Lähisuhdeväkivalta on Suomessa edelleen merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Sillä on mittavat vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuden kokemuksiin sekä hyvinvointiin, ja se aiheuttaa laajalti inhimillistä kärsimystä. Lähisuhdeväkivalta työllistää useita eri viranomaisia sekä muita ammattilaisia, ja usein niin uhri kuin tekijäkin tarvitsevat pitkäkestoista apua.
Lähisuhdeväkivalta on luonteeltaan piilorikollisuutta. Lähisuhdeväkivaltarikoksista poliisille ilmoitetaan vain noin 10 %. Viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria vuonna 2018. Kaikki lähisuhdeväkivalta ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja asian puheeksi ottaminen ovat merkittäviä tekijöitä väkivallan ilmitulemiseksi. Tutkimustiedon valossa tiedämme kuitenkin, että ammattilaiset ovat saaneet vain vähän tai eivät lainkaan koulutusta lähisuhdeväkivaltailmiöön liittyen. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen tilannetta edistävällä tavalla puuttuminen edellyttävät, että ammattilainen on saanut riittävästi koulutusta aiheesta. Kun EPRAS-hankkeen* yhteydessä kartoitimme yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa ammattilaisten omaan työhön liittyviä lähisuhdeväkivallan koulutustarpeita, tulokset olivat selkeitä: lisäkoulutusta ilmoitti tarvitsevansa terveydenhuoltoalan vastaajista 87, sosiaalihuollon vastaajista 75 ja poliiseista 64 prosenttia. Ammattilaisten koulutukselle on Suomessa siis ilmeinen tarve.
Väkivallan kierre on katkaistava
Lähisuhdeväkivallan tiedetään tyypillisesti pahenevan ja raaistuvan sen myötä, mitä pidempään se saa jatkua. Parisuhdeväkivaltatapauksissa väkivallan dynamiikka ja uhrin traumatisoituminen voivat vaikeuttaa uhrin lähtemistä väkivaltaa sisältävästä suhteesta. Viranomaisen painostava tai syyllistävä asenne voi saada jo valmiiksi syvää häpeää kokevan uhrin välttämään jatkossa viranomaisen puoleen kääntymistä.
Koulutustarpeeseen vastatakseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat luoneet viranomaisille ja muille toimijoille yhteisen koulutuspaketin lähisuhdeväkivallasta. ’Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan’ -verkkokoulutus** on toteutettu laajassa yhteistyössä kentän ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Koulutus antaa perustietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, selventää eri toimijoiden vastuita lainsäädännöllisestä näkökulmasta sekä antaa avaimia moniammatillisten yhteistyöverkostojen muodostamiseen, mitä tehokas ja vaikuttava väkivaltaan puuttuminen edellyttää.
Työnantajaorganisaatioiden velvollisuus on huolehtia siitä, että ammattilaiset saavat riittävästi täydennyskoulutusta lähisuhdeväkivallasta. Istanbulin sopimus edellyttää, että myös Suomessa ensilinjan toimijat, kuten poliisit, koulutetaan puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Kulloisenkin vuoden täydennyskoulutuksia suunniteltaessa johdon tulisi sisällyttää suunnitelmiin lähisuhdeväkivaltaan liittyvä koulutus.
’Luo luottamusta – Puutu väkivaltaan’ -koulutus on väline tämän velvollisuuden täyttämiseen. Koulutettu ammattilainen ymmärtää paremmin oman roolinsa ja velvollisuutensa osana isompaa moniammatillista kokonaisuutta, pystyy tunnistamaan ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan tehokkaammin, ja parhaimmillaan hän on, samassa rintamassa muiden toimijoiden kanssa, katkaisemassa lähisuhdeväkivallan ylisukupolvista kierrettä.
Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jossa ammattilaiset voivat olla merkittävä osa ratkaisua.
Elisa Niklander ja Marianne Mela
*EPRAS-projekti on THL:n koordinoima EU:n Rights, Equality and Citizenship -ohjelmasta rahoitusta saanut vuosina 2017-2019 toteutettu hanke. Polamk ja Jyväskylän yliopisto olivat projektin partnereina.
**Verkkokoulutus on tarkoitettu suoritettavaksi ryhmissä. Koulutus on kaikille maksuton, mutta vaatii rekisteröitymisen. Koulutus on saatavilla THL:n Verkkokoulut-sivustolla (verkkokoulut.thl.fi).
@ElisaNiklander (Twitter) toimii projektipäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Elisa on johtanut useita lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiseen liittyviä projekteja ja on kokenut lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija.
Marianne Mela toimii tutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa. Marianne on taustaltaan poliisi, jolla on pitkä työhistoria rikostutkinnasta ja poliisin ennalta estävässä toiminnasta.
