Jäterikollisuus on moniulotteinen ilmiö, johon liittyy niin ympäristön pilaamista kuin taloudellisia menetyksiäkin. Taloudelliset houkuttimet luovat otollisen kasvualustan rikolliselle toiminnalle. Lisäksi kiinnisjäämisriski jäterikoksesta on verrattain pieni, kertoo Polamkissa valmistunut tutkimushanke laittomista jätevirroista osana harmaata taloutta.
Poliisiammattikorkeakoulussa toteutetussa Laittomat jätevirrat osana harmaata taloutta -tutkimushankkeessa luotiin tilannekuva jäterikollisuudesta Suomessa ja Itämeren alueella. Tutkimuksen mukaan laitonta työvoimaa ja rajat ylittävää rikollisuutta ilmenee jätealalla myös Suomessa. Jäterikollisuuteen liittyy erilaisia laittoman toiminnan muotoja ympäristön pilaamisesta laittomaan romukauppaan.
Kiinnijäämisen riskiä kasvatettava
Hankkessa nostettiin esiin myös ehdotuksia viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Jäterikollisuuden moniulotteisuus vaatii rikosten torjunnalta ja valvonnalta erilaisia keinoja ja hyvää tilannekuvaa.
– Kiinnijäämisriskin kasvattaminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla jäterikollisuutta voidaan torjua sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ilmiön tunnistaminen ja saatavissa olevan tiedon monipuolisempi hyödyntäminen ovat siinä avainasemassa, arvioi tutkija Iina Sahramäki .
Jäterikollisuuden kenttä tutummaksi
Tutkimuksessa haastateltujen viranomaisten mukaan tarvetta asiantuntijuuden kehittämiseen on niin jäterikosten torjunnassa, valvonnassa, tutkinnassa kuin rankaisukäytännöissäkin.
Tietojohtoisen toiminnan parantaminen on viranomaisten keskeinen haaste kamppailussa jäterikollisuutta vastaan.
– Toiminta jäterikoksissa on tälläkin hetkellä varsin reaktiivista ja tilannekohtaista. Tutkimus toi esiin huolen siitä, ajautuuko jäterikollisuuden torjunta ja valvonta marginaaliin, kun viranomaisten resurssit vähenevät, sanoo Sahramäki.
Tuloksia neljässä eri julkaisussa
Laittomat jätevirrat osana harmaata taloutta - tilannekuva Suomessa ja Itämeren alueella - tutkimushanke toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulussa vuosina 2014–2015 Poliisihallituksen ja sisäministeriön rahoituksella. Hankkeessa kerättiin useita tutkimusaineistoja ja sovellettiin laajasti eri tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulosten pohjalta luotiin monipuolinen tilannekuva laittomista jätevirroista ja niiden torjunnasta ja valvonnasta Suomessa.
Hankkeen tuloksista on ilmestynyt neljä eri julkaisua:
Jäterikollisuus nyt ja tulevaisuudessa -tutkimuksen laajin aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä kolmella sähköisellä kyselykierroksella vuosina 2014 ja 2015. Tutkimuksella kuvattiin laittomien jätevirtojen valvonnan ja torjunnan nykytilaa ja jätealaan liittyvän laittoman toiminnan ja sen torjunnan tulevia kehityssuuntia. Tutkimuksen mukaan keskeisiä kehittämiskohteita ovat saatavilla olevan tiedon monipuolisempi hyödyntäminen, tietoisuuden lisääminen jäterikollisuudesta ilmiönä sekä laillisen ja laittoman toiminnan rajapintojen tehokkaampi tunnistaminen. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 43.
Laittomat jätevirrat osana harmaata taloutta - Koonti tutkimushankkeen keskeisistä tuloksista -raportti kuvaa koko tutkimushankkeen keskeiset tulokset ja niiden pohjalta luodun tilannekuvan laittomista jätevirroista ja niiden torjunnasta ja valvonnasta Suomessa. Julkaisuun on koottu myös tulevaisuuden skenaarioita vuoteen 2040. Julkaisu on suunnattu viranomaisille toiminnan tueksi sekä suurelle yleisölle yleisesitykseksi jäterikollisuuden eri muodoista. Raportti sopii myös oppimateriaaliksi. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 119.
Törkeän ympäristön turmelemisen anatomia - Case Lokapojat -raportti on tapaustutkimus, jonka aineisto koostui käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioista A. Lokapojat Oy:n jutussa sekä jutun esitutkintamateriaalista. Tapaustutkimus kertoo muun muassa, että rikollisesti toimivien yritysten tietoisuus pienestä kiinnijäämisriskistä prosessin jokaisessa vaiheessa voi lisätä houkutusta laittomaan toimintaan. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 120.
Katsaus hovioikeuden ympäristörikostuomioihin analysoi hovioikeuksien antamia ympäristörikostuomioita vuosilta 1994–2014. Analyysiin otettiin mukaan jätteitä koskevat ympäristön turmelemiset ja törkeät ympäristön turmelemiset. Tuomioiden perusteella voidaan todeta, että yhteisösakkoa vaaditaan ja tuomitaan Suomessa vaihtelevasti. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 9.
Kaikki julkaisut ovat luettavissa verkkosivuilla polamk.fi/julkaisut .
