Kansainvälisesti vertailtuna järjestäytyneen rikollisuuden taso on edelleen melko maltillinen Suomessa. Kasvua on havaittavissa erityisesti kyberrikollisuudessa ja huumausainerikollisuudessa, ilmenee Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun laatimasta järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvasta.
Järjestäytyneen rikollisuuden kehityssuuntina ovat nousseet kansainvälistyminen, verkostomaisen rikollisuuden lisääntyminen sekä ruotsalaisten rikollisverkostojen vahvistuminen Suomessa. Huolta herättävät myös rikollinen talous eri muodoissaan ja tilaustyönä tehtävät rikokset.
Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin, mitä järjestäytynyt rikollisuus tarkoittaa Suomessa vuonna 2026 ja millaisia piirteitä siihen liittyy.
Tutkimuksen tulosten mukaan järjestäytynyt rikollisuus muuttaa muotoaan ja voi laajetessaan horjuttaa yhteiskunnan vakautta.
– Järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta edellyttävät laajaa yhteistyötä eri viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä ajankohtaisen tiedon jakamista ilmiöstä, sanoo tutkijatohtori Emma Villman Helsingin yliopistosta.
Löyhät rikollisverkostot vaikeuttavat viranomaistyötä
Tilannekuvan mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kenttä on monipuolistunut. Viranomaiset puhuvat yhä useammin rikollisverkostoista, joihin kuuluvat moottoripyöräjengien lisäksi erilaiset rikollisjärjestöt tai yhteenliittymät.
– Erityisesti kehitys kohti löyhempiä rikollisverkostoja nousi esiin tilannekuvatyössä. Tämä kehitys vaikeuttaa poliisin ja muiden viranomaisten työtä järjestäytyneen rikollisuuden tunnistamisessa sekä tällaisen rikollisuuden käsittelyä oikeusjärjestelmässämme, toteaa Villman.
Muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden kokemusten perusteella tiedetään, että järjestäytynyt rikollisuus on muutoksessa: sen toiminta horjuttaa yhteiskunnan vakautta asteittain, rikollisuus siirtyy yhä enemmän verkkoon, ja tekoäly sekä muut uudet teknologiat vauhdittavat sitä merkittävästi.
– Järjestäytynyt rikollisuus on luonteeltaan rajat ylittävää, joten kansainväliset kehityskulut vaikuttavat myös Suomeen. Siksi on tärkeää varautua järjestäytyneen rikollisuuden muuttuviin muotoihin, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Vesa Muttilainen.
Suomessa päivitettiin vuonna 2025 strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, joka korostaa tarvetta lisätä tietoa rikollisuuden toimijoista ja ilmiöistä. Tämä tutkimus on osa tätä tavoitetta, ja tilannekuvaa on tarkoitus julkaista jatkossa säännöllisesti.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda kokonaiskuva järjestäytyneen rikollisuuden trendeistä, rikosilmiöistä ja toimijoista hyödyntämällä aiempaa tutkimusta, indikaattoreita ja viranomaistietoa. Tutkimukseen sisältyi myös kysely eri viranomaisille, järjestöille, edunvalvontatahoille ja yrityksille.
