Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.
Loppuraportin mukaan Suomi voisi ottaa korruptiotilanteen seurannassa rohkeasti mallia maista, joissa korruptio on yleisempää kuin meillä. Esimerkiksi Liettuassa tehdään vuosittain riskiarvio, jolla seurataan korruptiota monipuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilla ja valitaan riskikohteita lähempään tarkasteluun. Tšekin tasavallassa käytetään puolestaan menetelmiä, joilla seulotaan julkisten hankintojen laajasta ja avoimesta tietomäärästä varoitusmerkkejä korruptiosta.
KORSI-hankkeen tutkijat esittävät, että Suomessa koottaisiin jatkossa kansallinen korruptiokatsaus, joka perustuisi laajasti eri menetelmiin ja lähteisiin. Katsaus voisi sisältää esimerkiksi avoimesti saatavia tilastoja, tietoa kyselytutkimuksista, rekistereistä ja haastattelututkimuksista, riskiarvioita eri hallinnonaloilta tai toimialoilta sekä yritysten ja kolmannen sektorin tietoja. Katsauksen kokoamista koordinoisi oikeusministeriö.
Korruption moniulotteisuus vaikeuttaa mittaamista
Suomalainen korruptio kytkeytyy tyypillisesti erilaisiin rakenteisiin ja verkostoihin. Tämä vaikeuttaa korruption havaitsemista ja asettaa haasteita ilmiön ja sen piirteiden mittaamiselle. KORSI-hanke kohdistui vaikeasti mitattaviin korruption muotoihin, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon eri muodoissaan.
Hankkeessa koottiin avoimista lähteistä laaja valikoima kyselyindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korruption määrällisessä tarkastelussa. Joitakin korruptiokysymyksiä testattiin Poliisibarometri-väestökyselyssä. Sen mukaan kuusi prosenttia 15−79 -vuotiaista suomalaisista (257 000 henkilöä) on täysin samaa mieltä siitä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Korruption osa-alueista ongelmallisimpina nähtiin hyvä veli -verkostot, vaali- ja puoluerahoitus, maankäyttö ja rakennusala sekä suosinta virkavalinnoissa.
Hankkeessa tarkasteltiin erikseen rakennusalaa sekä urheilukorruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Rakennusalalla viitteitä korruptiosta voitaisiin jäljittää nykyistä tehokkaammin urakka- ja kilpailutustietojen avulla, jos julkisten hankintojen asiakirjat olisivat mahdollisimman julkisia. Kilpailumanipulaation alueella esimerkiksi tiedot urheilijoiden työsuhteista ja palkoista, pelikäyttäytymisestä ja erilaisista rikkeistä voivat sisältää vihjeitä korruptiosta. Alan seikkaperäisestä riskiarviosta voitaisiin ottaa oppia muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
KORSI-hankkeen toteuttivat Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (Heuni), emeritusprofessori Ari Salminen ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
”Korruption seurannan indikaattorit Suomessa” -hankkeen (KORSI) raportit ovat luettavissa valtioneuvoston julkaisusarjassa.
