitetaan poliisille ainoastaan 6–9 %.

Yleisin syy jättää rikos ilmoittamatta poliisille oli se, että rikosta ei pidetä kyllin vakavana. Tämä koski erityisesti omaisuusrikoksia. Ilmoitushaluttomuuteen saattaa vaikuttaa myös se, että asiaa pidetään yksityisenä tai pelätään kostotoimia. Nämä syyt liittyvät usein väkivaltarikoksiin ja seksuaalirikoksiin.

Noin 61 % vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu kohtuullisen hyvin ennalta estämään väkivaltarikollisuutta tai väkivallalla uhkailua Suomessa. Noin puolet vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu kohtuullisen hyvin saamaan murtovarkaat kiinni.

Taustaa

Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä.

Poliisibarometri on tutkimussarja, jossa tutkitaan kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Barometrin aineisto kerättiin syksyllä 2024. Tutkimuksen otokseen poimittiin 8 500 henkilöä Suomen väestöä koskevasta Tilastokeskuksen tietokannasta. Tutkimuksen perusjoukossa olivat Manner-Suomessa asuvat 15–79-vuotiaat henkilöt (pl. Ahvenanmaan maakunta). Tutkimukseen vastasi yhteensä 4 164 henkilöä ja vastausprosentti oli noin 49,0 %.

]]>

Polamk mukana paikallispuolustusharjoituksessa

Wed, 27 Aug 2025 07:20:00 GMT

Panssariprikaatin johtamassa harjoituksessa kehitetään paikallisjoukkojen osaamista ja yhteistoimintaa. Harjoituksessa ovat mukana muun muassa Sisä-Suomen poliisi, Pirkanmaan pelastuslaitos sekä alueen kuntia, energiayhtiöitä ja useita oppilaitoksia.

Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu puolustusharjoitukseen ensimmäistä kertaa näin laajasti. Viikon aikana harjoitellaan yhteistoimintaa ja suunnitellaan muun muassa kriisinaikaisen koulutuksen järjestelyjä. Harjoitukseen liittyvää henkilöstöä ja kalustoa voi viikon aikana näkyä alueen liikenteessä.

]]>

Polamkissa valintakokeet poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 11 Aug 2025 06:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 11.–15.8.2025 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa touko–kesäkuun hakujaksolta. Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 20.8., ja osallistujia kokeessa on noin 50.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on lokakuussa 2025. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa tammikuussa 2026.

Verkossa tietoa hakijoille

Hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan meneillään ja jatkuu 25.8. asti. Hausta valitaan opiskelijat maaliskuussa 2026 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisin päivänä 30.8. tapahtuu Poliisimuseolla

Tue, 05 Aug 2025 12:30:00 GMT

Tervetuloa Tampereen Hervantaan lauantaina 30.8. kello 12–17 jututtamaan poliiseja ja poliisiopiskelijoita. Tule tutustumaan esimerkiksi poliisimoottoripyörään ja -mönkijään, erilaisiin autoihin, polkupyöräpoliisiin ja poliisin dronetoimintaan. Paikalla on myös poliisihevosia! Päivän aikana voit seurata poliisikoiranäytöstä ja saatat päästä pelaamaan pelipoliisin kanssa. Lisäksi museossa järjestetään useita ilmaisia opastuksia Maijat ja möröt -erikoisnäyttelyyn.

Päivän tarkka ohjelma löytyy osoitteesta poliisimuseo.fi/tapahtumat. Tiedot muualla Suomessa järjestettävistä Poliisin päivän tapahtumista ovat verkossa osoitteessa poliisi.fi/poliisinpaiva.

Tapahtuman Tampereen Hervannassa järjestävät Poliisimuseo, Poliisiammattikorkeakoulu ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

]]>

Seurantatutkimus: Talousrikostutkinnan avoimien juttujen määrä kaksinkertaistunut

Tue, 24 Jun 2025 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on julkaissut tutkimuksen "Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2024". Julkaisu kuvaa poliisin talousrikostutkinnan henkilöstön näkemyksiä ja tutkintaprosessia. Tiedot on koottu kyselyllä, ja tuloksia verrataan vastaaviin tietoihin vuodelta 2015. Lisäksi julkaisu esittelee poliisin tilastoja talousrikosjuttujen määristä 2000-luvulla.

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2024 runsaat 2 600 talousrikosjuttua ja rikostutkintoja saatiin valmiiksi lähes 2 200. Avoimia juttuja oli vuoden 2024 lopussa 4 450. Tutkinnassa saatiin takaisin noin 29 miljoonaa euroa rikoshyötyä eli rikollisella toiminnalla saatua taloudellista hyötyä.

– Talousrikostutkinnassa on tapahtunut selkeä käänne 2010-luvun puolivälin jälkeen. Avoimien juttujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan takaisin saadun rikoshyödyn euromäärä on jäänyt lähes koko ajan pienemmäksi kuin aiemmin, kuvailee erikoistutkija Vesa Muttilainen Polamkista.

Talousrikosjutut usein monimutkaisia ja kansainvälisiä

Poliisi luokittelee esitutkinnassa talousrikosjutuiksi muun muassa yritystoimintaan liittyvät rikosasiat, joissa on tähdätty huomattavaan välittömään tai välilliseen taloudelliseen hyötyyn. Tapaukset voivat olla esimerkiksi vero-, kirjanpito- ja velallisrikoksia.

Tutkittavat jutut ovat monesti monimutkaisia ja niiden asiakirja-aineistot laajoja. Kyselyyn vastanneet toivat esille, että haasteita aiheuttavat myös puuttuvat aineistot, asiakirjojen julkisuuteen liittyvät näkökohdat ja juttujen rajaaminen tutkittaviksi kokonaisuuksiksi.

– Kyselyyn vastaajat kokevat, että olisi linjattava selkeästi, mitä juttuja talousrikosyksiköissä tutkitaan. Tutkintaprosessit tulisi kuvata ja olisi hyvä levittää hyviksi todettuja käytänteitä, esimerkiksi painottaa prosessissa juttujen esikäsittelyä ja tutkinnan valmistelua. Lisäksi tulee pohtia, miten tutkintaa kehitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia, kertoo erikoistutkija Terhi Kankaanranta Polamkista.

Talousrikosjuttujen haastavuutta lisäävät muun muassa kansainväliset kytkökset, kuten ulkomaille siirretty yritystoiminta tai ulkomaalaiset pankkitilit. Myös osapuolet ovat usein ulkomaalaistaustaisia tai asuvat ulkomailla. Lisäksi näissä rikoksissa hyödynnetään entistä enemmän tietoverkkoja ja virtuaalipankkeja.

Esitutkinnan keskimääräinen kesto pidentynyt

Kyselyn perusteella talousrikostutkinnan työntekijät käyttävät yhä enemmän työaikaansa muiden kuin talousrikosmääritelmän mukaisten rikosasioiden tutkintaan. Tutkijat myös työskentelevät yksin enemmän kuin ennen. Samalla reaaliaikainen tutkinta, joka edellyttää usein runsaasti resursseja ja ryhmätyötä, on vähentynyt. Reaaliaikaisella tutkinnalla poliisi pystyy puuttumaan meneillään olevaan rikokseen, jolloin tutkinta tehostuu.

Talousrikosjuttujen piirteiden ja tutkintatyön muutosten takia tutkintaprosessin kesto on pidentynyt. Vuoden 2024 tilastojen mukaan talousrikosjutun tutkinta kesti keskimäärin lähes 16 kuukautta eli pidempään kuin kertaakaan 2000-luvulla. Keskimääräinen aika rikostapahtumasta tutkinnan päättymiseen on lisääntynyt selvästi 2010-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 2024 se oli lähes 32 kuukautta.

– Juttujen monimutkaisuus ja kansainvälisyys sekä tutkintatyön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, paljonko rikoshyötyä saadaan takaisin. Rikoshyödyn takaisinsaanti edellyttää yleensä reaaliaikaista tutkintaa, johon kuitenkin on entistä heikommat mahdollisuudet. Rikoshyötyä pyritään piilottamaan muun muassa erilaisten virtuaalivaluuttojen avulla, mikä tuo asiaan lisähaastetta. Tämä on hankala kierre, koska talousrikostutkinnan tuloksellisuutta mitataan esimerkiksi takaisin saadun rikoshyödyn määrällä, toteaa ylikomisario Mika Ranki Polamkista.

Osaaminen ja työhyvinvointi tärkeitä menestystekijöitä

Talousrikostutkinnan onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat kyselyyn vastaajien mukaan esimerkiksi hyvä johtaminen, riittävät resurssit, soveltuva osaaminen, juttujen priorisointi ja rajaaminen sekä toimiva yhteistyö.

Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä työhönsä ja suurimmaksi osaksi motivoituneita hoitamaan nykyisiä tehtäviään. Toisaalta runsas viidennes koki itsensä loppuun palaneeksi työnsä vuoksi. Työtä talousrikostutkinnassa oli suositellut kolme vastaajaa neljästä. Muutokset vuodesta 2015 olivat vähäisiä.

– Kysely kertoo, että talousrikostutkinnan koulutusta halutaan lisää. Lisäksi tulee varmistaa, että koulutukseen pääsee mahdollisimman moni riippumatta virka-asemasta. Meidän tulee kehittää koulutuksen toteutustapoja siten, että lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös laadukkaita verkko-opintoja, sanoo ylikomisario Ranki.

Kyselytutkimuksen aineisto keväältä 2024

Tutkimusaineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2024. Kohdejoukkoon kuului 424 henkilöä, joiden työtehtäviin sisältyi talousrikostutkintaa tai sitä tukevia tehtäviä. Vastauksia saatiin 201, joten vastausprosentti oli 47,4.

Seurantatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi strategisessa suunnittelussa, operatiivisessa toiminnassa ja koulutuksessa.

]]>

Sinustako poliisi? Hae maaliskuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Mon, 23 Jun 2025 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita maaliskuussa 2026 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 23.6.–25.8.2025.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet antavat eettisen valan

Wed, 04 Jun 2025 11:10:00 GMT

Valan antavat poliisit ovat valmistuneet suomenkielisestä poliisi (AMK) -koulutuksesta pääosin vuonna 2024.

]]>

Polamkissa ensimmäinen pelipoliisitoiminnan koulutus

Fri, 16 May 2025 07:32:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) järjestää ensimmäistä kertaa poliisin pelitoiminnan koulutuksen. "Pelipoliisitoiminnan perusteet" -kurssin tavoitteena on perehdyttää poliisin uuteen moniammatilliseen työmuotoon verkossa ja digipelaajien foorumeilla.

Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa lasten ja nuorten turvattomuus verkossa sekä yhteisöllisen pelaamisen riskit.

– Koulutuksen avulla varmistamme, että poliisilla ja ankkuritoimijoilla on erityisosaamista, jota vaaditaan pelimaailmassa ja verkossa pelaajayhteisöjen parissa toimimiseen. Tavanomaisen ammatillisen osaamisen lisäksi täytyy tuntea pelialan erityissanastoa, ymmärtää pelikulttuuria ja osata tunnistaa pelimaailman rikollisuuden haitallisia ilmiöitä. Toiminnassa tarvitaan myös monipuolista viestinnän ja teknologian hallitsemista, sanoo kurssin vastuuopettaja, vanhempi konstaapeli Pasi Puumala.

Pelipoliisit havainneet rikollisuutta pelialustoilla

PELIPOLIISI-hanke kehittää uutta moniammatillista toimintaa, joka ennalta estää, paljastaa ja torjuu lapsiin kohdistuvia haitallisia toimia ja rikollisuutta digipelimaailmassa. Pelipoliisitoiminnan avulla parannetaan poliisin läsnäoloa ja toimintavalmiuksia pelialustoilla ja keskustelufoorumeilla sekä tarjotaan apua riskiryhmille ja rikosten uhreille. Hankkeessa keskitytään erityisesti lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, kyberrikollisuuteen sekä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin.

Kuluvan kevään aikana pelipoliisitoimintaa on laajennettu. Nyt pelipoliiseja on Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Hämeessä.

Pelipoliisit käsittelevät kuukauden ajan samaa teemaa viikoittain järjestettävissä pelitapahtumissa. Teemoja ovat olleet esimerkiksi liikenneturvallisuus, rikollisen elämäntavan ihannointi ja uhkapelaaminen. Teemat ovat nousseet esille joko lapsilta ja nuorilta itseltään tai poliisilaitoksilla havaittujen tarpeiden pohjalta. Kerran kuukaudessa pelitapahtuma on moniammatillinen, ja tuolloin chat-keskustelua voi käydä myös sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ammattilaisten kanssa ja saada heiltä tarvittaessa apua. Lisäksi pelipoliisit osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja kumppaneiden tilaisuuksiin.

– Koska toiminta tapahtuu digipelimaailmassa, pelipoliisit toimivat lähtökohtaisesti valtakunnallisesti eikä aluerajoja ole. Lapsia ja nuoria on osallistunut tapahtumiin ympäri Suomen ja myös ulkomailta, kertoo tutkija Pirjo Jukarainen Polamkista.

– Toiminnan ydinajatus on antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus jutella poliisin ja muiden ankkuritoimijoiden kanssa chatissä nimimerkin takaa. Tärkeää on myös vapaaehtoisuus eli asiakas itse päättää, mitä ja milloin hän haluaa kertoa ja kysyä. Pelipoliisitoiminnan avulla poliisi pystyy tavoittamaan laajasti nuoria, esimerkiksi syrjäytyneitä, joita ei muutoin tavoitettaisi lainkaan.

Pelipoliisitoiminnan kautta on paljastunut muun muassa lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikollisuutta, huumausainekauppaa, rahanpesuun houkuttelua ja rekrytointia rikollisuuteen sekä ääriliikkeisiin. Nuoret itse ovat kertoneet myös kiusaamisesta, syrjinnästä, vihapuheesta tai rasismista. Vuorovaikutuksen kautta saatuja poliisitehtäviä on viety tarvittaessa eteenpäin, ja nuoria on autettu suojautumaan ja pääsemään irti rikollisuudesta.

Ankkuritoimijat tekevät Suomen pelipoliisitoiminnasta ainutlaatuisen

Kolmivuotisen PELIPOLIISI-hankkeen toiminnassa ovat mukana Polamk, Hämeen ja Pohjanmaan poliisilaitokset, Ålands polismyndighet sekä Poliisihallitus. Toteutuksesta vastaava tiimi tekee myös yhteistyötä muiden poliisiyksiköiden ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

Ankkuritoiminnassa mukana olevilla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön asiantuntijoilla on tärkeä rooli pelipoliisin kumppaneina. Tällaista yhtä tiivistä moniammatillista yhteistyötä ei ole muilla pelipoliisitoimintaa tekevillä mailla Hollannilla, Norjalla ja Tanskalla.

Lisäksi pelipoliisitoiminnassa on mukana laaja-alaisesti eri sidosryhmiä julkishallinnosta, kolmannelta sektorilta, pelialalta, yliopistoista sekä kansainväliseltä kentältä.

PELIPOLIISI-hanketta rahoittaa EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF).

]]>

Uusi raportti valottaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Tanskassa ja Ruotsissa

Thu, 15 May 2025 06:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvitys tarkastelee, miten Tanska ja Ruotsi torjuvat järjestäytynyttä rikollisuutta ja jengirikollisuutta sekä minkälaisia ovat toimien vaikutukset ja vaikuttavuus.

Selvityksessä käytiin läpi yhteensä noin 170 toimenpidettä, jotka ovat sisältyneet Tanskan neljään järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen "jengipakettiin" vuosilta 2009–2023 sekä Ruotsin vastaaviin strategisiin ohjelmiin vuosilta 2019 ja 2024. Tarkemmin esiteltiin kymmeniin erillistutkimuksiin perustuvaa tutkimusnäyttöä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien vaikuttavuudesta.

– Tanskan ja Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa strategisissa ohjelmissa on runsaasti keinoja, joita ei ole kokeiltu Suomessa. Tanskan ja Ruotsin mallit eivät välttämättä suoraan sovellu meille, mutta on mahdollista kopioida esimerkiksi jonkin torjuntatoimen perusidea ja räätälöidä se Suomen oloihin sopivaksi, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Vesa Muttilainen.

Neljä teemaa nousi esiin

Raportissa tunnistettiin neljä keskeistä, strategisesti tärkeää kohdealuetta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä: lapset ja nuoret, aseet ja väkivalta, rikollinen talous sekä kansainvälinen ulottuvuus.

– Lasten ja nuorten suojelu rikollisuudelta on ensiarvoisen tärkeää, koska joutuminen rikollisverkostojen toimintaan tarkoittaa usein pitkäkestoisia kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Aseiden ja räjähteiden käyttö sekä väkivalta ovat olleet perinteisesti osa järjestäytyneen rikollisuuden ydintoimintaa, joten niihin kohdistuvia uusia toimenpiteitä tarvitaan jatkuvasti. Raha on ollut järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan keskeisiä kannustimia, joten puuttuminen rikollisiin rahavirtoihin ja yritys- ja julkisorganisaatioihin soluttautumiseen hillitsee rikollista taloutta. Kansainvälinen näkökulma on vahvasti esillä järjestäytyneen rikollisuuden johtamisessa ja toiminnassa, avaa teemoja Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen.

Selvityksessä painotetaan, että näihin teemoihin liittyvä rikollisuus ei toteudu pelkästään fyysisissä ympäristöissä, vaan yhä enemmän myös kyberympäristöissä. Molemmat ympäristöt pitää siis ottaa huomioon viranomaistoiminnan resursoinnissa ja suuntaamisessa, ja viranomaisilla tulee olla joustavuutta vastata koko ajan muuttuvaan toimintaympäristöön.

Kokeilut tärkeä osa torjuntatoimien kehittämistä

Tanskan ja Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta löytyi vain vähän vahvoihin tutkimusasetelmiin perustuvaa näyttöä raportin kirjallisuuskatsauksessa. Lupauksia herättäviä tuloksia on saatu muun muassa nuorten yksilöllisestä tukemisesta, viranomaisoperaatioista haavoittuvilla alueilla ja kameravalvonnan lisäämisestä.

– Jos järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimenpiteet halutaan perustaa vahvaan tutkimusnäyttöön, kaventuu mahdollisten toimenpiteiden valikoima olennaisesti. Siksi myös erilaisilla ketterillä kokeiluilla ilman vahvaa tutkimusnäyttöä voi olla tärkeä osansa torjuntatoimien kehittämisessä, sanoo tutkijatohtori Emma Villman Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Selvityksen tekijöiden mukaan tulevaisuudessa järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen torjunnasta tarvitaan vahvempaa ja monipuolisempaa tutkimustietoa. Tutkimuksellisen arvioinnin olisikin hyvä olla osa järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian kehittämistä ja toteuttamista.

Kohdemaiden viranomaisilla itsellään oli laajasti myönteisiä kokemuksia erilaisista järjestäytyneen rikollisuuden vastaisista toimenpiteistä. Näillä toimilla muun muassa tiukennetaan rangaistuksia, rajoitetaan rikollisjengien toimintaa, estetään rikollisuuteen rekrytointia ja tuetaan siitä irtautumista. Lisäksi parannetaan rikostutkinnan edellytyksiä ja viranomaisyhteistyötä sekä suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia alueita ja kohderyhmiä.

Erityisesti seuraamusten kiristäminen sekä rajoitusten ja valvonnan tiukentaminen ovat olleet leimallisempia piirteitä erityisesti Tanskassa mutta myös Ruotsissa. Ne voivat tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden vastaista työtä, mutta niiden laaja-alaiseen soveltamiseen voi sisältyä myös arveluttavia piirteitä liittyen kansalaisten yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan, perusoikeuksiin tai ihmisoikeuksiin.

Laajat aineistot raportin pohjana

Selvitys tehtiin Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ”Tackling Organized Crime: Viewpoints on Nordic Policies a Practices (TOC24)" -hankkeessa. Hanke kytkeytyy Suomen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian päivittämiseen, jota koordinoi oikeusministeriö.

Raportin aineistot koostuivat tutkimuskirjallisuudesta ja viranomaisdokumenteista. Lisäksi hyödynnettiin kohdemaihin tehtyjen opintovierailujen havaintoja sekä tilastotietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Raportti on julkaistu suomeksi Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ja englanniksi Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisusarjassa.

]]>

Sinustako poliisi? Hae tammikuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Tue, 06 May 2025 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita tammikuussa 2026 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 6.5.–3.6.2025.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan poliisikoulutukseen on omat hakuajat ja oma hakujärjestelmä. Suomenkielisessä koulutuksessa aloittaa uusi ryhmä yleensä tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Ruotsinkielinen poliisikoulutus alkaa 1,5 vuoden välein, ja siihen on oma hakunsa. Hakuaika ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen on 6.5.–10.6.2025. Hakijoista valitaan opiskelijoita tammikuussa 2026 alkavaan polis (YH) -koulutukseen. Huomaathan, että et voi hakea samaan aikaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen, koska niiden aloitusaika on sama.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen toinen haku keväällä

Wed, 23 Apr 2025 11:11:00 GMT

Ruotsinkielinen poliisi (AMK) -koulutus alkaa 1,5 vuoden välein. Ensimmäinen haku seuraavaan ruotsinkieliseen koulutukseen järjestettiin alkuvuonna, ja hakijoita oli silloin 139.

– Tarjoamme nyt uuden mahdollisuuden hakea, jotta saamme varmemmin kurssille riittävästi opiskelijoita. Jos hakija on esimerkiksi sairastunut ensimmäisen haun valintakokeiden aikaan, hän saa toisen tilaisuuden näyttää osaamisensa. Tietenkin toivotamme tervetulleiksi myös täysin uudet hakijat, kertoo ruotsinkielisen koulutuksen koordinaattori, ylikomisario Christian Romberg.

– Jos olet miettinyt hakemista poliisikoulutukseen ja haluat opiskella ruotsiksi, keväällä on oikea hetki täyttää hakulomake!

Tammikuussa 2026 ruotsinkieliset poliisi (AMK) -opinnot aloittaa yksi luokka. Opiskelijat luokalle valitaan sekä ensimmäisestä että toisesta hausta. Jos hait ruotsinkieliseen koulutukseen jo alkuvuonna, voit hakea nyt uudelleen.

Hakuaika suomenkieliseen koulutukseen alkaa myös 6.5.2025. Huomaathan, että et voi hakea yhtä aikaa suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen, koska niiden aloitusaika on sama.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Polamk listakärjessä Korkeakoulujen bränditutkimuksessa

Fri, 04 Apr 2025 11:33:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun imago on Suomen vahvimpia Korkeakoulujen bränditutkimuksessa. Aikuiset antavat Polamkille ammattikorkeakoulujen parhaan kokonaisarvosanan, ja nuorten ikäryhmässä Polamk on ammattikorkeakouluista tunnetuin.

Polamk nousee eri ikäryhmissä ykköseksi muun muassa mielikuvaväittämissä "Opetus on tasokasta", "Maine opiskelupaikkana on hyvä", "Näkyy myönteisesti sosiaalisessa mediassa" ja "Erottuu edukseen muista korkeakouluista".

Taloustutkimuksen vuosittainen Korkeakoulujen bränditutkimus selvittää nuorten (alle 25-vuotiaat) ja aikuisten (25–64-vuotiaat) näkemyksiä suomalaisista korkeakouluista tunnettuuden ja mielikuvaväittämien perusteella. Helmikuussa tehdyssä sähköisessä kyselyssä tavoitettiin noin 5 500 vastaajaa.

]]>

Laajaa kyberrikosvyyhtiä selviteltiin Polamkin ja Jamkin järjestämässä Kyber-X-harjoituksessa

Thu, 03 Apr 2025 07:00:00 GMT

Kyberrikostorjuntaan liittyvää osaamista ja yhteistoimintaa kehitettiin viranomaiset yhteen kokoavassa harjoituksessa. Kolmipäiväinen harjoitus toteutettiin Jamkin IT-instituutissa sijaitsevan JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology) -tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimesta. Harjoitus oli osa Polamkin ja Jamkin Kyberosake-hanketta, ja siihen osallistui laajasti viranomaistoimijoita eri puolilta Suomea.

Kyberrikosvyyhdin selvittäminen vaati tiedonvaihtoa ja yhteistyötä

Viranomaisille suunnatussa harjoituksessa selvitettiin laajaa kyberrikosvyyhtiä, jossa suuri määrä kyberrikoksia osuu eri viranomaisten vastuualueille.

– Tilanne lähti etenemään yllättävän nopeasti. Ammattilaiset tiesivät omat tehtävänsä ja tarttuivat niihin ripeästi. Organisaatioiden harjoittelijat eivät myöskään poteroituneet omiin nurkkiinsa suorittamaan, vaan tietoa myös haluttiin jakaa, kertoo harjoitukseen osallistunut Polamkin erityisasiantuntija Toni Kranz.

Harjoituksessa käytössä ollut RGCE-kyberharjoitusympäristö takasi harjoittelijoille realistisen mutta turvallisen tavan harjoittaa teknisiä ja taktisia taitoja, tiedonvaihtoa sekä yhteistoimintaa. Harjoitusta varten ympäristöön luotiin yli kymmenen kyberrikostapausta, joita harjoittelijat päivien aikana tutkivat. Harjoitukseen kuului, että tutkinnan jäljet johtivat lopulta myös muihin rikosnimikkeisiin.

– Harjoituksessa eri viranomaisten tutkimat rikostapaukset liittyivät keskenään yhteen. Realistisuutta tuotiin tosielämästä tutuilla tapahtumilla ja asioilla, kuten kiinniotoilla, kuulusteluilla ja muilla esitutkintamenetelmillä, jotka pystyttiin tuomaan mukaan digitaaliseen harjoitusympäristöön, kertoo Jamkin asiantuntija Timo Lehto, joka oli suunnittelemassa harjoitusta JYVSECTECin RGCE-ympäristöön.

Kyberrikostorjunnan harjoitus oli ensimmäinen laatuaan

Polamkin ja Jamkin yhteistyön tuloksena tuotettu harjoitus on mallikappale, jota rakennetun harjoitusympäristön osalta on mahdollista tulevaisuudessakin hyödyntää vastaavassa käytössä. Tavoitteena harjoituksessa oli tunnistaa kansallisista toimintatavoista ja valtuuksista mahdollisia kehityskohteita sekä kehittää tiedonjakamisen menetelmiä.

– Harjoituksen toteutuksesta vastasi JYVSECTEC, ja Polamk toi mukaan aihealueen asiantuntemuksen sekä poliisihallinnon näkökulman. Harjoitus oli ensimmäinen laatuaan, ja vastaavia varmasti halutaan tehdä jatkossakin, kertoo hankepäällikkö Tero Toiviainen Polamkista.

– Keskeistä harjoituksessa oli edistää viranomaisten välistä yhteistyötä, joka harjoituksessa toteutui hyvin, Toiviainen jatkaa.

Harjoitus järjestettiin osana Kyberosake-hanketta. Hanke on rahoitettu Euroopan unionin Sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF). Hankkeessa Polamk ja Jamk toimivat yhteistyössä tavoitteenaan kyberrikostorjunnan erikoistumiskoulutuksen ajantasaistaminen, kehittäminen ja toteuttaminen. Hanke edistää myös viranomaisten kansallista ja kansainvälistä koulutusyhteistyötä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan tekoälyn hyödyntämistä kyberrikollisuuden torjunnassa.

]]>

Polamkissa valintakokeet poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 24 Mar 2025 07:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 24.–28.3.2025 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 550 hakijaa tammi–helmikuun hakujaksolta. Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 31.3., ja osallistujia kokeessa on noin 80.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on toukokuussa 2025. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Suomenkieliseen koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa lokakuussa 2025 ja ruotsinkieliseen koulutukseen valitut tammikuussa 2026.

Verkossa tietoa hakijoille

Seuraava hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on 6.5.–3.6.2025. Hakujaksolta valitaan opiskelijat tammikuussa 2026 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Tuloksekas vuosi koulutuksessa ja tutkimuksessa

Fri, 21 Mar 2025 08:19:00 GMT

Poliisin peruskoulutukseen eli poliisi (AMK) -tutkintoon oli vuodelle 2024 historiallisen paljon aloituspaikkoja, yhteensä 500. Sadan aloituspaikan lisäyksen taustalla on hallitusohjelman tavoite lisätä poliisien määrää Suomessa. Aloituspaikkatavoite saavutettiin, kun opintoihin hyväksyttiin yhteensä 503 aloittajaa.

– Valitsimme uudet opiskelijat ennätysmäärästä hakijoita: koulutuspaikkaa tavoitteli yhteensä 5 220 henkilöä. Luvuissa näkyy se, että olemme suunnitelmallisesti tehostaneet opiskelijarekrytointia. Tavoitimme viime vuonna vierailuilla ja erilaisissa tapahtumissa arvion mukaan yli 130 000 ihmistä, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimusjohtaja Pasi Kemppainen.

Vuonna 2024 poliisi (AMK) -tutkinnon suoritti 268 henkilöä ja poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon 26 henkilöä. Tavoiteajassa valmistui 90 prosenttia AMK-opiskelijoista ja kaikki YAMK-opiskelijat.

Poliisiopintojen tärkeä perusta on työelämäyhteys.

– Koulutuksen pitää tuottaa sellaisia osaajia, jotka suoriutuvat hyvin nykypäivän poliisityöstä. Olemmekin juuri päivittäneet tutkintokoulutusten opetussuunnitelmat, jotta pystymme varmistamaan sen, että poliisikoulutus vastaa työelämän vaatimuksiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Opetussuunnitelmatyöhön osallistui laajasti Polamkin asiantuntijoita, ja saimme työhön tukea myös ulkopuolelta, kuten Poliisihallituksesta ja poliisilaitoksilta.

Täydennyskoulutuksen verkkokurssien osallistujamäärä tuplaantui

Verkko-opintojen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen oli yksi Polamkin merkittävistä teemoista vuonna 2024.

– Historiallisen suuri opiskelijamäärä on haastanut meidät pohtimaan, miten saamme tilat ja opettajat riittämään. Olemme lisänneet mahdollisuuksia verkko-opintoihin, mutta monet ammattiaineet ja toiminnalliset harjoitukset edellyttävät edelleen lähiopetusta, sanoo koulutus- ja tutkimusjohtaja Pasi Kemppainen.

Verkko-opetuksen lisääminen on mahdollistanut myös täydennyskoulutuksen osallistujamäärien kasvun. Täydennyskoulutuksiin osallistuttiin vuoden aikana lähes 28 000 kertaa. Osallistujamäärä kasvoi noin 50 prosenttia, ja kasvun selittää verkkokurssien osallistujien määrän kaksinkertaistuminen edellisvuodesta.

– Yhä useampaan koulutukseen on voinut osallistua omalta työpaikalta eri puolilta Suomea. Täydennyskoulutustarjontamme on monipuolista: järjestämme kursseja, seminaareja ja neuvottelupäiviä poliisialan eri osaajille. Koulutamme esimerkiksi kyberrikostorjunnan osaajia, poliisikoiranohjaajia, moottoripyöräpoliiseja ja lupahallinnon asiantuntijoita. Tarjoamme koulutusta myös sidosryhmille, kuten Tullin ja Rajavartiolaitoksen henkilöstölle.

Pelipoliisi ja muut hankkeet kehittävät poliisin toimintaa

Polamkin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) painotetaan poliisin strategisia tavoitteita ja työelämäyhteyttä. Vuonna 2024 tuotimme useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa tietoa, jota voidaan suoraan hyödyntää poliisin toiminnassa ja sen kehittämisessä.

– Vuonna 2024 meneillään oli esimerkiksi jengirikollisuuteen liittyvä hanke, kyberrikostorjuntaan liittyvä hanke sekä Pelipoliisi-hanke, jossa kehitetään uutta moniammatillista toimintaa. Pelipoliisitoiminnan tarkoituksena on muun muassa ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa haitallista toimintaa ja rikollisuutta digipelimaailmassa, kuvaa koulutus- ja tutkimusjohtaja Kemppainen.

– Muita teemoja TKI-toiminnassa olivat esimerkiksi talousrikostutkinnan tila, viharikollisuus, ihmiskaupparikokset ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

]]>

Polamkissa valintakokeet elokuussa 2025 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 13 Jan 2025 06:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 13.–17.1.2025 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa loka–marraskuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on maaliskuussa 2025. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa elokuussa 2025.

Verkossa tietoa hakijoille

Hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan meneillään ja jatkuu 17.2.2025 asti. Hausta valitaan opiskelijat lokakuussa 2025 alkavaan poliisikoulutukseen. Meneillään on myös hakuaika ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen. Hakea voi 7.3.2025 asti, ja koulutus alkaa tammikuussa 2026.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Sinustako poliisi? Hae lokakuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Tue, 07 Jan 2025 08:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2025 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 7.1.–17.2.2025.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan poliisikoulutukseen on omat hakuajat ja oma hakujärjestelmä. Suomenkielisessä koulutuksessa aloittaa uusi ryhmä yleensä tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Ruotsinkielinen poliisikoulutus alkaa 1,5 vuoden välein, ja siihen on oma hakunsa. Hakuaika ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen on 7.1.–7.3.2025. Hakijoista valitaan opiskelijat tammikuussa 2026 alkavaan polis (YH) -koulutukseen.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Uusi valintakoekirja julkaistu ruotsiksi

Wed, 18 Dec 2024 07:35:00 GMT

Poliisi (AMK) -koulutuksen valintakokeeseen kuuluu kirjallinen koe, jossa hakijat kirjoittavat esseen. Taustamateriaalina esseessä on valintakoekirja, joka sisältää 18 artikkelia eli 18 erilaista näkökulmaa poliisin työhön.

– Artikkelikokoelma tarjoaa ajantasaisia ja realistisia näkemyksiä siitä, millaista poliisin työ todellisuudessa on. Kirjan päivitetyssä versiossa kolme artikkeleista on täysin uusia. Tuoreimpien artikkelien aiheina ovat kuolemansyyntutkinta, kyberilmiöt ja poliisin toimivalta. Muita teemoja kirjassa ovat muun muassa poliisin arvot, puhe poliisin työvälineenä sekä vankien mielenmaisemat, kertoo kirjan toinen toimittaja, Polamkin poliisiviestinnän lehtori Marko Vesterbacka.

Saatavilla myös äänikirjana ja e-kirjana

Polamkin valintakoekirja on saatavilla maksutta Theseus-palvelussa PDF-versiona, e-kirjana ja MP3-tiedostona (MP3 tammikuussa). Äänikirjana ja e-kirjana valintakoekirja on tarjolla useissa palveluissa (julkaisu tammikuussa). Linkit Theseukseen sekä ääni- ja e-kirjapalveluihin löydät verkkosivuiltamme Urvalsprovsboken-sivulta.

Painettua kirjaa myydään tammikuusta alkaen kirjaverkkokaupoissa, ja voit kysyä kirjaa myös omasta kirjastostasi.

Valintakoekirjan suomenkielinen versio ilmestyi alkuvuonna 2024. Suomenkielisen kirjan tiedot ja linkit ovat Valintakoekirja-sivulla.

]]>

Kurkistus prosenttilukujen taakse: Uutta tutkimusta poliisin ja kansalaisten keskinäisestä suhteesta Suomessa

Tue, 19 Nov 2024 07:47:00 GMT

Kansalaisten ja poliisin keskinäistä suhdetta eri näkökulmista mittaava poliisibarometritutkimus uudistui lähes kokonaan vuonna 2022. Poliisibarometri perustuu nyt satunnaisotokseen Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta ja se toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Uusi toteutustapa tarjoaa tieteellisesti luotettavan perustan myös sellaiselle jatkotutkimukselle, jossa laajennetaan ja syvennetään vakioraportin aiheita. Näistä ensimmäinen on Poliisiammattikorkeakoulun “The Police and the Public” -julkaisu, joka sisältää kolme poliisibarometrin aineistoon perustuvaa syventävää analyysia.

Poliisin resurssivaje vaikuttaa luottamukseen

Kirjan ensimmäisessä artikkelissa todetaan, että poliisin resurssivaje on kansalaisille aito huolenaihe. Tämä tuli ilmi jo poliisibarometrin vakioraportissa (Poliisibarometri 2022), jossa resurssivaje mainittiin tutkimuksen avovastauksissa yleisimmäksi syyksi siihen, että vastaaja ei luottanut poliisin toimintaan.

– Uusi analyysi vahvistaa aiempia tuloksia, sillä havainnot ovat samansuuntaisia kuin vakioraportissa. Vastaajat ovat havainneet poliisin resurssivajeesta aiheutuvia ongelmia erityisesti rikostutkinnan ja valvonta- ja hälytystoiminnan palveluissa, mutta eivät niinkään lupapalveluissa tai liikennevalvonnassa, sanoo kirjan toinen tekijä, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Matti Vuorensyrjä.

Kirjan toisessa artikkelissa tutkitaan kostotoimien pelon vuoksi ilmoittamatta jääviä rikoksia. Naiset, nuoret, taloudellisesti heikompiosaiset ja muutoinkin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt jättävät yleisimmin rikoksia ilmoittamatta, kun pelkäävät kostotoimia. Erityisen suuri merkitys rikoksen ilmoittamatta jättämiselle näyttää olevan sillä, jos henkilö on joutunut joskus aiemmin väkivaltarikoksen uhriksi.

Kolmannen artikkelin aiheena on rikoksen uhrien ja todistajien uhkailu rikosprosessissa. Uhkailusta ilmoitetaan keskimääräistä todennäköisemmin poliisille, jos uhkailun kohde luottaa poliisin kykyyn suojella ihmisiä väkivallalta vakavissa uhkatilanteissa. Tämä pätee etenkin silloin, kun uhkailun kohteeksi joutunut on nainen. Uhkaillun käsitys poliisin proseduraalisesta oikeudenmukaisuudesta ei sen sijaan vaikuttanut ilmoittamiseen. Proseduraalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan menettelyn oikeudenmukaisuutta eli sitä, kohteleeko poliisi kaikkia yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisella tavalla.

– Asianomistajien ja todistajien uhkailu rikosprosessin aikana uhkaa lakia, vallankäytön laillisuusperiaatetta ja koko lakiin perustuvaa liberaalidemokraattista yhteiskuntajärjestystä. Ilmiötä on seurattava tarkkaan ja tutkittava tekijöitä, jotka auttavat uhkailun kohteeksi joutuneita asianomistajia ja todistajia. Poliisiammattikorkeakoulussa jatketaan ilmiön seurantaa ja sen syventävää tutkimusta myös tulevaisuudessa, toteaa Vuorensyrjä.

Seuraava poliisibarometrin aineistoa syventävä tutkimus on tarkoitus julkaista vuonna 2025.

Poliisibarometrin tausta

“The Police and the Public” -kirja perustuu aineistoon, joka kerättiin viimeisintä poliisibarometria varten loka–joulukuussa 2022. Tutkimuksen otanta oli 8 500 henkilöä, joista tutkimukseen vastasi lähes 48 prosenttia.

Poliisibarometri toteutetaan sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Poliisibarometria on julkaistu vuodesta 1999.

]]>

Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet antavat eettisen valan

Fri, 01 Nov 2024 11:10:00 GMT

Valan antavat poliisit ovat valmistuneet suomenkielisestä poliisi (AMK) -koulutuksesta pääosin vuonna 2024.

]]>

Ruotsinkielisellä opiskelijablogipalstalla aloittaa kolme uutta kirjoittajaa

Thu, 31 Oct 2024 12:07:00 GMT

Josefina on kotoisin Tammisaaresta, Bonny tulee Ahvenanmaalta ja Jennifer muutti Tampereelle Paraisilta. He opiskelevat Poliisiammattikorkeakoulun ruotsinkielisessä poliisi (AMK) -koulutuksessa. Luokalla on 23 opiskelijaa, ja tiimihenki on ollut alusta alkaen hyvä. "Jo ensimmäisinä päivinä meistä muodostui uskomattoman hyvä porukka, jolla on loistava yhteishenki", kirjoittaa Josefina. Jennifer jatkaa: "Ei kestänyt kauaa, että tutustuimme toisiimme ja ystävystyimme. Yhteenkuuluvuuden huomasi oikeastaan jo valintakokeessa". Ensimmäiset kuukaudet Polamkissa ovat olleet antoisia myös Bonnylle: "Viihdyn tosi hyvin enkä ole koskaan ollut varmempi siitä, että olen oikeassa paikassa".

Ruotsinkielisellä blogipalstalla pääset seuraamaan Josefinan, Bonnyn ja Jenniferin matkaa poliisiksi. Tervetuloa mukaan!

]]>

Viharikosepäilyjen määrä viime vuonna korkeimmillaan

Thu, 10 Oct 2024 07:00:00 GMT

“Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2023” -selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 606 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana. Yleisimpiä viharikosepäilyjä olivat kunnianloukkaukset ja pahoinpitelyt.

Viharikosepäilyjen määrä kasvoi selvityksen kaikissa motiiviryhmissä. Epäiltyjen viharikosten yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Myös uskonnolliseen taustaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja vammaisuuteen liittyviä viharikosilmoituksia raportoitiin merkittävä määrä. Tämä osoittaa, että viharikollisuus on monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa useita eri väestöryhmiä.

Selvityksen motiiviryhmissä on ensi kertaa mukana sukupuoleen liittyvät viharikokset. Näitä löytyi tarkasteluvuonna kuusi kappaletta. Sukupuoleen liittyviä rikoksia voivat olla esimerkiksi laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset.

Huomionarvioista viime vuoden viharikosilmoituksia koskevissa tilastoissa on se, että ensimmäistä kertaa juutalaisiin tai juutalaisuuteen kohdistuneita epäiltyjä viharikoksia oli enemmän kuin kristittyihin kohdistuneita viharikosepäilyjä. Yleisimmin kohteena olivat kuitenkin islaminuskoiset. Nämä heijastelevat koko Euroopan viharikosilmapiiriä, joihin viime vuonna vaikuttivat muun muassa Hamasin Israeliin kohdistamat iskut ja Israelin sotilaallinen vastaus. Erityisesti juutalaisiin ja muslimeihin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta lisääntyivät monissa osissa Eurooppaa vuoden 2023 loppupuolella. Myös edelleen jatkuva Venäjän hyökkäyssota vaikutti viharikosilmapiiriin.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta korostaa, että viharikollisuuden seuranta on tärkeää yhteiskunnallisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

– Viharikokset heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita. Niiden torjuminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, Rauta toteaa.

Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Mikä tahansa teko, jonka Suomen rikoslainsäädäntö määrittelee rikokseksi, voi siis olla viharikos. Ratkaisevaa on teon motiivi.

Epäiltyjä viharikoksia sisältäneet rikosilmoitukset vuosina 2018–2023

Motiivi	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Etninen tai kansallinen	634	650	646	706	930	1 092
Uskonto tai vakaumus	155	133	108	133	121	165
Sukupuoli	NA	NA	NA	NA	NA	6
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	73	72	68	126	140	215
Vammaisuus	48	44	30	61	54	128
Yhteensä	910	899	852	1 026	1 245	1 606

]]>

Sinustako poliisi? Hae elokuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Thu, 03 Oct 2024 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita elokuussa 2025 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 3.10.–20.11.2024.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Polamkissa valintakokeet maaliskuussa 2025 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 23 Sep 2024 06:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 23.–27.9.2024 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa kesä–elokuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on marraskuussa 2024. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa maaliskuussa 2025.

Verkossa tietoa hakijoille

Seuraava hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on 3.10.–20.11.2024. Hausta valitaan opiskelijat elokuussa 2025 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisikoulutus kiinnostaa – kaikki aloituspaikat täyteen

Wed, 04 Sep 2024 11:58:00 GMT

Tänä vuonna alkaviin poliisi (AMK) -tutkinnon koulutuksiin oli ennätysmäärä hakijoita, 5 220. Edellisen kerran yli viiden tuhannen hakijamäärään on päästy ennen koronapandemiaa.

Hakijoita oli yli kymmenen aloituspaikkaa kohti, ja koulutuksen kaikki aloituspaikat saatiin täytettyä.

Aloituspaikkoja oli tälle vuodelle 500, mikä on sata enemmän kuin aiempina vuosina.

– Nykyisellä opiskelijamäärällä kyetään vastaamaan tavoitteeseen lisätä poliisien määrää 8 000 henkilötyövuoteen hallituskauden loppuun mennessä, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Marko Laitinen.

– Hakijamäärässä näkyy, että olemme pandemian jälkeen päässeet taas toteuttamaan opiskelijamarkkinointia suunnitellusti. Kasvokkaiset kohtaamiset poliisin kanssa esimerkiksi tapahtumissa ja kouluvierailuilla ovat edelleen tärkeä kiinnostuksen herättäjä ammattia kohtaan, Laitinen kertoo.

– Myös yhteiskunnallinen tilanne heijastuu alalle: epävarmat ajat tapaavat lisätä kiinnostusta turvallisuusalan ammatteihin. Poliisikoulutuksen on tänä vuonna aloittanut monipuolinen kattaus eri ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä, suoraan lukiosta tulleista viisikymppisiin alanvaihtajiin.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa ja neljä aloitusta vuodessa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa puolentoista vuoden välein. Hakijamäärät tilastoidaan koulutuksen aloitusvuoden mukaan, ei kalenterivuosittain.

]]>

Polamkissa valintakokeet tammikuussa 2025 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 12 Aug 2024 05:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 12.–16.8.2024 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa touko–kesäkuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on lokakuussa 2024. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa tammikuussa 2025.

Verkossa tietoa hakijoille

Hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan käynnissä 19.8.2024 saakka. Hakujaksolta valitaan opiskelijat maaliskuussa 2025 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Marko Laitinen jatkaa Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina

Thu, 27 Jun 2024 12:08:00 GMT

Marko Laitinen on työskennellyt Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2006. Ennen rehtorinimitystä hän toimi hallintojohtajana vuosina 2019–2022, henkilöstöpäällikkönä vuosina 2008–2019 ja ylikomisariona vuosina 2006–2007.

– Olen erittäin tyytyväinen saadessani jatkaa rehtorin tehtävässä. Poliisiammattikorkeakoulu on sitoutuneen ja osaavan henkilöstön myötä tehnyt erinomaista tulosta. Tänä vuonna saimme korkeakoulujen auditoinnissa laatuleiman, ja myös muut selvitykset osoittavat koulutuksemme olevan laadukasta ja vastaavan hyvin yhteiskunnan tarpeisiin. Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos edellyttää meiltä kuitenkin toimintamme jatkuvaa kehittämistä myös tulevina vuosina, toteaa Laitinen.

]]>

Poliisin päivänä 10.8. tapahtuu Poliisimuseolla

Thu, 27 Jun 2024 07:35:00 GMT

Tervetuloa Tampereen Hervantaan lauantaina 10.8. kello 12–17 jututtamaan poliiseja ja poliisiopiskelijoita sekä tutustumaan monenlaiseen kalustoon. Poliisimuseon ja sen edessä olevan parkkialueen täyttävät poliisin ajoneuvot ja esittelypisteet. Päivän aikana voit seurata esimerkiksi poliisikoiranäytöstä ja pelipoliisin striimiä. Paikalla on myös poliisihevosia! Lisäksi museossa järjestetään useita ilmaisia opastuksia Maijat ja möröt -näyttelyyn.

Luvassa on kivaa tekemistä koko perheelle – laita siis tapahtuma kalenteriisi jo nyt. Päivän tarkka ohjelma ja tiedot esittelypisteistä julkaistaan lähempänä tapahtumaa osoitteessa poliisimuseo.fi/tapahtumat. Tiedot muualla Suomessa järjestettävistä Poliisin päivän tapahtumista löytyvät verkosta osoitteesta poliisi.fi/poliisinpaiva.

Tapahtuman Tampereen Hervannassa järjestävät Poliisimuseo, Poliisiammattikorkeakoulu ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

]]>

Ihmiskaupparikosten esitutkintaan on laadittu yhtenäinen toimintamalli

Wed, 26 Jun 2024 06:35:00 GMT

Hankkeessa kuvattiin ihmiskauppa- ja lähirikosten esitutkinnan nykytila Suomessa useista eri näkökulmista, kuten viranomaiskäytäntöjen ja kolmannen sektorin näkökanteilta. Tutkimuksen pohjalta luotiin prosessikuvaus, joka tukee ihmiskaupparikosten valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Prosessikuvaus jakautuu kolmeen toisiinsa limittyvään osaprosessiin, joissa kuvataan esitutkinnan vaiheita, monialaista yhteistyötä sekä ihmiskaupan uhria asianomistajana.

Hankkeessa koottiin myös ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja yhdessä keskeisten viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi osana hanketta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) tarkasteli uhrisensitiivisyyttä ja uhrien tukemista esitutkinnan aikana sekä järjestöjen näkemyksiä ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja sen haasteisiin esitutkinnassa.

– Laajan lukupaketin myötä annamme työvälineitä, joilla voidaan lisätä ihmiskaupparikosten esitutkintaosaamista ja yhdenmukaistaa esitutkinnassa tehtäviä toimenpiteitä, toteaa hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Terhi Kankaanranta Poliisiammattikorkeakoulusta.

Keskeisenä kehittämiskohteena uhrin kohtaaminen

Tutkimushankkeen tulosten perusteella ihmiskaupparikollisuuden tunnistaminen ja rikosvastuun toteutuminen on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Esitutkinnan käytänteissä havaittiin olevan kuitenkin useita kehittämiskohteita.

– Esimerkiksi ihmiskaupan eri ilmenemismuotojen tunnistamisessa on edelleen ongelmia. Myös asianomistajan tilanteen ja aseman kokonaisvaltainen huomiointi näyttää jäävän verrattain vähäiseksi esitutkinnassa. Lisäksi esitutkinnan aikana uhrin tukipalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntijuuden tunnistaminen on kapea-alaista, kertoo tutkijatohtori Iina Sahramäki.

Rikosylikomisario Minna Willman-Koistinen toteaakin, että nyt julkaistava ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja on apuväline, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta myös laaja-alaisen yhteistyön erilaisista mahdollisuuksista. Poliisin ja uhreja auttavien tahojen välisen yhteistyön vahvistaminen valtakunnallisesti edesauttaa sitä, että uhrien oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti.

– Keskeinen kehittämiskohde on se, että vahvistamme ihmiskaupan uhrien osallisuuden kokemusta. On tärkeää, että uhri kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja kohdatuksi. Tämä vahvistaa uhrin tunnetta prosessin oikeudenmukaisuudesta, olipa lopputulos mikä tahansa, sanoo Willman-Koistinen.

Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintamishankkeessa erityisen tärkeässä roolissa on ollut viranomaisten ja järjestöjen osallistaminen: hankkeen ryhmäkeskusteluissa, haastatteluissa ja muissa tilaisuuksissa on ollut mukana yli 120 osallistujaa kymmenistä organisaatioista ja eri sektoreilta. Heiltä saatujen tietojen avulla voitiin tuottaa käytännönläheisiä kehittämissuosituksia esitutkinnan laadun, yhdenmukaisuuden ja uhrilähtöisyyden varmistamiseksi.

Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettu Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen (Ihmemalli) -hanke kesti lokakuusta 2022 joulukuuhun 2023 ja sen rahoitti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma. Mukana hankkeessa on ollut Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ja Itä-Suomen poliisilaitos.

]]>

Sinustako poliisi? Hae maaliskuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Tue, 25 Jun 2024 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita maaliskuussa 2025 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 25.6.–19.8.2024.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Polamkin maine ammattikorkeakoulujen kärkeä

Wed, 19 Jun 2024 09:20:00 GMT

T-Media selvitti 13 suomalaisen ammattikorkeakoulun mainetta suuren yleisön keskuudessa maaliskuussa 2024. Poliisiammattikorkeakoulun maine on joukon paras.

Luottamus&Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat väitteitä muun muassa organisaation vastuullisuudesta ja työnantajakuvasta asteikolla 1–5. Arviot kahdeksalla eri osa-alueella muodostavat organisaation maineen kokonaisarvosanan. Hyvä arvosana on välillä 3,50–3,99.

Polamkin mainearvosana oli 3,73. Vahvin mainetekijä ovat Polamkin tuotteet ja palvelut, joiden kokonaisarvosaksi muodostui 3,96, sekä vastuullisuus kokonaisarvosanalla 3,94.

– Arvosanamme ovat kauttaaltaan ilahduttavat. Tärkeintä on tietenkin, että tuotteemme eli poliisikoulutus on kansalaisten mielestä kunnossa ja meidän nähdään palvelevan yhteiskuntaa oikealla tavalla, rehtori Marko Laitinen sanoo.

Luottamus&Maine 2024 -tutkimuksessa arvioitiin 13 suomalaista ammattikorkeakoulua tutkimusmallilla, jossa ammattikorkeakoulun mainearvosana muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella maaliskuussa 2024, ja siihen osallistui kaikkiaan 2 445 vastaajaa. Kohderyhmänä olivat 15–65 suomalaiset, ja otos on painotettu väestöä edustavaksi.

]]>

Sinustako poliisi? Hae tammikuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Mon, 06 May 2024 09:02:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita tammikuussa 2025 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 6.5.–3.6.2024.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet antavat eettisen valan

Mon, 15 Apr 2024 11:00:00 GMT

Valan antavat poliisit ovat valmistuneet suomen- ja ruotsinkielisestä poliisikoulutuksesta pääosin vuonna 2023.

]]>

Polamkissa valintakokeet lokakuussa 2024 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 08 Apr 2024 05:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 8.–12.4.2024 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa tammi–helmikuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on toukokuussa 2024. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa lokakuussa 2024.

Verkossa tietoa hakijoille

Seuraava hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on 6.5.–3.6.2024. Hakujaksolta valitaan opiskelijat tammikuussa 2025 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Polamkille laatuleima Karvin auditoinnissa – vahvuuksia koulutuksen työelämälähtöisyys ja laatujärjestelmä

Fri, 01 Mar 2024 11:49:00 GMT

Polamk sai auditointiryhmältä erityistä kiitosta työelämälähtöisestä tutkintokoulutuksesta ja systemaattisesta laatujärjestelmästä.

Polamkilla on hyvät valmiudet vastata turvallisuusympäristön muutoksiin

Polamkin tutkintokoulutuksista valmistuneiden osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Poliisikoulutuksen suunnittelutyön vahvuuksia ovat opetushenkilöstön saama kattava pedagoginen tuki ja monialainen yhteisopettajuus. Poliisiopiskelijoilla on paljon mahdollisuuksia osallistua koulutuksen suunnitteluun ja antaa palautetta.

– Polamk rakentaa perustan Suomen poliisin ammattitaidolle, mikä edellyttää jatkuvaa tiivistä yhteistyötä poliisiyksiköiden ja sidosryhmiemme kanssa sekä omassa korkeakouluyhteisössämme, toteaa rehtori Marko Laitinen.

– Saimme auditointiryhmältä tärkeän tuen toimintalinjauksillemme. Olemme samalla poliisiyksikkö ja korkeakoulu, ja vahvat kansalliset ja kansainväliset verkostomme ovat välttämättömiä ja tuottavat lisäarvoa toimintaamme, Laitinen jatkaa.

Polamk järjestää monenlaista täydennyskoulutusta poliisin ja yhteistyöviranomaisten ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Auditointiryhmä näkee Polamkin potentiaalin korkean profiilin jatkuvan oppimisen yksikkönä, joka pystyy valtakunnallisesti vastaamaan poliisin henkilöstön osaamisen kehittämisen määrällisiin ja laadullisiin tarpeisiin.

Polamkin ja Pelastusopiston on kehitettävä laadunhallinnan yhteistyötä

Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) opiskelijat ovat Polamkin opiskelijoita: tutkinnonanto-oikeus on Polamkilla ja järjestämisvastuu on Pelastusopistolla. Auditointiryhmä kehottaa vahvistamaan järjestelmällistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista kaikilla tasoilla.

– Auditointiryhmä tunnisti hyviä keinoja, joilla voimme tiivistää yhteistoimintaamme, esimerkiksi vahvistamalla yhteistä toimintakulttuuria henkilöstön ja opiskelijoiden kesken, toteavat Polamkin koulutus- ja tutkimusjohtaja Pasi Kemppainen ja Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen.

TKI-toiminta on kytkettävä tiiviimmin poliisitoiminnan kehittämiseen

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä opetuksen välisen yhteyden kehittämistä pitää jatkaa. Auditointiryhmä suosittelee liittämään TKI-hankkeet nykyistä vahvemmin poliisitoiminnan kehittämiseen. Polamkin TKI-projektien vaikuttavuustiedon keruuta ja analyysia kehittämällä voidaan kehittää koko poliisin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Polamkin organisaatio uudistui vuoden alusta, ja yksi tavoite uudistuksessa oli tiivistää TKI-toiminnan yhteyttä koulutukseen ja poliisitoimintaan. Olemme myös jo aloittaneet TKI-projektien vaikuttavuuden järjestelmällisemmän analyysin, sanoo koulutus- ja tutkimusjohtaja Kemppainen.

Auditointiryhmä arvioi, että Polamkin laatujärjestelmä on toimiva ja kattaa perustehtävät. Ryhmän mukaan Polamkilla on vahva kyky systemaattisen laatutyön perusteella tunnistaa kehittämistarpeensa ja kehittää toimintaansa niiden pohjalta.

– Verkkopohjainen, kaikille avoin ja kolmikielinen toimintakäsikirjamme antaa yleiskuvan laadunhallinnastamme ja nähtiin vahvuutena, iloitsee laatupäällikkö Marika Puputti.

– Olemme panostaneet viime vuosina eri arviointien tuottaman tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen. Tätä voisimme entisestään tehostaa kehittämällä johtamisen tietojärjestelmiä auditointiryhmän suosituksen mukaisesti, lisää laatupäällikkö Puputti.

Mikä auditointi?

Laatujärjestelmän auditointi on lakisääteinen ja yksi menetelmistä, joiden avulla Polamk arvioi ja kehittää toimintaansa. Laatujärjestelmä auditoidaan kuuden vuoden välein. Polamk on osallistunut aiemmin kahteen auditointiprosessiin ja läpäissyt ne molemmat.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi myönsi Polamkille 1.3.2024 laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että ammattikorkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät kansalliset ja eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Auditointi kohdistuu korkeakoulun menettelytapoihin, joilla se ylläpitää ja kehittää koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laatua. Auditoinnissa käytetyt auditointikriteerit on julkaistu Karvin korkeakoulujen auditointikäsikirjassa.

]]>

Poliisikoulutuksen tila -selvitys on valmistunut

Fri, 01 Mar 2024 07:00:00 GMT

Lue selvityksestä lisää Poliisihallituksen uutisesta

]]>

Digitaalinen kaksonen tukee viranomaisten koulutusta ja toimintaa

Tue, 23 Jan 2024 08:31:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportin mukaan viranomaiset eivät ole tällä hetkellä tiiviisti mukana esimerkiksi virtuaalisessa kaupunkisuunnittelussa eikä sitä räätälöidä poliisin tai pelastustoimen tarpeita silmällä pitäen. Viranomaisten aktiivisempi rooli vähentäisi kehitystyön eritahtisuutta ja kirjavuutta sekä toisi viranomaisten näkökantoja enemmän esiin.

– Olemme tarkastelleet raportissa, miten digitaalisia mallinnuksia voidaan hyödyntää sisäisen turvallisuuden moniviranomaistoiminnassa. Keskiössä on ollut erityisesti poliisin koulutuksen ja poliisitoiminnan kehittäminen ja tukeminen digitaalisten kaksosten avulla, sanovat raportin tekijöinä toimineet ylikomisario Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta, erikoistutkija Marko Juutinen Pelastusopistosta ja Mika Hyytiäinen.

– Raportissa on käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen -innovaatiohankkeita, joiden tuloksena oppilaitoksen kampusalueesta tehtiin oma digitaalinen mallinsa. Sen avulla on arvioitu yleisemmin digitaalisten kaksosten kehitys- ja käyttömahdollisuuksia sekä näihin liittyviä haasteita viranomaissektorilla.

Tutkimushankkeet "Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen" ja "Osaamisen operationalisointi – Polamkin digitaalinen kaksonen 2" olivat käynnissä vuosina 2022–2023. Ne ovat sisäministeriön rahoittamat.

Jatkokehitykselle on merkittävä tarve

Tutkimusraportissa tunnistettiin kuusi laajaa viranomaistoiminnan teemaa, joissa digitaaliset mallinnukset tuovat selkeitä hyötyjä koulutuksen ja toiminnan tehostamiseen sekä laadun parantamiseen. Näihin teemoihin kuuluu muun muassa kolmiulotteisesti mallinnetussa ympäristössä liikkuminen ja havainnointi joko koulutustarkoituksessa fyysisestä todellisuudesta erillään tai operatiivisen toiminnan osana suorassa yhteydessä fyysisesti tapahtuvaan toimintaan. Muita teemoja olivat esimerkiksi varautuminen ja turvallisuussuunnittelu sekä moniviranomaistoiminta.

Raportin mukaan viranomaisten on tarpeellista ymmärtää ja tunnistaa, millä tavalla uutta teknologiaa voidaan hyödyntää oman toiminnan ja koulutuksen kehittämisessä. Tekijät esittävät neljää jatkotoimenpidettä:

Digitaalisten kaksosten koordinaatiotoimi sisäministeriön hallinnonalalle
Sisäministeriön hallinnonalan viranomaistarpeet osaksi kaupunkimallien kehittämistyötä
Digitaalisille kaksosille valtakunnallinen käyttötapaus- tai osaamiskirjasto, mahdollisesti myös esimerkiksi Pohjoismaille yhteinen kirjasto
Panostus osaamisen kehittämiseen ja tekniseen välineistöön.

Kehitystoimille asettavat haasteita muun muassa digitaalisten kaksosten tekemisestä aiheutuvat kustannukset, teknisten laitteiden suoritustehot, tiedon saatavuus ja sen julkisuuskysymykset sekä viranomaisten omien järjestelmien ja digitaalisten kaksosten yhteensovittaminen ja yhteiskäyttö.

– Jatkokehitykselle näyttäisi kuitenkin olevan merkittävä tarve. Vahva, koko sisäisen turvallisuuden hallinnonalaa palveleva kehittämistyö edellyttäisi kansallista koordinaatiota sekä kansallisen ja kansainvälisen osaamisen keskittämistä, tekijät toteavat.

]]>

Polamkissa valintakokeet elokuussa 2024 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Fri, 19 Jan 2024 06:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 19.1. ja 22.1. sekä 24.–26.1.2024 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu viiden päivän aikana yhteensä noin 600 hakijaa loka–marraskuun hakujaksolta.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on maaliskuussa 2024. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa elokuussa 2024.

Verkossa tietoa hakijoille

Haku lokakuussa 2024 alkavaan suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan meneillään. Ehdit hakuun mukaan, kun täytät hakemuksen viimeistään 22.2.2024 kello 16.15 mennessä. Huomaathan, että valintakokeessa huhtikuussa 2024 on käytössä uusittu valintakoekirja.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Opiskelijablogipalstalla aloittaa kaksi uutta kirjoittajaa

Thu, 18 Jan 2024 08:01:00 GMT

Heidi haaveili poliisin ammatista jo lapsena. Hän päätyi kuitenkin tekemään töitä muun muassa asiakaspalvelualalla, vanginvartijana, sairaanhoitajana ja urheiluvalmentajana.

Myös Maria muistelee jo lapsena suunnitelleensa uraa poliisina. Lukion jälkeen hän aloitti harmonikka-alan opinnot ja opiskelun ohessa iltatyöt ruokakaupassa. Lopulta kaupan alan töissä vierähti yli 20 vuotta, ja matkan varrella Mariasta tuli myös perheenäiti.

Poliisiopiskelijat bloggaavat -palstalla pääset seuraamaan Heidin ja Marian matkaa poliisiksi.

]]>

Siviilivalmiuskäsitteen tarkastelusta oppeja varautumisen ja valmiuden kehittämiseen

Wed, 17 Jan 2024 07:16:00 GMT

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana toteutetun Siviilivalmius yhdessä: globaaleista uhkista ja mahdollisuuksista yhteiseen valmiuteen -hankkeen kolme työpakettia tarkastelivat siviilivalmiutta käsitteenä, siviilivalmiuden kansainvälisiä ymmärryksiä ja järjestämistä, sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Yhteinen ymmärrys tukee käytännön turvallisuustyötä

Siviilivalmiudelle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää. Suomessa siviilivalmiudesta on puhuttu erityisesti pelastustoimen valmius- ja varautumistoiminnan piirissä. Englannin kielessä siviilivalmius liittyy vahvasti Nato-yhteyksiin. Suomessa siviilivalmiusvirastoiksi on kutsuttu Ruotsin ja Norjan varautumis- ja valmiustoimintoihin liittyviä virastoja.

– Siviilivalmiudesta puhuttaessa ei voida tarkastella pelkkää käsitettä, vaan siihen liittyy myös kysymys siviilivalmiudesta erityislaatuisena toimintana tai vastuualueena. Lisäksi tulee huomioida siviilivalmiudelle kansainvälisesti annettuja ymmärryksiä, joista monilla on pitkä historia, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.

Turvallisuuden käsitteiden suuri määrä suomen kielessä kertoo turvallisuuden asemasta yhteiskunnallisen toiminnan keskiössä sekä turvallisuuden tuottamiseen osallistuvien toimijoiden suuresta määrästä. Hanke toi esiin siviiliyhteiskunnan varautumisen ja valmiuden pirstaleisuuden, oli kyse käsitteistä, rakenteista tai instituutioista.

– Turvallisuuden ja varautumisen näkökulmaa on laajennettava organisaatioiden omien intressien ulkopuolelle. Tarvitaan jaettua näkemystä käsitteistä ja niiden sisällöstä. Ratkaisevaa on, miten yhteistä ymmärrystä muodostetaan, kuinka siviiliyhteiskunnan yhteiset varautumisen tavoitteet määritellään ja miten tavoitteet jalkautetaan konkretian tasolle siten, että siiloista päästään yhdessä tekemiseen. Tässä meillä on selkeästi vielä parannettavaa, toteaa erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.

Raportissa annettiin viisi suositusta tulevaisuuden kehittämistyölle. Nämä koskevat kansallisen ja kansainvälisen termistön yhteensovittamista, siviilivalmiuden huomiointia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden strategian laadinnassa ja valmiuslain uudistamisessa, sekä turvallisuuskäsitteistön moninaisuuden tiedostamista kehittämistyössä.

Laajasta selvityksestä tietoa turvallisuuteen liittyvän käsitteistön kehitystyön tueksi

"Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista" -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Hankkeessa on julkaistu politiikkasuositusten Policy Brief -artikkelit tammikuussa 2023 ja lokakuussa 2023.

Vaasan yliopiston johtamassa hankkeessa oli mukana Poliisiammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Hanke alkoi toukokuussa 2022 ja päättyi joulukuussa 2023.

]]>

Sinustako poliisi? Hae lokakuussa alkavaan koulutukseen nyt!

Mon, 15 Jan 2024 08:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2024 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon on 15.1.–22.2.2024.

Kaikki Suomen poliisit saavat koulutuksen Polamkissa Tampereella. Peruskoulutuksen eli poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta.

– Poliisiopinnot sisältävät esimerkiksi rikostutkintaa, voimankäyttöä, psykologiaa, rikosoikeutta, kieliä, ajoneuvotekniikkaa ja tietojärjestelmiä. Koulutukseen kuuluu luokkaopetusta, verkko-opintoja ja monenlaisia käytännön harjoituksia. Opintoihin sisältyy myös noin vuoden pituinen, palkallinen harjoittelu poliisilaitoksella, kertoo opiskelijapalveluiden päällikkö, komisario Johanna Guessous.

Lisätietoa hakijoille verkkosivuillamme

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

Hakujaksot ja aikataulut

Usein kysytyt kysymykset

Lue opiskelijoiden blogikirjoituksia

Seuraa Polamkia somessa

Katso myös uutinen 9.1.2024: Uusi valintakoekirja julkaistu

]]>

Uusi valintakoekirja julkaistu

Tue, 09 Jan 2024 07:37:00 GMT

– Kirja valottaa sitä, miltä poliisin työ näyttää poliisin silmin: artikkelikokoelma tarjoaa ajantasaisia ja realistisia näkemyksiä siitä, millaista työ todellisuudessa on. Suurin osa artikkelien kirjoittajista on poliiseja, mutta mukana on myös tutkija- ja opettajanäkemystä. Oman näkökulmansa kirjaan tuovat esimerkiksi rikoskomisario, valvonta- ja hälytyssektorin vanhempi konstaapeli, talousrikosyksikön tarkastaja, somepoliisi, vuorovaikutustutkija ja Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja, sanoo kirjan toinen toimittaja, Polamkin poliisiviestinnän lehtori Anu Hoffrén.

Valintakoekirjan päivitetyssä versiossa kolme artikkeleista on täysin uusia.

– Tuoreimpien artikkelien aiheina ovat kuolemansyyntutkinta, kyberilmiöt ja poliisin toimivalta. Muita teemoja kirjassa ovat muun muassa poliisin arvot, puhe poliisin työvälineenä sekä vankien mielenmaisemat. Kielitaidon tärkeydestä muistuttavat yksi englanninkielinen ja yksi ruotsinkielinen artikkeli, kertoo kirjan toinen toimittaja, Polamkin poliisiviestinnän lehtori Marko Vesterbacka.

Ensimmäinen ”Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki” -kirja julkaistiin vuonna 2014. Kirja on uudistettu sen jälkeen kahden vuoden välein, eli uusin teos on kirjan kuudes versio. Seuraava uudistettu versio ilmestyy poikkeuksellisesti vasta kesällä 2026. Sen jälkeen palataan taas kahden vuoden rytmiin eli sitä seuraava kirja julkaistaan kesällä 2028.

Saatavilla myös äänikirjana ja e-kirjana

Polamkin valintakoekirja on saatavilla maksutta Theseus-palvelussa PDF-versiona, e-kirjana ja MP3-tiedostona. Äänikirjana ja e-kirjana valintakoekirja on tarjolla useissa palveluissa. Painettua kirjaa myydään kirjaverkkokaupoissa, ja voit kysyä kirjaa myös omasta kirjastostasi.

Linkit Theseukseen sekä ääni- ja e-kirjapalveluihin löydät verkkosivuiltamme Valintakoekirja-sivulta. Samalla sivulla on linkit myös kirjan aiempiin versioihin.

Uudistettu valintakoekirja on käytössä ensimmäisen kerran suomenkielisen koulutuksen hakujaksolla, joka alkaa 15.1.2024. Tämän hakujakson valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään huhtikuussa 2024. Tammikuun 2024 valintakokeessa (hakujakso loka–marraskuussa 2023) on siis vielä käytössä aiempi valintakoekirja.

Valintakoekirjan ruotsinkielinen versio ilmestyy keväällä 2024. Ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeessa maaliskuussa 2024 on käytössä vielä kirjan aiempi versio.

]]>

Tutkimus: Naisiin kohdistuvaa digitaalista väkivaltaa on sivuutettu ja normalisoitu

Tue, 02 Jan 2024 07:33:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto tutkivat digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteita ja mahdollisuuksia poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa. Tutkimuksen aineisto koostuu poliisin rikosilmoitusaineistosta, poliisien, syyttäjien ja väkivaltatyön tukipalveluiden työntekijöiden fokusryhmähaastatteluista sekä digitaalista väkivaltaa kokeneille suunnatusta verkkokyselystä.

Digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, vaikutuksia ja seurauksia. Väkivallan, häirinnän, uhkailun, häpäisemisen ja kontrollin muodot ovat moninaistuneet. Digitaalisen väkivallan seuraukset ovat usein väkivallan kohteille syvästi haavoittavia, traumatisoivia, toimijuutta lamauttavia, osallisuutta rajoittavia ja elinpiiriä kapeuttavia.

Asenteiden ja käytäntöjen on aika muuttua

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen keskeisenä haasteena ovat puutteet ilmiön tunnistamisessa, sen vakavuuden ymmärtämisessä ja asenteissa. Sekä tekijät että väkivallan kohteena olleet ovat usein tietämättömiä digitaalisen väkivallan tekojen haavoittavuudesta ja niiden rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta.

Ilmiön tunnistamisessa ja siihen suhtautumisessa on merkittäviä haasteita myös palvelujärjestelmässä, tukipalveluissa, poliisissa ja oikeusprosessissa. Ilmiön vakavuutta ei tunnisteta, koska väkivalta ei tapahdu kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa eikä siitä jää todisteeksi näkyviä ruhjeita. Digitaaliseen väkivaltaan liittyy kuitenkin usein laajoja tutkinta-aineistoja ja siten myös syyteharkintaa tukevaa todistusaineistoa.

Avun hakemista ja saamista hidastaa myös väkivallan kohteena olleille lankeava todistamisen taakka, syyllistäminen ja häpeä sekä väkivallan haavoittavuutta ja vakavuutta väheksyvät asenteet.

Asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen edellyttää koulutuksen kehittämistä sekä tietoisuuden lisäämistä väkivallan eri ilmenemismuodoista. Ilmiöön puuttuminen vaatii myös moniammatilliseen yhteistyöhön panostamista, käsitteiden tarkistamista, väkivallan dokumentoinnin käytäntöjen yhtenäistämistä sekä esitutkintapöytäkirjojen laatuun panostamista. Digitaalisen median alustojen vastuuta tulee korostaa ja palveluiden alueellista saatavuutta parantaa.

]]>

Yli sata journalistia on osallistunut poliisin toimittajakurssille

Fri, 15 Dec 2023 08:34:00 GMT

Kurssi on tarkoitettu median edustajille, jotka haluavat kehittää asiantuntemustaan poliisin tehtävistä ja organisaatiosta. Teemoina ovat olleet poliisin toimintaperiaatteet, toimintaympäristön muutokset, ajankohtaiset rikosilmiöt sekä julkisuuslainsäädännön soveltaminen viestinnässä.

Viimeisin kolmen päivän kurssi järjestettiin joulukuussa 2023 Poliisiammattikorkeakoulussa. Sille osallistui parikymmentä median edustajaa.

– Kestoaiheita ovat olleet julkisuuslaki, voimankäytön periaatteet ja johtamisjärjestelmä, ja tänä vuonna ajankohtaisista ilmiöistä käsiteltiin muun muassa nuoriso- ja jengirikollisuutta, kyberrikosten torjuntaa ja Nato-jäsenyyden vaikutuksia poliisitoimintaan, kurssinjohtajana toiminut ylikomisario Ossi Kaario Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo.

– Viranomaisilla ja medialla on yhteinen tavoite, selvittää totuus. Pyrimme osaltamme tukemaan median työtä sisäiseen turvallisuuteen ja poliisin toimialaan liittyvissä kysymyksissä, viestintäpäällikkö Marko Luotonen Poliisihallituksesta sanoo.

– Poliisi on toimituksille tärkeä sidosryhmä. On arvokasta, että voimme lisätä puolin ja toisin ymmärrystä alojemme tilanteesta ja haasteista. Ajankohtaiset rikoskatsaukset ja puheenvuorot poliisin toimintaedellytyksistä jättivät selkäreppuuni monta juttuaihetta ja näkökulmaa, joita voimme Kalevan rikosuutisoinnissa hyödyntää, sanoo Kalevan uutisdeskin sekä rikos- ja oikeustiimin tuottaja Heikki Uusitalo.

Poliisitoimintaa toimittajille -kurssi järjestetään seuraavan kerran loppuvuodesta 2024.

]]>

Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet antavat eettisen valan

Mon, 04 Dec 2023 08:09:00 GMT

Pääosa valan antavista poliiseista on valmistunut vuonna 2023.

Eettisen valan tarkoituksena on saada poliisit entistä selvemmin tiedostamaan ja sisäistämään ne arvot ja hyvät toimintatavat, joita poliisilta odotetaan Suomessa. Vala ei ole juridisesti sitova, mutta sen antamisella halutaan korostaa poliisina toimimisen vastuullisuutta. Eettisen valan antavat poliisit lupaavat muun muassa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä käyttäytyä rehdisti ja auttavaisesti.

Poliisin eettinen vala järjestettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 2001.

]]>

Kolme kampuksen asuntolarakennusta poistuu käytöstä

Tue, 28 Nov 2023 07:49:00 GMT

Kampuksen rakennukset omistava Senaatti-kiinteistöt on todennut, että kolme 1970-luvulla rakennettua kerrostaloa ovat tulleet elinkaarensa päähän ja niiden ylläpitäminen vaatisi tavanomaista mittavampaa peruskorjausta. Talot poistetaan käytöstä toukokuun lopussa 2024.

Kampukselle jää asuntolakäyttöön viisi kerrostaloa, jotka ovat poliisin tutkinto- ja täydennyskoulutusten opiskelijoiden käytössä. Senaatti-kiinteistöt, Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu selvittävät rakennusten jatkosuunnitelmia.

Poliisiammattikorkeakoulun kampuksen rakennukset omistaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt, ja poliisi on tiloissa vuokralaisena.

]]>

Work Help Finland -sovellus apuna ihmiskaupan torjunnassa

Mon, 13 Nov 2023 09:51:00 GMT

Suomeen saapuville ja maassa oleville ulkomaisille työntekijöille on tuotettu Work Help Finland -mobiilisovellus, joka kokoaa yhteen työntekijän oikeudet, velvollisuudet ja avuntarjoajat Suomessa. Sovellus tarjoaa tietopaketin ja keskeisiä yhteystietoja kaikkiaan 26 kielellä.

Work Help Finland -sovellus kehitettiin moniviranomaistoiminnan suunnitelmallisen johtamisen hankkeessa viime vuonna. Hanke oli osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa vuosina 2020–2023.

Idea sovelluksesta syntyi viranomaisvalvonnasta saadun palautteen perusteella. Ulkomaiset työntekijät toivoivat, että tieto työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista olisi saatavilla helposti puhelimen kautta.

– Tiedon välittäminen on olennainen osa työperäisen hyväksikäytön ennalta estämistä ja torjuntaa, sanoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriöstä.

Viranomaisten yhteistyöllä tavoitteisiin

Poliisiammattikorkeakoulu toteutti viestintähankkeen, jonka tavoite on lisätä sovelluksen tunnettuutta. Hankkeeseen liittyi laaja viranomaisten yhteistyöverkosto. Eri käyttäjäryhmien palvelupoluista laadittiin kuvaukset, joita viranomaiset voivat hyödyntää ennalta estävän toiminnan työn suunnittelussa. Viestintätarpeita tarkennettiin erillisellä kyselyllä.

– Tuotimme projektissa käytännön viranomaisviestintää tukevan työkalupakin, joka sisältää materiaaleja esimerkiksi asiakaspalveluun ja valvontakäynteihin. Kun sovelluksen yleistä näkyvyyttä saadaan lisättyä, viranomaisten lisäksi myös kansalaiset voivat tunnistaa mahdollisuutensa jakaa aihepiiriin liittyvää tietoa, toteaa Polamkin erikoistutkija Terhi Kankaanranta.

Mobiiliviestintä-hanketta rahoitti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma ja ohjasi sisäministeriö.

]]>

Polamkin laatujärjestelmä auditoidaan

Wed, 08 Nov 2023 07:57:00 GMT

Auditointi perustuu Polamkin etukäteen tekemään itsearviointiin ja muihin kirjallisiin materiaaleihin sekä auditointiryhmän vierailuun. Kahden päivän vierailun aikana auditointiryhmä kuulee noin 140 henkilön näkemyksiä Polamkin laatujärjestelmästä ja sen toimivuudesta.

– Vierailun aikana auditointiryhmä tapaa haastatteluissa ja työpajoissa Polamkin ja Pelastusopiston henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Auditointi tarkastelee toimintaa eri näkökulmista ja auttaa tunnistamaan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Marko Laitinen.

Pelastusopisto on auditoinnissa mukana pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) osalta, sillä tutkinnon opiskelijat ovat Polamkin opiskelijoita, vaikka Pelastusopisto järjestää koulutuksen käytännössä.

Laadunhallinta on osa kaikkea toimintaa

Laatujärjestelmän auditointi on lakisääteinen ja yksi menetelmistä, joiden avulla Polamk arvioi ja kehittää toimintaansa.

– Auditointi haastaa meidät pohtimaan, toimiiko jokainen laatujärjestelmän osa niin kuin pitääkin vai voisimmeko vielä entisestään parantaa jotakin osa-aluetta. Karvi tekee auditoinnin kehittävän arvioinnin hengessä, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vierailuun kuuluvat työpajat voivat olla uusien oivalluksien foorumi. Saimme kahdesta edellisestä auditoinnista hyviä havaintoja esimerkiksi prosessien tehostamiseen ja onkin ilo todeta, että olemme vieneet suosituksia osaksi arkea ja oppilaitoksen toimintaa, rehtori Laitinen sanoo.

Polamkin laatujärjestelmä on kuvattu verkkosivuillamme olevassa, kaikille avoimessa toimintakäsikirjassa.

– Toimintakäsikirja tekee Polamkin toiminnan näkyväksi henkilökunnalle, opiskelijoille ja kumppaneille sekä kaikille Poliisiammattikorkeakoulusta kiinnostuneille. Käsikirja kertoo, miten suunnittelemme, toteutamme, arvioimme ja kehitämme toimintaa jatkuvan kehittämisen mallin mukaisesti. Laadunhallinta on osa kaikkea toimintaamme, ei erillinen toimintatapa, toteaa laatupäällikkö Marika Puputti.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi auditoi suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät säännöllisesti, ja hyväksytystä auditoinnista saatu laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Polamkin edellinen laatuleima on voimassa kevääseen 2024 asti. Karvi julkistaa nyt tehtävän auditoinnin tulokset helmi–maaliskuussa 2024.

]]>

Viharikosepäilyjen määrä jatkaa kasvuaan

Thu, 26 Oct 2023 05:51:00 GMT

"Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022" -raportin mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä on siis edelleen kasvussa ja lähes vuoden 2015 lukemissa, jolloin ilmoituksia oli 1 250. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa epäiltyjä viharikoksia luokiteltiin eri motiivien kautta. Edellisvuosien tapaan suurin osa viime vuoden viharikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivina oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia 930 kappaletta, mikä on kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli edelleen pahoinpitely.

Kun rikoksen motiiviksi epäiltiin uhrin etnistä tai kansallista taustaa, 626 tapauksessa tekijä kuului valtaväestöön ja uhri johonkin vähemmistöryhmään. Vähemmistöön kuuluva henkilö oli kohteena 146 tapauksessa, mutta tekijää ei ollut kuvailtu tai tekijä oli jäänyt tuntemattomaksi. Yhteensä 127 rikosilmoituksesta kävi ilmi, että teko oli yhden vähemmistöryhmän toiseen kohdistamaa. Vähemmistöryhmän valtaväestöön kohdistamia tapauksia oli 13.

Rikosilmoituksia, joiden motiivin epäiltiin liittyvän uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun, tuli viime vuonna poliisin tietoon 140 kappaletta. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2021. Noin kolmasosa epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia ja niin ikään kolmasosa pahoinpitelyrikoksia.

Uskontoon ja vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä puolestaan laski viime vuonna. Näitä ilmoituksia oli kaikkiaan 121, joista kolmasosa oli kunnianloukkauksia. Yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset.

Viharikosepäilyjen motiiveista myös vammaisuuteen kohdistuvien ilmoitusten määrä laski hieman vuoteen 2021 verrattuna. Hieman alle puolet 54 rikosepäilystä oli kunnianloukkauksia.

Pääosa rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää

Edellisvuosien tapaan yli puolet kaikista viharikosilmoituksista liittyi kunnianloukkauksiin, laittomiin uhkauksiin ja kotirauhan rikkomisiin. Näiden tapausten määrä jatkoi yhä kasvuaan, nyt lähes viidesosalla. Kunnianloukkauksen ohella yleisimpänä rikosnimikkeenä oli pahoinpitely.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä laski edelleen. Poliisi kirjasi kaikkiaan 29 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 41.

Kun tarkasteltiin uhrien suhdetta rikoksesta epäiltyyn, vihamotiivien välillä oli eroja. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien rikosten epäilty oli asianomistajalle yleensä tuntematon. Poikkeuksena olivat romaneihin kohdistuneet rikokset, joissa uhri oli useimmiten asiakassuhteessa epäillyn kanssa. Sen sijaan muita vihamotiiveja sisältäneissä rikoksissa suurin osa asianomistajista tunsi epäillyn. Etenkin naapurin tekemäksi epäiltyjen viharikosten määrä pysyi yhä korkeana parin edellisvuoden tapaan.

Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Epäiltyjä viharikoksia sisältäneet rikosilmoitukset vuosina 2017–2022

Motiivi	2017	2018	2019	2020	2021	2022
Etninen tai kansallinen tausta	813	634	650	646	706	930
Uskonto tai vakaumus	235	155	133	108	133	121
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	60	73	72	68	126	140
Vammaisuus	57	48	44	30	61	54
Yhteensä	1 165	910	899	852	1 026	1 245

]]>

Uutta blogipalstalla: terveisiä Erasmus-vaihdosta Prahasta

Tue, 10 Oct 2023 06:18:00 GMT

Anni aloitti poliisi (AMK) -opinnot tammikuussa 2021 ja on nyt opinnoissaan loppusuoralla: suurin osa opinnoista on tehty ja harjoittelu suoritettu. Loppuvuoden ajan Anni on opiskelijavaihdossa Policejní akademie České republiky -oppilaitoksessa Prahassa.

Poliisiopiskelijat bloggaavat -palstan lukijat pääsevät seuraamaan Annin kuulumisia Erasmus+ -vaihdosta. Ensimmäisessä kirjoituksessa Anni kertoo tunnelmistaan juuri ennen lähtöä Prahaan.

]]>

Ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen toinen haku vuodenvaihteessa

Fri, 06 Oct 2023 06:26:00 GMT

– Ruotsinkielinen poliisi (AMK) -koulutus alkaa 1,5 vuoden välein. Järjestimme seuraavaan ruotsinkieliseen koulutukseen yhden haun jo kesällä, ja hakijoita oli silloin 114. Jotta saamme varmemmin kurssille riittävästi opiskelijoita, tarjoamme nyt uuden mahdollisuuden hakea, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

– Jos hakija on esimerkiksi sairastunut ensimmäisen haun valintakokeiden aikaan, hän saa toisen tilaisuuden näyttää osaamisensa. Tietenkin toivotamme tervetulleiksi myös täysin uudet hakijat. Jos siis olet miettinyt hakemista poliisikoulutukseen ja haluat opiskella ruotsiksi, vuodenvaihteessa on oikea hetki täyttää hakulomake!

Elokuussa 2024 ruotsinkieliset poliisi (AMK) -opinnot aloittaa yksi luokka eli enintään 25 henkilöä. Opiskelijat luokalle valitaan sekä ensimmäisestä että toisesta hausta.

Katso tarkat tiedot hakemisesta verkkosivuiltamme

Tiedot täydennyshaun päivämääristä julkaistaan polamk.fi:ssä Ansökningsperioder och tidtabeller -sivulla myöhemmin syksyllä.

– Täydennyshaun valintakokeen ensimmäinen vaihe on heti alkuvuodesta, joten kannattaa alkaa jo nyt valmistautua kokeisiin. Testaamme hakijoita monipuolisesti: luvassa on psykologisia testejä, kirjallinen koe ja neliosainen fyysinen testi. Verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavillamme on paljon tietoa siitä, miten kokeisiin voi valmistautua, Jyrki Haapala muistuttaa.

Jos hait ruotsinkieliseen koulutukseen jo kesällä, voit hakea nyt uudelleen. Jos sinulla on hakuprosessi kesken suomenkieliseen koulutukseen, voit hakea myös ruotsinkieliseen koulutukseen, paitsi jos myös suomenkielinen koulutus alkaa elokuussa 2024 (hakuaika 3.10.–20.11.2023).

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Poliiseille uusi koulutus eläinsuojelurikoksista – Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto

Wed, 04 Oct 2023 07:30:00 GMT

Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinta -kurssi tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen: eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö muuttuu, kun uusi laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta.

– Tarjoamme koulutukseen osallistujille uusimmat tiedot eläinsuojelulainsäädännöstä ja siitä, miten uusi laki eläinten hyvinvoinnista vaikuttaa poliisin toimintaan. Kurssilla tarkastellaan käytännön tapauksia ja opitaan soveltamaan teoriatietoa poliisin arkityössä eläimiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa. Poliisin työtehtävät voivat liittyä eläinsuojelurikoksiin, luonnonsuojelurikoksiin, metsästys- ja kalastusrikoksiin sekä eläinten kuljettamiseen liittyviin rikoksiin, kertovat kurssivastaavat yliopettaja Satu Rantaeskola Polamkista ja rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta.

– Taustalla tässä on lakimuutoksen lisäksi usealta taholta tulleita huomioita, että poliisin osaamista pitää kehittää eläinsuojeluun ja eläinsuojelurikosten tutkintaan liittyen. Nyt järjestettävän koulutuksen pohjana on Itä-Suomen poliisin viime vuonna järjestämä pilottikurssi, joka oli oikein onnistunut ja sai hyvää palautetta. Valtakunnallisen koulutuksen suunnittelussa olemme saaneet apua myös SEY Suomen eläinsuojelu -järjestöltä, sanoo koulutuspäällikkö Joni Tonteri Polamkista.

Palkinto eläinsuojelukoulutuksen kehittämisestä

Eläinsuojelurikosten tutkintaan liittyvän koulutuksen kehittäminen toi Polamkille Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnon, jonka myöntää SEY Suomen eläinsuojelu. Palkinnon saaja julkistettiin Eläinten päivänä 4.10.2023.

Vuoden eläinsuojeluteko -palkinto jaetaan henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan tuonut esiin epäkohtia eläinten oloissa tai edistänyt merkittävällä tavalla eläinten hyvinvointia. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulu on tehnyt korjausliikkeen sen jälkeen, kun SEYn selvitys osoitti puutteita poliisin eläinsuojeluosaamisessa.

– SEY pitää poliisihallinnon reagointia erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka viranomainen voi tarvittaessa korjata toimintaansa pikaisesti ja perusteellisesti. Kiitän lämpimästi Poliisiammattikorkeakoulua huolellisesta ja hyvin suunnitellusta korjausliikkeestä. Eläinsuojelulain toimeenpano on tiedetty puutteelliseksi jo pitkään. Poliisien eläinsuojeluosaamista lisäämällä saadaan yksi olennainen puute korjattua, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

SEY Suomen eläinsuojelu -järjestön uutinen Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnosta

]]>

Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Tue, 03 Oct 2023 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii uusia opiskelijoita elokuussa 2024 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 3. lokakuuta ja päättyy 20. marraskuuta.

– Polamkista valmistuneille on tarjolla monipuolinen ammatti, ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työtä jo koulutuksen aikana. Meillä opiskellaan esimerkiksi rikostutkintaa, voimankäyttöä, psykologiaa, ajotekniikkaa ja tietojärjestelmiä. Opintoihin kuuluu myös palkallinen harjoittelu poliisilaitoksella, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

Verkkosivuillamme tietoa hakijoille

Olemme koonneet poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot osoitteeseen polamk.fi/poliisiksi-amk. Verkkosivuilla voit tutustua esimerkiksi hakuvaatimuksiin ja valintakokeeseen. Sivuilta löytyvät myös valintakoekirja ja esimerkit kirjallisen kokeen tehtävästä sekä videot fyysisestä testistä.

– Kun olet tehnyt hakupäätöksen, aloita valmistautuminen valintakokeeseen heti. Perehdy hyvin valintakoekirjaan ja harjoittele esseen kirjoittamista. Treenaa fyysistä testiä varten – myös niin, että teet kaikki osakokeet peräkkäin eikä niin, että juokset yhtenä päivänä ja testaat penkkipunnerruksen toisena. Soveltuvuusosioon voit valmistautua ottamalla selvää poliisin koulutuksesta ja ammatista sekä pohtimalla omaa motivaatiotasi: miksi haluat poliisiksi?

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Uutta verkossa: poliisikoiragalleria esittelee Suomen poliisikoirat

Wed, 27 Sep 2023 07:26:00 GMT

Poliisikoiragalleria esittelee Suomen poliisin noin 250 koiraa. Voit selata galleriaa koirien virallisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä, etsiä hakusanalla tai suodattaa hakutuloksia ominaisuuksien mukaan.

– Jokaisesta koirasta kerrotaan sen rotu, sukupuoli, syntymäaika ja sijoituspaikka eli minkä poliisilaitoksen koira se on. Koiran tiedoissa näkyy myös työtehtävä eli onko se partiokoira vai erikoiskoira. Jos koira on Kennelliiton rekisterissä, pääset linkin kautta tutkimaan koiran tietoja jalostustietojärjestelmästä, kertoo poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Pasi Kemppainen.

– Lisäksi poliisikoiragalleriassa on valokuva tällä hetkellä yli sadasta koirasta. Selaamalla kuvia ja koiragallerian tietoja huomaat, että poliisissa työskentelee hyvinkin erilaisia koiria: mukana on paimenkoirarotujen lisäksi muun muassa noutajia ja yksi terrierikin.

Koiragalleria löytyy Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta Poliisikoirakoulutus-osiosta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osiossa on tietoa poliisikoirien koulutuksesta, koiranohjaajan työstä ja poliisikoiralaitoksesta. Polamkiin kuuluva poliisikoiralaitos hankkii ja omistaa kaikki Suomen poliisikoirat.

]]>

Uusi TKI-toiminnan uutiskirje on ilmestynyt

Wed, 20 Sep 2023 08:04:00 GMT

Uutiskirjeessä esitellään poliisikoiralaitoksella kehitettyä uutta erikoisetsintälajia, jossa poliisikoira Sipeä on koulutettu löytämään erilaisia elektronisia laitteita. Lisäksi aiheena on uusin poliisibarometritutkimus, joka mittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta sekä väitöskirja, joka tutkii poliisin ja asiakkaan välistä kohtaamista kielen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Uutiskirjeessä kerrotaan myös syyskuussa julkistetusta historiateoksesta, joka valottaa tamperelaisen poliisikoulutuksen 50-vuotista taivalta.

Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä TKI-uutiskirje julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin lähettämällä tilausviestin osoitteeseen tutkimus.polamk@poliisi.fi. Uutiskirjeessä julkaistuihin juttuihin voi tutustua verkossa osoitteessa polamk.fi/tki-uutiskirje.

]]>

Polamkissa valintakokeet poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 18 Sep 2023 06:00:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 18.–22.9.2023 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu noin 500 hakijaa kesä–elokuun hakujaksolta. Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 26.9., ja osallistujia kokeessa on noin 60.

– Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu psykologisia testejä, kirjallinen koe ja fyysinen testi. Valintakoepäivä kestää yhteensä lähes kymmenen tuntia, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on marraskuussa 2023. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Suomenkieliseen koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa maaliskuussa 2024 ja ruotsinkieliseen koulutukseen valitut elokuussa 2024.

Verkossa tietoa hakijoille

Seuraava hakuaika suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on 3.10.–20.11.2023. Hakujaksolta valitaan opiskelijat elokuussa 2024 alkavaan poliisikoulutukseen.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Polamk oppilaitoskiertueelle Kaakkois-Suomeen ja Lappiin

Mon, 04 Sep 2023 09:00:00 GMT

Poliisiopiskelijoita ja Polamkin henkilökuntaa voi tavata Kaakkois-Suomessa 5.–7.9., jolloin polamkilaiset vierailevat Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa. Lapissa kierretään 9.–13.10., jolloin vuorossa ovat Kittilä, Muonio, Enontekiö ja Kolari.

– Tavoitamme kiertueen aikana satoja nuoria ja herättelemme ajatusta, voisiko poliisin ammatti olla heille sopiva. Suuntaamme Lappiin ja Kaakkois-Suomeen, koska kaipaamme erityisesti näiltä alueilta uusia poliisiopiskelijoita, jotka haluaisivat ammattiin valmistuttuaan palata kotiseudulleen töihin, kertoo komisario Johanna Guessous.

– Viime vuonna olimme vastaavalla kiertueella Tunturi-Lapissa Ivalossa, Inarissa ja Utsjoella.

Oppilaitoskiertue tuo esille myös viranomaisyhteistyötä, sillä Kaakkois-Suomen tapahtumissa on mukana myös Rajavartiolaitos ja Lapin kiertueelle osallistuvat Tulli ja Rajavartiolaitos, jotka esittelevät omia opiskelu- ja uramahdollisuuksiaan.

]]>

Raportti: Sosiaalista mediaa tulee hyödyntää suunnitelmallisesti viranomaisten kriisi- ja onnettomuusviestinnässä

Fri, 01 Sep 2023 06:57:00 GMT

Viranomaisten someviestintä voidaan jakaa kriisin elinkaarta mukaillen somen hyödyntämiseen ennen kriisiä, kriisin aikana ja sen jälkeen.

– Kriiseihin valmistautumisessa olennaisia asioita ovat someviestinnän suunnittelu, yleisösuhteen rakentaminen ja saavutettavuuden varmistaminen. Kriisinaikaisessa someviestinnässä tarvitaan yhteistyöverkostoja, mediaekosysteemissä luovimista, kykyä vastustaa informaatiovaikuttamista ja valmiutta hyödyntää tekoälyä. Kriisinjälkeisessä someviestinnässä keskeisiä tavoitteita ovat luottamuksen rakentaminen ja kriiseistä oppiminen, sanoo professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta.

Kriisiajan viranomaisviestinnällä on myös yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa.

– Oikea-aikainen, ymmärrettävä ja saavutettava kriisiviestintä on omiaan vahvistamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin, arvioi neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen sisäministeriöstä.

Operatiivisia ja strategisia kehittämissuosituksia

Some pelastaa -hankkeessa (Sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa) tarkasteltiin sosiaalisen median hyödyntämistä suomalaisissa ja kansainvälisissä kriisi- ja poikkeustilanteissa. Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston yhteishankkeessa toteutettiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, haastateltiin eri hallinnonaloilla työskenteleviä viranhaltijoita, ja lisäksi järjestettiin someviestinnän kyvykkyyksiä jäsentävä turvallisuuskahvila viranomaisille ja viestinnän asiantuntijoille.

Hankkeen loppuraportti kokoaa yhteen eri aineistojen pohjalta muodostetut havainnot ja tarjoaa seitsemän tutkimukseen pohjautuvaa kehittämisehdotusta.

– Kiinnitämme loppuraportissamme huomiota somen hyödyntämiseen sekä operatiivisessa että strategisessa viranomaisviestinnässä, kertovat erikoistutkija Alisa Puustinen Pelastusopistosta ja Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Some pelastaa – sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

]]>

Pelikonsolista poliisin työväline? Uusi tutkimushanke tavoittelee lapsia ja nuoria pelaamisen avulla

Tue, 22 Aug 2023 06:46:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) vetämässä uudessa hankkeessa poliisin tarkoituksena on tavoittaa lapsia ja nuoria digitaalisilla pelialustoilla. Viralliset pelikaverit -innovaatiohankkeessa tuotetaan käsikirja siitä, miten peliyhteisöissä ja -alustoilla tapahtuvia rikoksia voidaan ennalta ehkäistä ja estää. Samalla halutaan ehkäistä nuorten ajautumista tietoverkkorikollisuuteen ja rikollisverkostoihin, jotka toimivat aktiivisesti pelimaailmassa. Lisäksi hankkeessa kehitetään moniammatillista Ankkuri-toimintaa ja täydennetään sitä uudella toimintamallilla.

– Vaikka rikokset ovat siirtyneet verkkoon, Suomessa poliisi ei ole vielä riittävällä tavalla siellä. Esimerkiksi pelifoorumeilla voi tapahtua pahimmillaan seksuaalirikoksia, joukkosurmien suunnittelua ja radikalisoitumista. Tämä hanke on yksi ratkaisuehdotus siihen, miten poliisi voisi toimia verkossa, sanovat rikoskomisario Jukka Kero Pohjanmaan poliisilaitokselta ja tutkija Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

– Käytännössä hankkeessa mukana olevat poliisit pelaavat lasten ja nuorten kanssa ja siinä ohessa keskustelevat heidän kanssaan. On tärkeää huomata, että poliisille pelaaminen ei ole itsetarkoitus, vaan se on väline lasten ja nuorten tavoittamiseen. Kyse on samanlaisesta ennalta estävästä toiminnasta, mitä poliisi muutenkin tekee. Pelialusta on kuin virtuaalinen poliisiauto, jolla kuljemme pelimaailmassa ja kohtaamme siellä olevia nuoria.

Poliisiammattikorkeakoulun lisäksi mukana on Pohjanmaan poliisilaitos, Keskusrikospoliisin Cybercrime Exit -toiminta ja Ankkuri-toiminnan tiimien yhteistyöviranomaiset. Hankkeen myötä myös monelle nuorelle somesta tuttu vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye on siirtynyt määräaikaisiin asiantuntijatehtäviin Polamkiin.

– Hankkeemme käynnistyy 26.8. Poliisin päivän yhteydessä. Tuolloin järjestämme kaksi livelähetystä, joista toinen on Tiktokissa minun kanavallani kello 10 ja toinen Poliisiammattikorkeakoulun Instagram-tilillä kello 11. Lähetysten aikana seuraajilla on mahdollisuus keskustella kanssani sekä osallistua erilaisiin peleihin ja haasteisiin. Mukana on myös vieraita Keskusrikospoliisista ja poliisilaitoksilta ympäri Suomea. Keskustelen heidän kanssaan muun muassa poliisin kohtaamisesta ja kyberturvallisuudesta, Kalejaiye kertoo.

Ideoita ja oppia ulkomailta

Idea hankkeeseen on saatu aiemmin toteutetusta Poliisin yhteiskunnallisen viestinnän kansainväliset mallit ja niiden hyödyntäminen Suomessa (VIESTI) -tutkimusprojektista, jossa tehtiin vertaileva analyysi poliisin yhteiskunnallisen viestinnän eurooppalaisista käytänteistä ja toimintamalleista. Tuolloin nousi esiin Hollannissa vuonna 2020 aloitettu Gamen met de politie -projekti, jonka avulla Hollannin poliisi yrittää luoda keskusteluyhteyksiä ja vuorovaikutusta nuorten kanssa nuorten omissa arjen toimintaympäristöissä.

– Projektissa mukana olevilla hollantilaisilla paikallispoliisiasemilla on pelikonsolit, joilla kirjaudutaan poliisiprofiililla pelaamaan nuorten suosimia pelejä. Poliisit pelaavat ja keskustelevat nuorten kanssa pelaamisen ohessa. Vuorovaikutuksessa poliisin tietoisuus nuorten toimintaympäristöstä kasvaa, ja nuorten kohtaamia ongelmia ja haasteita on mahdollisuus ratkoa jo ennalta, kertoo Jukarainen.

Tavoitteet ovat samanlaisia myös Viralliset pelikaverit -hankkeessa. Ne voidaan jakaa kolmelle tasolle:

Yleinen yhteiskunnallinen keskustelu ja kaikille lapsille ja nuorille suunnattu laillisuuskasvatus pelialustoilla. Lasten ja nuorten suojaaminen pelifoorumien haitoilta ja rikoksilta.
Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten rikollisuuteen puuttuminen. Pyritään katkaisemaan yhä vakavampaan rikollisuuteen ajautumisen kierre.
Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta pelifoorumeilla. Rikollisverkostojen ja -ryhmien toimintaan puuttuminen.

Hankkeessa haetaan oppia myös ulkomailta muun muassa osallistumalla yhteistyöprojektiin sekä kansainväliseen pelitapahtumaan.

Viralliset pelikaverit -innovaatiohanke kestää noin vuoden.

]]>

Polamkissa valintakokeet tammikuussa 2024 alkavaan poliisi (AMK) -koulutukseen

Mon, 07 Aug 2023 07:01:00 GMT

Suomenkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään 7.–11.8.2023 Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Kokeeseen osallistuu noin 650 hakijaa huhti–kesäkuun hakujaksolta.

– Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fyysinen testi, kirjallinen koe ja psykologisia testejä. Valintakoepäivä kestää yhteensä lähes kymmenen tuntia, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa parhaiten menestyneet hakijat pääsevät kokeen toiseen vaiheeseen, joka on lokakuussa 2023. Silloin hakijat osallistuvat yksilö- ja ryhmätehtävään, haastatteluun sekä soveltuvuusarviointia täydentäviin testeihin.

Eniten pisteitä soveltuvuuden arvioinnista

Valintaprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Koulutukseen valitut opiskelijat aloittavat poliisiopintonsa tammikuussa 2024.

Verkossa tietoa hakijoille

Haku maaliskuussa 2024 alkavaan suomenkieliseen poliisi (AMK) -koulutukseen on parhaillaan meneillään. Ehdit hakuun mukaan, kun täytät hakemuksen viimeistään 14.8.2023 kello 16.15 mennessä.

Lisätietoa opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Tutustu poliisikoulutukseen Poliisin päivässä 26.8.

Thu, 03 Aug 2023 09:55:00 GMT

Poliisiopiskelijoita on useiden paikkakuntien Poliisin päivän tapahtumissa kertomassa poliisikoulutuksesta ja opiskelusta. Lisäksi voit jututtaa Polamkin henkilöstöä Helsingin poliisilaitoksen tapahtumassa Stoan aukiolla ja Sisä-Suomen poliisilaitoksen tapahtumassa Sorin aukiolla Tampereella.

Poliisikoulutukseen ja uramahdollisuuksiin voi päivän aikana tutustua myös verkossa. Poliisiammattikorkeakoulun Instagram-tilillä äänessä on muun muassa Konstaapeli Daniel.

Poliisimuseossa ilmaisia opastuksia

Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitseva Poliisimuseo on auki Poliisin päivänä kello 12–17.

Suosittuun Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -erikoisnäyttelyyn järjestetään Poliisin päivänä kaksi ilmaista opastusta. Opastukset alkavat kello 13 ja kello 15. Katso lisätiedot ja ohjeet ilmoittautumiseen Poliisimuseon verkkosivuilta.

Tarkemmat tiedot Poliisin päivän paikallisista tapahtumista, aikatauluista ja sisällöstä on koottu poliisin verkkopalveluun osoitteeseen poliisi.fi/poliisinpaiva. Sosiaalisessa mediassa tapahtumat löytää tunnisteilla #PoliisinPäivä ja #PolisensDag.

]]>

Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Tue, 27 Jun 2023 07:00:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulu etsii uusia opiskelijoita maaliskuussa 2024 alkavaan suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Hakuaika poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 27. kesäkuuta ja päättyy 14. elokuuta.

– Polamkista valmistuneille on tarjolla monipuolinen ammatti, ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työtä jo koulutuksen aikana. Meillä opiskellaan paitsi lakipykäliä, myös esimerkiksi voimankäyttöä, psykologiaa, ajotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja rikostutkintaa. Opintoihin kuuluu myös palkallinen harjoittelu poliisilaitoksella, kertoo opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan poliisikoulutukseen on omat hakuajat ja oma hakujärjestelmä. Suomenkielisessä koulutuksessa aloittaa uusi ryhmä yleensä tammikuussa, maaliskuussa, elokuussa ja lokakuussa. Ruotsinkielinen poliisikoulutus alkaa 1,5 vuoden välein, ja siihen on oma hakunsa. Hakuaika ruotsinkieliseen koulutukseen on juuri meneillään. Myös haku polis (YH) -koulutukseen päättyy 14.8.2023.

Verkkosivuillamme tietoa hakijoille

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk@poliisi.fi

]]>

Nykyinen lainsäädäntö vaikeuttaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä

Thu, 22 Jun 2023 05:50:00 GMT

Muuttunut toimintaympäristö asettaa viranomaisille uusia haasteita ja edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Uuden selvityksen mukaan viranomaiset kokevat kuitenkin, että nykyinen tietojen vaihtamista koskeva lainsäädäntö on haasteellinen, pirstaleinen ja vaikeasti tulkittava. Ongelmat olisivat monelta osin ratkaistavissa lainvalmistelua parantamalla, mihin tarvitaan myös yhteistyötä viranomaiskentän kanssa.

Poliisiammattikorkeakoulussa tehtyä selvitystä varten haastateltiin yhteensä 60 henkilöä, jotka edustivat 20 eri viranomaisorganisaatiota. Näitä olivat muun muassa poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos, syyttäjä, Rikosseuraamuslaitos, ulosottolaitos ja Verohallinto. Haastatellut viranomaiset kertoivat omia kokemuksiaan oma-aloitteisesta tietojen vaihtamisesta. Vastausten perusteella selvityksessä tarkasteltiin, mitkä tekijät estävät tietojen vaihtamista ja millä tavoin tämä näkyy eri viranomaisten toiminnassa ja niiden välisessä yhteistyössä.

– Viranomaisten kanssa käydyt keskustelut kuvaavat paikoin varsin haasteellista arkea. Haastatteluissa korostui, että viranomaiset haluavat tehdä vahvaa yhteistyötä ja edistää turvallisuutta yhteiskunnallisena hyveenä. He pyrkivät toimimaan ennalta estävästi, vaikka se onkin usein hankalaa nykylainsäädännön puitteissa. Yleinen kokemus oli se, että lakien tulisi mahdollistaa ja tukea turvallisuutta, mutta näin ei aina ole, sanovat Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen ja tutkija Kimmo Kuukasjärvi.

– Haastatteluaineiston yleisen tason havainto on, että osa kehittämiskohteista vaatii lainsäädännön laajempaa tarkastelua, osa organisaatiokohtaisia kehittämistoimia ja osa yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa.

Selvityksen mukaan tietojen vaihtamisen ja oma-aloitteisen tietojen luovuttamisen tulisi olla yksiselitteisemmin säädeltyä. Haasteita voidaan ratkoa myös parantamalla tietojärjestelmien käytettävyyttä ja panostamalla koulutukseen ja toisen viranomaisen toiminnan ymmärtämiseen. Lisäksi tulisi edistää tietojohtoisuutta sekä kykyä ennakoida ja ennalta estää ongelmia. Sujuva tiedonkulku viranomaisten välillä mahdollistaisi paremman tilannekuvan ja tukisi ennalta estävää toimintaa ja rikostorjuntaa ja siten myös turvallisempaa yhteiskuntaa.

Selvitys valmistui osana "Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto)" -hanketta, jonka loppuraportti julkaistiin 8.6.2023. Hanketta rahoitti Valtioneuvosto (VN TEAS), koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja ohjasi oikeusministeriö.

]]>

Suomalaisten luottamus poliisiin on pysynyt vahvana

Thu, 15 Jun 2023 06:06:00 GMT

Luottamus poliisiin on säilynyt yleisesti vahvana, ja suurin osa vastaajista koki poliisin kohtelevan ihmisiä kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Poliisibarometrin mukaan luottamus poliisiin on laajaa eri väestöryhmissä. Merkittäviä eroja ei ole iän, sukupuolen tai koulutuksen mukaisissa tarkasteluissa. Hieman vähemmän poliisiin luottavat pienituloiset (87 %) ja tutkimuksen toteutushetkellä työttöminä olleet (77 %).

Vastaajien mukaan tärkeimpiä syitä luottamukselle olivat kokemus asiallisesta toimintavasta ja oikeudenmukaisuudesta. Luottamusta vastaavasti heikensivät poliisin vähäisiksi koetut resurssit, jonka koettiin heikentävän poliisin näkyvyyttä arjessa.

– Luottamus on poliisin toiminnan edellytys. Siksi on tärkeää, että poliisiin ja myös muihin turvallisuusviranomaisiin luotetaan. Poliisitoiminnan kehittämisen näkökulmasta on erityisen tärkeää saada tietoa niistä ryhmistä, joiden luottamusta on tarve edelleen vahvistaa, sanoo poliisijohtaja Stefan Gerkman.

Poliisibarometrin tutkimusmenetelmiä on uudistettu, ja aineisto on merkittävästi aiempaa suurempi ja alueellisesti edustavampi. Muutosten takia tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempiin poliisibarometreihin.

– Poliisibarometrin suuri 8 500 henkilön satunnaisotos ja hyvä vastausprosentti tekevät siitä aiempaa vahvemman sekä tutkimuksellisesti että toimintapolitiikan kannalta. Tutkimusaineisto on alueellisesti edustava ja sen avulla voidaan vertailla poliisilaitosalueita toisiinsa. Poliisilaitosten alueissa on merkittävä eroja, ja niitä voidaan nyt tutkia aiempaa syvemmin, kertoo tutkija Matti Vuorensyrjä Poliisiammattikorkeakoulusta.

Rattijuopumukset huolestuttavat rikoksista eniten

Erityisen tärkeinä poliisin tehtävistä pidettiin muun muassa hälytystehtäviä ja väkivaltarikosten selvittämistä ja torjuntaa. Näissä tehtävissä poliisi oli myös vastaajien mukaan osin onnistunut keskimääräistä paremmin. Seksuaalirikosten selvittämisessä ja torjunnassa vastaajien arviot olivat kuitenkin jonkin verran keskimääräistä heikompia.

Kansalaisissa eniten huolta aiheuttavia rikoksia olivat rattijuopumukset, ampuma-aserikokset, huumeiden käyttö ja myynti, tietoverkkorikollisuus, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä pahoinpitelyt. Eniten vastaajia huolestutti rattijuoppous, joka huolestutti melko tai erittäin paljon 80 prosenttia vastaajista.

Vaikka rikollisuus näyttää Suomessa pitkällä aikavälillä vähentyneen, poliisitoiminnan vaikuttavuudesta annettiin myös kriittisiä arvioita. Esimerkiksi noin puolet vastaajista arvioi, että poliisi onnistuu saamaan murtovarkaat kiinni kohtuullisen hyvin.

Turvallisuuden kokemuksessa alueellisia eroja

Suomessa kansalaisten huoli rikollisuudesta ja heidän joutumisensa rikoksen kohteeksi eri rikoslajeissa näyttää pitkällä aikavälillä vähentyneen. Poliisibarometrissä noin 74 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole heidän lähiympäristössään kovin tai juuri lainkaan vakava. Turvallisuuden kokemuksessa oli kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Itä-Uudellamaalla vastaajista noin kolmannes (34 %) arvioi, että rikollisuus heidän lähiympäristössään on melko tai erittäin vakava ongelma. Vastaava osuus Länsi-Uudenmaalla oli noin 24 prosenttia ja Helsingissä alle 20 prosenttia. Vastaavasti vähiten huolta rikollisuustilanteesta kokivat Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella asuvat (12 %).

Ikääntyneemmät vastaajat ja naiset arvioivat rikollisuuden olevan ainakin jonkin verran vakavampi ongelma heidän lähiympäristössään kuin miehet ja nuoret vastaajat.

Rikoksista ei aina ilmoiteta poliisille

Poliisibarometrin mukaan eri rikosten ilmoittamisalttiudessa oli merkittäviä eroja. Tutkimuksessa kysyttiin, oliko vastaaja joutunut tietyn rikoksen uhriksi tai kohteeksi ja ilmoittanut siitä poliisille.

Ilmoittamisalttius oli suurin auto-, asunto- ja omaisuusvarkauksista, kun taas tietoverkossa tapahtuneista rikoksista poliisille ilmoitettiin alle puolet. Ilmoittamisalttius oli pienin seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa, sillä vain noin 11 prosenttia ilmoitettiin poliisille.

Syyksi vastaajat kertoivat tyypillisimmin sen, ettei rikosta koettu kyllin vakavaksi. Pahoinpitelytapauksissa keskeinen syy jättää ilmoittamatta oli, että uhri piti asiaa yksityisenä.

– Rikos on aina vakava asia ja rikoksista tulee ilmoittaa poliisille. Tulos kuvaa sitä, että huomattava osa rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon. Luottamus viranomaisiin madaltaa ilmoittamisen kynnystä ja tässä myös poliisin ennalta estävällä toiminnalla on merkittävä rooli, sanoo poliisijohtaja Stefan Gerkman.

Poliisibarometrin tausta

Poliisibarometri on toteutettu sisäministeriön, Poliisiammattikorkeakoulun ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Poliisibarometriä on julkaistu vuodesta 1999.

Aineisto kerättiin lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto perustuu satunnaisotantaan sekä yhdistettyyn verkko- ja postikyselyyn. Tutkimuksen kohteena olivat Manner-Suomessa asuvat 15–75-vuotiaat. Tutkimuksen otanta oli 8 500, joista vastaajia oli yhteensä 4 044 henkilöä.

]]>

Selvitys: Viranomaisten oma-aloitteinen tietojen antaminen paranisi lainvalmistelulla

Thu, 08 Jun 2023 06:38:00 GMT

Poliisiammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Vaasan yliopiston ja Uppsalan yliopiston tekemän selvityksen mukaan viranomaisten oma-aloitteiseen tietojen antamiseen liittyvät sääntelyn ongelmat ovat ratkaistavissa lainvalmistelua parantamalla.

Selvityksen perusteella tietojen saantia ja antamista koskevia säännöksiä muotoillaan voimassa olevien säännösten pohjalta, mutta vanhemman sääntelyn sopivuutta uuteen tilanteeseen ei arvioida. Salassapitovelvollisuudesta poikettaessa lainvalmistelussa ei selvitetä tietoryhmiä, joita tietojen antamisoikeus tai -velvollisuus koskee. Sen sijaan tietojen saanti- ja antamisoikeus rajataan tyypillisesti välttämättömään, jolloin käytännön soveltamistilanteessa jää epäselväksi, mitä tietoja kussakin yhteydessä voidaan pitää välttämättömänä laissa mainitun tarkoituksen saavuttamiseksi.

Selvityksen mukaan eri toimialojen sääntelyssä käytetään myös toisistaan poikkeavaa sääntelylogiikkaa ja käsitteistöä. Yksi kehittämisehdotus olisikin tietojen saantia ja antamista koskevan sääntelyn standardointi. Tavoitetta voidaan edistää sillä, että säädösvalmisteluohjeissa otetaan tietojen saantia ja antamista koskevat säännökset erikseen huomioon ja annetaan suositukset, miten säännökset tulisi laatia. Lisäksi ohjeissa voisi avata, millä edellytyksin pyyntöperusteinen tietojen antaminen olisi riittävää ja milloin puolestaan olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää sen ohella oma-aloitteista tietojen antamista.

Viranomaiset kokevat sääntelyn pirstaleiseksi ja vaikeaselkoiseksi

Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen ja tutkija Kimmo Kuukasjärvi toteuttivat selvitystä varten viranomaisten haastattelut ja työpajan, joiden aiheena oli viranomaisten omat kokemukset oma-aloitteisesta tietojen antamisesta. Käytyjen keskustelujen yhteinen viesti on, että tietojen saantia ja antamista koskeva sääntely koetaan pirstaleisena sekä vaikeasti tulkittavana ja sovellettavana.

– Hankalaksi muuttunut turvallisuus- ja toimintaympäristö ja viranomaisten toimintaa säätelevä lainsäädäntö eivät kohtaa. Se näkyy viranomaisten arjessa monin tavoin ja hankaloittaa usein ennalta estävää toimintaa ja esimerkiksi rikosten torjuntaa, sanovat Laitinen ja Kuukasjärvi.

Selvityksessä on tarkasteltu talous- ja väkivaltarikoksiin sekä kansainväliseen rikollisuuteen liittyvää oma-aloitteista tietojen antamista. Kohteena on poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen, syyttäjän, Rikosseuraamuslaitoksen, ulosottolaitoksen, veroviranomaisten, kuntien rakennusvalvontaviranomaisten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja alaikäisten parissa työskentelevien viranomaisten oma-aloitteisen tietojen antamisen edellytykset.

Selvitys on osa tutkimushanketta "Viranomaisten välinen oma-aloitteinen tietojenvaihto (Virvotieto)".

]]>