Poliisin toimintaa perheväkivaltatehtävillä selvitettiin

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Sisä-Suomen poliisilaitoksen perheväkivaltatehtäviä puolen vuoden ajalta. Fyysistä väkivaltaa liittyi poliisien kyselylomakevastausten perusteella puoleen tehtävistä. Perheväkivaltatehtäville oli tyypillistä toistuvuus, eli samassa osoitteessa käytiin puolen vuoden aikana useamman kerran.

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumista tehostettiin vuonna 2011, kun rikoslain muutoksen myötä lieväkään pahoinpitely lähisuhteessa ei enää ole asianomistajarikos. Polamkin tutkimushankkeessa tarkasteltiin poliisin toimintaa perheväkivaltatehtävillä ja erityisesti rikosilmoitusten kirjaamista.

– Näyttää siltä, että lähisuhdeväkivalta tulee aiempaa yleisemmin poliisin tietoon, mutta monessa tapauksessa ei johda rikosilmoitukseen. Yhtenä tavoitteenamme oli selvittää, mitä näiden epäsuhtaiselta vaikuttavien tietojen takana on, kertoo tutkija Monica Fagerlund Poliisiammattikorkeakoulusta.

Sisäministeriön rahoittaman tutkimushankkeen aineistona olivat kaikki Sisä-Suomen poliisilaitoksen perheväkivaltatehtävät puolen vuoden ajalta huhti–syyskuussa 2015. Tutkimukseen kuului myös kysely niille poliisipartioille, jotka hoitivat kyseisiä tehtäviä. Kyselylomakevastauksia saatiin ja yhdistettiin alkuperäiseen perheväkivaltatehtävien aineistoon 973 kappaletta.

Ristiriidat käsitteissä voivat vaikuttaa työhön

Rikosilmoitus kirjattiin 27 prosentissa kaikista tehtävistä. Partioille tehtyjen kyselyjen mukaan rikosilmoitus kirjattiin 66 prosentissa niistä tehtävistä, joissa osapuolet olivat lähisuhteessa ja joissa poliisi arvioi käytetyn fyysistä väkivaltaa.

Poliisien yleisimmin mainitsema syy kirjaamatta jättämiseen oli, että kyseessä oli asianomistajarikos tai että uhri tekee ilmoituksen halutessaan myöhemmin itse. Usein perusteluun liittyi myös vammojen ja muun näytön puuttuminen.

– Joissakin tapauksissa poliisille näyttää jääneen epäselväksi lähisuhteen määritelmä ja se, että lievä pahoinpitely lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos. Jos ilmoitetaan vähintään lievästä pahoinpitelystä lähisuhteessa, ei kyseessä ole koskaan asianomistajarikos, Fagerlund toteaa.

Rikoslain mukaan läheiseksi suhteeksi määritellään nykyinen tai entinen avio- ja avopuoliso, sisarukset, sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja henkilö joka on muuten ollut henkilökohtaisen suhteen takia uhrille läheinen.

– Poliisin puuttumista lähisuhdeväkivaltaan tarkasteltiin tässä tutkimuksessa poliisin ja hätäkeskuksen tietojärjestelmissä käytetyn perheväkivallan käsitteen avulla. Lähisuhdeväkivalta on kuitenkin käsitteenä laajempi kuin perheväkivalta, ja käytettyjen käsitteiden välinen ero voi vaikuttaa käytännön työssä, Fagerlund huomauttaa.

Puoleen tehtävistä liittyi fyysistä väkivaltaa

Tutkimuksessa kuvattiin poliisin perheväkivaltatehtävien prosessia alkaen hätäkeskukseen tulevasta soitosta. Hätäkeskus ei välitä kaikkia perheväkivaltatehtäviä poliisille, ja poliisikin voi harkintansa mukaan hoitaa tehtävän käymättä paikalla. Niistäkin tehtävistä, joissa partio on mennyt tehtäväpaikalle, iso osa osoittautuu muuksi kuin lähisuhdeväkivallaksi.

– Tämä on luonnollista, sillä hätäkeskuspäivystäjä tekee tehtäväluokittelun puhelussa saamiensa tietojen pohjalta. Usein soittajalta saadaan niukasti tietoa, ja vasta tapahtumapaikalla poliisille selviää esimerkiksi se, ovatko osapuolet lähisuhteessa, Fagerlund kertoo.

Puolessa niistä tehtävistä, joista saatiin poliisin kyselylomakevastaus, poliisi kuvasi jonkinlaista fyysistä väkivaltaa tapahtuneen. Vähintään 57 prosentissa kyselylomakevastausten tehtävistä oli kyse lähisuhteesta.

Ilmoitusten joukossa on myös vääriä hälytyksiä. Uhrin lisäksi yleisimmin hätäkeskukseen soittaa naapuri, ja esimerkiksi urheilun katsomisen tai konsolipelin pelaamisen äänet voivat seinän taakse kuulostaa väkivallalta.

– Naapureiden ilmoitukset ovat kuitenkin tärkeitä. Perheväkivallan ilmoituskynnys vaikuttaa joskus poliisinkin arvion mukaan korkealta: esimerkiksi kerrostalossa tavaroiden särkemiseen viittaava meteli on saattanut kestää jopa tunnin ennen kuin naapuri soittaa hätäkeskukseen, kuvailee Fagerlund.

Toistuvuus perheväkivaltatehtävien keskeinen piirre

Jopa 26 prosenttia perheväkivaltatehtävistä tuli osoitteisiin, joissa poliisi oli käynyt vähintään kerran aiemmin puolen vuoden aikana. Enimmillään samaan osoitteeseen oli jopa yhdeksän perheväkivaltatehtävää.

– On syytä pohtia, miten perheväkivaltatehtävien hoitamista voisi kehittää niin, että väkivaltaan saisi apua mahdollisimman varhain. Valtaosa lähisuhdeväkivallasta ei tule lainkaan poliisin tietoon, joten ensimmäisessä perheväkivaltatehtävässäkään tuskin on usein kyse ensimmäisestä väkivallanteosta, Fagerlund arvioi.

Lähisuhdeväkivalta poliisin perheväkivaltatehtävillä -tutkimusraportti on luettavissa Polamkin verkkosivuilla www.polamk.fi/julkaisut .

Tietoa Polamkin tutkimus- ja kehittämishankkeista on verkkosivuilla osoitteessa www.polamk.fi/tki/projektihaku .