Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa epäiltynä on usein toinen lapsi

Julkaisuajankohta 18.12.2008 0.00
Uutinen

Puolessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista väkivallanteoista rikoksesta epäilty on toinen lapsi tai nuori. Lasten keskinäiset väkivallanteot muodostavat 40 prosenttia kaikista lapsiin kohdistuvista väkivallanteoista.

Poliisiammattikorkeakoulun julkaisema selvitys vuonna 2007 poliisille ilmoitetusta lapsiin ja nuoriin kohdistuvista väkivallanteoista osoittaa, että puolet epäillyistä on alle 18-vuotiaita ja kolmannes epäillyistä alle 15-vuotiaita lapsia.

- Poliisin tietoon tulevat yleensä väkivallan vakavimmat muodot. Ikätovereiden välistä väkivaltaa on totuttu ajattelemaan lievänä, joten on yllättävää, että rikoksesta epäiltynä onkin usein toinen lapsi tai nuori, sanoo selvityksen laatinut Sanna-Mari Humppi.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2007 poliisille ilmoitettuja lapsiin ja nuoriin kohdistuvia fyysisiä ja seksuaalisia väkivallantekoja sekä perheessä tapahtuneita epäsuoran väkivallan tekoja eli tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vanhempien välisen väkivallan takia. Selvitys on osa sisäasiainministeriön rahoittamaa kolmivuotista Lapset väkivallan uhreina -tutkimusprojektia.

Lapsiin kohdistuvasta perheväkivallasta ilmoitetaan harvoin

Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa piilorikollisuuden määrä on suuri. Piilorikollisuuden osuus käy ilmi, kun verrataan vuonna 2007 poliisin tietoon tulleiden rikosilmoitusten määrää Poliisiammattikorkeakoulussa lokakuussa julkaistun lapsiuhritutkimuksen tuloksiin.

- Lapsiin ja nuoriin kohdistuvista pahoinpitelyistä vain muutama prosentti päätyy poliisin tietoon. Seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista arvioilta noin joka kymmenes tulee poliisin tietoon, sanoo lapsiuhritutkimusta tehnyt tutkija Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Erityisen harvoin poliisille ilmoitetaan lapseen tai nuoreen perheessä kohdistuvasta väkivallasta.

- Lapsiuhritutkimuksen perusteella esimerkiksi suomalaisista 12-vuotiaista noin 2 000 koki viime vuonna vanhempiensa taholta kuritusväkivaltaa ja 700 vielä vakavampaa väkivaltaa, kuten potkimista tai esineellä hakkaamista. Poliisin rekistereissä kyseisiä perheväkivaltatapauksia on muutamia kymmeniä, Noora Ellonen kertoo.

Perheessä tapahtuvassa väkivallassa epäiltynä on useimmiten lapsen isä. Äidin tekemä väkivalta tulee poliisin tietoon huomattavasti harvemmin, vaikka uhritutkimuksen mukaan äidin ja isän tekemä väkivalta ovat yhtä yleisiä.

Äidin tekemä väkivalta tulee usein esiin esimerkiksi sosiaaliviranomaisen ilmoittamana, kun taas isän tekemästä väkivallasta ilmoittavat usein perheen muut jäsenet tai tutut. Tutkija Noora Ellosen mielestä tämä kuvaa hyvin sitä, että äitien lapsiinsa kohdistamaan väkivaltaan liitetään edelleen tabumaisia piirteitä.

Seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta haasteellista

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan valtaosa seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhreista on 13 - 14-vuotiaita tyttöjä. Seksuaalirikoksesta epäiltynä on usein lapselle tuttu, perheen ulkopuolinen aikuinen.

Rikosilmoitusten perusteella tytöt kohtaavat myös seurustelusuhteessa tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa, joka on Suomessa vähän tutkittu ilmiö.

- Rikosnimikettä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö käytetään vakavuudeltaan hyvin erilaisten tekojen yhteydessä. Tämä vaihtelevuus ja tulkinnanvaraisuus saattaa olla yksi syy siihen, miksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy paljon epäselvyyttä ja tutkinnanvaikeuksia. Tapausten tutkinta edellyttää myös viranomaisyhteistyötä poliisilta, sosiaaliviranomaisilta ja lääkäreiltä, pohtii selvityksen laatinut Sanna-Mari Humppi.

Nuoret perheväkivallan uhrit huomataan harvoin

Poliisille ilmoitetut perheen sisäiset väkivallanteot koskevat usein tilanteita, joissa lapsen isää tai äitiä epäillään lapsen fyysisestä pahoinpitelystä. Lisäksi lapset joutuvat vaaralliseen tilanteeseen nähdessään vanhempien välistä väkivaltaa, jolloin on kyse lapseen kohdistuvasta epäsuorasta väkivallasta.

Selvityksen mukaan poliisi tunnistaa perheessä tapahtuvan epäsuoran väkivallan uhreiksi lähinnä pieniä, alle kouluikäisiä lapsia. Nuoret ja varhaisnuoret huomioidaan epäsuoran perheväkivallan uhreina todella harvoin.

- Poliisin tietoon tulleet perheväkivaltatilanteet ovat luonteeltaan hyvin vakavia, joten lasten läsnäoloon tilanteessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, toteaa selvityksen laatinut Sanna-Mari Humppi.

- Vanhempien välinen väkivaltatilanne tulkitaan helposti vain aikuisten väliseksi asiaksi, vaikka tosiasiassa perheessä tapahtuva väkivalta koskettaa kaikkia perheenjäseniä ja sen näkeminen on haitallista kaiken ikäisille lapsille, Humppi lisää.

Tutkimushanke kartoittaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa

Selvitys poliisin tietoon tulleesta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta on osa kolmivuotista Lapset väkivallan uhreina -tutkimushanketta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittamassa ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusosaston toteuttamassa hankkeessa kartoitetaan Suomessa tapahtuvaa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa muun muassa lapsiuhritutkimuksen avulla. Lapsiuhritutkimuksen raportti Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset julkaistiin lokakuussa 2008.

- Hankkeessa tutkitaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa monesta näkökulmasta, kuten uhrien ja asiaa hoitavien viranomaisten kannalta. Yksi tutkimushankkeen päätavoitteista on kehittää Suomeen pysyvä lapsiin kohdistuvan väkivallan seurantaväline, tutkija Noora Ellonen kertoo.

Lisätietoa tutkimusprojektista saa hankkeen www-sivulta . Selvitys poliisin tietoon tulleesta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta vuonna 2007 on luettavissa verkkojulkaisuna Polamkin www-sivuilla kohdassa Poliisiammattikorkeakoulun raportteja -julkaisusarja .

Poliisiammattikorkeakoulu Tiedote tuotu vanhoilta sivuilta Uutinen