Poliisin tietoon aiempaa enemmän epäiltyjä rasistisia vahingontekoja

Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 hieman vähemmän epäiltyjä rasistisia rikoksia kuin vuotta aiemmin. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksen mukaan viime vuonna poliisille ilmoitettiin 698 epäiltyä rasistista rikosta. Vuonna 2006 määrä oli 748.

Vaikka epäiltyjen rasististen rikosten kokonaismäärä on vuosiselvityksen mukaan laskenut, rasististen vahingontekojen määrä on kasvanut selvästi. Epäiltyjä rasistisia vahingontekoja tuli poliisin tietoon yli 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Vahingonteot kohdistuivat useimmiten etnisten vähemmistöjen edustajien omaisuuteen kotipiirissä tai heidän pitämiinsä ravintoloihin.

- Etnisiin ravintoloihin kohdistuneissa tapauksissa oli tyypillisesti töhritty tai rikottu ravintolan julkisivua yön aikana. Tyypillistä oli myös, että ravintolassa ollut päihtynyt valtaväestön edustaja häiriköi, nimitteli henkilökuntaa rasistisesti ja rikkoi ravintolan irtaimistoa, kertoo vuosiselvityksen tehnyt tutkija Mikko Joronen.

Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely. Pahoinpitelyn yrityksiä ja eriasteisia pahoinpitelyjä oli yhteensä lähes 40 prosenttia kaikista tapauksista. Seuraavaksi eniten poliisin tietoon tuli eriasteisia vahingontekoja. Niitä oli kaiken kaikkiaan 134 kappaletta eli lähes 20 prosenttia kaikista tapauksista.

Epäilty rasistinen rikos tarkoittaa sellaista rikosilmoituksen kirjaamiseen johtanutta tekoa, jossa on rasistinen motiivi tai selkeitä rasistisia piirteitä. Tällaisissa tapauksissa henkilö on joutunut uhriksi sen takia, että hän poikkeaa tekijästä ihonväriltään tai etniseltä alkuperältään.

Syrjintäepäilyissä asianomistajana yleensä romani

Vuosiselvityksen mukaan poliisin tietoon tuli 47 epäiltyä syrjintärikosta. Näistä lähes 80 prosentissa asianomistajana oli romani ja lopuissa maahanmuuttajataustainen henkilö. Epäillyissä syrjintärikoksissa oli tyypillisesti kyse tilanteesta, jossa normaaleista palvelukäytännöistä esimerkiksi kaupassa oli poikettu asiakkaan etnisen alkuperän takia.

Epäiltyjä syrjintärikoksia tehtiin useilla arkielämän alueilla. Palvelujen tarjonnassa tapahtuneista epäilyistä noin puolet oli tapauksia, joissa henkilön sisäänpääsy ravintolaan, baariin tai yökerhoon oli evätty. Lähes yhtä paljon syrjintää kohdattiin arkipäiväisissä tilanteissa, kuten kaupassa asioidessa tai julkisella liikennevälineellä matkustaessa.

- Yhdessä epäillyssä syrjintärikoksessa muuttofirman työntekijä kieltäytyi puhelimitse sovitusta muuttopalvelusta nähtyään asiakkaan olevan etnisen vähemmistön edustaja. Poliisille tehtiin rikosilmoitus myös muun muassa pankissa, huoltoasemalla ja kirpputorilla asioinnin yhteydessä tapahtuneesta epäillystä syrjintärikoksesta, tarkentaa tutkija Mikko Joronen.

Puolessa kaikista epäillyistä rasistisista rikoksista uhrina oli Suomen kansalainen, ja valtaosa epäillyistä oli kansalaisuudeltaan suomalaisia.

- 39 prosenttia kansalaisuudeltaan suomalaisista uhreista oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisia eli heidän syntymämaansa oli muu kuin Suomi. Rasistisista rikoksista epäillyistä henkilöistä 89 prosenttia oli kansalaisuudeltaan suomalaisia ja heistä 85 prosentilla syntymämaa oli Suomi, selventää tutkija Mikko Joronen.

Nuoret miehet pääosissa rasistisessa rikollisuudessa

Rasistisen rikollisuuden vuosiselvitys kertoo, että nuoret miehet ovat enemmistönä sekä rikoksista epäiltyinä että uhreina.

Valtaosa (84 prosenttia) rasistisista rikoksista epäillyistä oli miehiä. Heistä 40 prosenttia oli 15-24-vuotiaita ja 26 prosenttia 25-34-vuotiaita.

Suurin osa (76 prosenttia) poliisin tietoon tulleiden epäiltyjen rasististen rikosten uhreista oli miehiä, joista yli kolmannes oli iältään 15-24-vuotiaita. Myös naispuolisista uhreista kolmasosa oli 15-24-vuotiaita

Naisiin ja miehiin kohdistuneet epäillyt rasistiset rikokset erosivat jonkin verran toisistaan. Miehiin kohdistui selkeästi enemmän epäiltyjä pahoinpitelyjä kuin naisiin. Naisiin taas kohdistui miehiä enemmän syrjintä- ja kunnianloukkausepäilyjä.

Epäilty rasistinen rikos tapahtui yleisimmin julkisella ulkoilmapaikalla tai uhrin asuintalon pihalla tai porraskäytävässä. Muita yleisiä tapahtumapaikkoja olivat erilaiset illanviettopaikat ja uhrin asunto.

Internetsivujen rasistisuudesta ilmoitettiin poliisille vain harvoin. Kaikkiaan 14 rikosilmoituksesta seitsemässä päärikosnimikkeenä oli kunnianloukkaus tai törkeä kunnianloukkaus ja seitsemässä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Tutkimusraportti on luettavissa verkkojulkaisuna Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilla kohdassa Poliisiammattikorkeakoulun raportteja -julkaisusarja .