Rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta ensimmäinen kansallinen riskiarvio

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa selvitettiin, miten rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ilmenevät Suomessa ja millaisia haavoittuvuuksia on viranomaistoiminnassa ja liike-elämässä. Riskit liittyvät muun muassa kiinteistökauppoihin, käteisen kuljettamiseen ja verkkoasiointiin.

Rahanpesulla yritetään häivyttää rikoshyödyn laiton alkuperä ja saada se näyttämään laillisesti ansaitulta. Terrorismin rahoittamiseksi katsotaan sekä terroritekojen tai niiden valmistelun rahoittaminen että muu terroristisen toiminnan taloudellinen tukeminen.

Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista pyritään kitkemään kansallisilla riskiarvioilla. Riskiarviointia suosittelee OECD:n koordinoima hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force), ja jatkossa riskiarvion laadintaan velvoittaa myös EU:n neljäs rahanpesudirektiivi. Nyt julkaistu Polamkin raportti on Suomen ensimmäinen kansallinen riskiarvio.

Kuusi erityistä riskikohdetta

Tutkimuksen perusteella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä on lukuisilla yhteiskunnan ja talouselämän alueilla.

– Yksittäisiä riskikohteita löytyi kymmenittäin, ja niihin sisältyy monenlaista toimintaa kirjanpidon vääristelystä veroparatiisien hyödyntämiseen ja jalokivikaupasta vertaislainoihin, arvioi tutkija Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Tutkimuksessa paikannettiin kuusi erityistä riskikohdetta:

• Kiinteistöihin sijoittamisessa on riskejä muun muassa siksi, että ulkomaalaisten kiinteistön ostajien rahoituksen alkuperää on vaikea selvittää ja asiakasvaratileiltä puuttuu ulkoinen valvonta.
• Asiakasvaratilien kautta voidaan pestä rahaa kiinteistönvälityksen lisäksi muussakin liiketoiminnassa, kuten lakiasiain- tai yrityspalveluissa.
• Käteisrahan kuljetuksissa hyvin yleinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen menetelmä ovat käteisrahakuriirit, jotka hyödyntävät EU:n sisärajojen avoimuutta (ei käteisvarojen ilmoitusvelvollisuutta liikuttaessa maasta toiseen EU:n sisällä).
• Peiteyhtiöitä käytetään usein omistuksen salaamisessa sekä talousrikosten teko- ja peittelyvälineinä.
• Verkkoasioinnin riskejä ovat muun muassa etätunnistautuminen, reaaliaikainen maksujen välittäminen, virtuaalivaluutat ja ylikansallinen rahapelaaminen.
• Varjorahoitusmarkkinat verkossa liittyvät muun muassa yhdistysten ja säätiöiden toteuttamiin rahankeräyksiin ja vertaislainojen välittämiseen.

Toimivaltuuksia ja rangaistuksia tarkistettava

Tutkimuksen mukaan rahanpesua ja terrorismin rahoittamista voidaan torjua kehittämällä ilmiöiden kanssa kamppailevien viranomaisten ja muiden organisaatioiden toimintaa.

– Epäilyistä ilmoittajien henkilöllisyys olisi pyrittävä suojaamaan nykyistä paremmin, ja valvojien toimivaltuuksia ja sanktiokeinoja olisi tarkistettava. Lisäksi Rahanpesun selvittelykeskuksen olisi lisättävä analyysitiedon tuotantoa, arvioi Polamkin tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen .

Rahanpesun selvittelykeskus sai vuonna 2014 yhteensä runsaat 23 000 ilmoitusta epäillystä rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta. Näistä pääosa oli automaattisten järjestelmien havaitsemia ilmoituksia epäilyttävän suurista rahansiirroista. Eniten ilmoituksia ovat tehneet maksupalveluyritykset, pankit ja rahapeliyhteisöt. Terrorismin rahoitusta epäiltiin 13 tapauksessa. Rahanpesuepäilyjen selvittelyssä viranomaiset saivat haltuunsa varallisuutta noin 10,5 miljoonan euron arvosta vuonna 2014.

Riskien arviointi vakiintumassa

Riskiarvio perustuu monipuoliseen tietoaineistoon. Sen laadinnassa hyödynnettiin laajalta viranomaisverkostolta useassa vaiheessa koottuja asiantuntija-arvioita. Tietoja kerättiin myös rahanpesulain mukaisilta ilmoitusvelvollisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, kuten rahoitus- ja vakuutussektorilta, oikeudellisten palvelujen tarjoajilta sekä arvotavarakauppiailta. Lisäksi hyödynnettiin tilastojen ja tutkimusten sekä viranomaisten kokoamien tilannekuvien tietoja.

Riskiarviota hyödynnetään raportointivaiheen jälkeen rahanpesulainsäädännön uudistamistyössä ja kansallisen strategian valmistelussa. Lisäksi kehitettyä menetelmää ja koottuja tietoja voidaan käyttää tarkempien hallinnonala- tai toimialakohtaisten riskiarvioiden laadinnassa. Riskiarvio päivitetään muutaman vuoden välein.

Tutkimusraportti on luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla www.polamk.fi/julkaisut .