Poliisiammattikorkeakoulu on julkaissut arviointiraportin poliisin hallintorakenneuudistuksen vaikutuksista. Rakenneuudistus tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 2008 ja 2010. Raportin perusteella uudistus selkeytti poliisitoiminnan ohjausta.
Rakenneuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2008 suurennettiin poliisilaitoksen yksikkökokoa sekä vähennettiin poliisilaitoksien ja poliisipäälliköiden määrää. Uudistuksen toinen vaihe vuonna 2010 loi maahan Poliisihallituksen ja lakkautti lääninhallitusten poliisiosastot. Myös valtakunnallisten yksiköiden hallintorakennetta muutettiin toisessa vaiheessa.
Uusi hallintorakenne on aikaisempaa matalampi, suoraviivaisempi ja poliisitoiminnan prosessien ympärille rakentuva.
- Kokonaisuudessaan uudistus selkeytti poliisitoiminnan ohjausta, katsoo arviointitutkimuksen tekijä Kristiina Haraholma.
- Uudistus muutti monien erityisesti johto- ja hallintotehtävissä toimivien henkilöiden toimenkuvia. Johto- ja hallintotehtävistä ei vielä tässä vaiheessa siirretty henkilöstövoimavaroja operatiiviseen poliisitoimintaan. Uudistus kuitenkin muutti hallinnollisen ja operatiivisen työn suhdetta niin, että operatiivisen toiminnan voimavarojen suhteellinen vahvistaminen on mahdollista, Haraholma kuvailee.
Poliisin palvelujen laatu ja saatavuus säilyivät
Poliisilaitokset muuttuivat rakenneuudistuksen myötä monella paikkakunnalla toimiviksi suuremmiksi yksiköiksi. Poliisin peruspalveluja tarjotaan kuitenkin edelleen lähes yhtä monessa toimipaikassa kuin ennen uudistustakin. Lupapalvelupisteet vähenivät lähinnä Länsi-Suomen alueella, missä toimipaikkoja on edelleen eniten verrattuna muuhun maahan.
Poliisin tulostietojen perusteella poliisipalveluiden laatu ja saatavuus ei uudistuksessa muuttunut.
Poliisin henkilöstölle tehty kyselytutkimus tuo kuitenkin esiin sen, että henkilöstön käsitykset hallintorakenneuudistuksen vaikutuksista poliisipalveluiden laatuun ovat ristiriitaisia. Käsitys on sitä positiivisempi, mitä korkeampi on henkilön virka-asema.
Uusia, aikaisempaa suurempia poliisilaitoksia haastaa rakenneuudistuksen jälkeen erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen ja johtaminen.
- Pääpoliisiasemista uhkaa kehittyä henkilöstöä magneetinkaltaisesti vetäviä toimipaikkoja, jotka tarjoavat myös enemmän erikoistumismahdollisuuksia. Tämä helposti jakaa poliisilaitoksen henkilöstöä ja lisää kokemuksia eriarvoisuudesta, sanoo Haraholma.
Julkaisu on luettavissa verkkojulkaisuna ja tilattavissa painettuna Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta www.polamk.fi/julkaisut .
