Suomalainen poliisikoiratoiminta täyttää 100 vuotta vuonna 2009. Toiminnan katsotaan alkaneen virallisesti vuonna 1909, jolloin ensimmäinen poliisikoira, Hektor von der Volmeburg, tuotiin Saksasta Helsingin poliisilaitokselle. Nykyään Poliisiammattikorkeakouluun kuuluva poliisikoiralaitos kouluttaa koiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Laitos myös kehittää poliisikoiratoimintaa sekä seuraa koirien koulutuksen tasoa ja ohjaajien ammattitaitoa.
- Koirista on sadassa vuodessa tullut olennainen osa poliisitoimintaa, ja uusia käyttömahdollisuuksia löytyy edelleen. Enää oppia ei vain haeta ulkomailta, vaan nyt poliisikoiralaitoksen opettajat vievät suomalaista osaamista ulkomaille, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen.
Uusimpia menetelmiä on hajutunnistus. Hajutunnistuskoira pystyy tunnistamaan ihmisen ominaishajun, joka on yhtä yksilöllinen kuin DNA ja sormenjäljet, ja siten olemaan apuna rikosten selvittämisessä. Hajutunnistus virallistettiin rikostutkinnan menetelmäksi vuonna 2006.
- Nyt meillä on meneillään kokeilu, jossa koiria koulutetaan rahan etsintään. Tarve rahanetsintäkoirien kouluttamiseen tuli kentältä: koiria voitaisiin käyttää esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkintaan eli "pimeän rahan" etsintään. Koulutuksessa on yhteensä viisi koiraa, sanoo poliisikoiralaitoksen esimies Mikko Maunuksela.
Nykyään tiivis yhteys poliisikoulutukseen
Poliisikoiratoiminta ja alan koulutus keskittyivät aluksi Helsingin poliisilaitokselle, mutta itsenäisyyden alkuvuosina koiratoiminta siirrettiin lyhyeksi jääneeksi toimikaudeksi Imatran Vuoksenniskaan. Hämeenlinnaan Suomen poliisikoiratoiminta keskitettiin vuonna 1921. Hämeenlinnan Rinkelinmäellä on koulutettu poliisikoiria ja koiranohjaajia vuodesta 1927 alkaen: silloin valmistuivat uudet, erityisesti poliisikoiratoimintaan suunnitellut tilat. Muutoksen yhteydessä uudesta Valtion poliisikoiralaitoksesta tuli sisäasiainministeriön alainen valtakunnallinen yksikkö.
Poliisikoiratoiminta laajeni ja lisääntyi 1970- ja 1980-luvuilta alkaen, ja myös poliisikoirien koulutustoiminta lisääntyi ja monipuolistui. Vuonna 1969 aloitti työnsä Suomen ensimmäinen huumekoira, ja ensimmäiset pommi- eli räjähdekoirat koulutettiin 1970-luvun ETYK-kokouksiin. Yhteensä poliisikoiria oli Suomessa 1970-luvulla noin 150.
Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä muutos toiminnalle oli poliisikoiralaitoksen siirtyminen osaksi Tampereella toimivaa Poliisikoulua vuonna 1996: poliisikoirien koulutus kytkeytyi tiiviiksi osaksi poliisin perus-, erikoistumis- ja esimieskoulutusta.
Suomessa sekä monikäyttö- että erikoiskoiria
Suomalaisen poliisikoiratoiminnan perusta on laadukas partiokoiratoiminta. Partiokoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria eli yksi koira kykenee suoriutumaan monesta erilaisesta poliisikoiratehtävästä. Partiokoirat koulutetaan peruskoulutuksen lisäksi huumeiden, räjähdysaineiden, palavien nesteiden tai ruumiiden etsimiseen.
Partiokoirien lisäksi poliisilla on käytössään erikoiskoiria, jotka koulutetaan hallittavuuden lisäksi yhteen erikoistehtävään. Erikoiskoirat toimivat ainoastaan omalla erikoistumisalueellaan, kuten räjähdys- tai huumausaineiden etsinnässä, hajutunnistuksessa tai avustamassa palosyyn tutkintaa.
- Suomalainen malli vaatii paljon niin koiranohjaajalta kuin koulutettavalta koiraltakin: on kyettävä hallitsemaan laajan koulutusalueen koko kirjo. Nykyinen koulutusjärjestelmä on tehokas, taloudellinen ja toimiva. Järjestelmä mahdollistaa myös sen, että kentän tarpeiden mukaan voidaan tutkia ja kehittää uudenlaisia erikoistumismahdollisuuksia, Mikko Maunuksela kertoo.
» Tiedote: Poliisimuseossa uusi "Haista ite" -erikoisnäyttely
» Tiedote: Poliisikoiralaitoksen verkkosivuille poliisikoiragalleria
» Tiedote: Poliisikoirat ovat korvaamattomia poliisitoiminnassa (sisäasianministeriön tiedote)
