Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä laski viime vuonna 15 prosenttia. Poliisiammattikorkeakoulussa tehty selvitys kertoo, että poliisi kirjasi vuonna 2010 ilmoituksen yhteensä 860 sellaisesta epäillystä rikoksesta, jota voidaan pitää viharikoksena. Edellisenä vuonna tapauksia oli 1 007.
Suurimmassa osassa rikosilmoituksista tapaus sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely.
Pitkällä aikavälillä rasistinen rikollisuus kasvanut
Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan vuodesta 2008 alkaen. Rasistisesta rikollisuudesta, joka sisältyy viharikoksiin, on tilastoja jo yli kymmenen vuoden ajalta.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna poliisin tietoon tulleiden rasististen rikostapausten määrä on kasvanut.
- Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin. Tilaston lukuihin vaikuttaa esimerkiksi se, missä määrin tapauksista ilmoitetaan poliisille. Aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella vain pieni osa viharikoksista tulee poliisin tietoon, sanoo raportin tehnyt tutkija Jenni Niemi Poliisiammattikorkeakoulusta.
Viranomaiset toimivat rasismia vastaan monin eri tavoin
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen näkee tuloksissa positiivisia ja negatiivisia signaaleja.
- Hyvää on se, että viharikosten kokonaismäärä näyttää nyt kääntyvän laskuun. Huolestuttavaa sen sijaan on, että rasististen rikosten määrä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on kasvanut, kansliapäällikkö Viljanen toteaa.
- Tärkeää on tilanteessa se, mitä me viranomaiset teemme asialle. Poliisi on usein eri toimin puuttunut tilanteeseen. Ilmoituskynnystä pyritään madaltamaan muun muassa järjestöyhteistyöllä. Poliisien koulutuksessa on kiinnitetty huomiota syrjintä- ja yhdenvertaisuusasioihin. Myös viharikosten tunnistamiseen on annettu koulutusta, kansliapäällikkö sanoo.
- Tärkeää on yhteistyö eri tasoilla vähemmistöryhmien kanssa. Sisäministeriö edistää vuoropuhelua muun muassa etnisten suhteiden neuvottelukunnan työllä.
Kansliapäällikkö Viljasen mielestä viharikokset ovat koko yhteiskuntaa koskeva asia, eivät vain turvallisuusviranomaisten huoli.
- Työtä rasismia vastaan tehdäänkin useilla hallinnonaloilla, hän toteaa.
Julkaisu on luettavissa verkkojulkaisuna ja tilattavissa painettuna Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilla olevasta verkkokirjakaupasta (www.polamk.fi/julkaisut).
