Rasistinen motiivi jää rikosprosessissa usein huomioimatta

Julkaisuajankohta 11.11.2008 0.00
Uutinen

Rikoksen rasistinen motiivi on vuodesta 2004 lähtien ollut yksi rangaistuksen koventamisperuste, koska rasististen rikosten katsotaan kohdistuvan erityistä suojaa kaipaaviin vähemmistöryhmiin. Tilastojen mukaan lakia on sovellettu niukasti.

Poliisiammattikorkeakoulu on julkaissut tutkimuksen siitä, miten rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt etenevät rikosprosessissa esitutkinnasta syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, miten viranomaiset huomioivat teon rasistiset piirteet prosessin eri vaiheissa. Tutkimus tehtiin osana sisäasianministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta, joka on EU:n Progress-ohjelman rahoittama.

Tutkimuksen mukaan rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt näyttävät etenevän poliisilta syyttäjälle yhtä hyvin kuin muutkin rikokset. Ongelmia sen sijaan on teon rasistisen motiivin tunnistamisessa ja tutkimisessa, ja rasistinen motiivi jää helposti huomioimatta rangaistusta koventavana tekijänä.

- Jos rikostilanteeseen liittyviä rasistisia piirteitä ei huomioida rikosprosessissa, rikoslaissa oleva rasistisen motiivin koventamisperuste menettää merkitystään eikä tarkoitus erityisestä suojasta vähemmistöryhmiä kohtaan toteudu, Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Laura Peutere toteaa.

Rangaistuksen koventamista ei vaadittu

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen kohteena oli vuonna 2006 Helsingissä kirjatut 107 rikosilmoitusta tapauksista, joihin liittyi rasistisia piirteitä.

Rikosilmoitusten ja esitutkintamateriaalin lisäksi aineistona olivat syyttäjien haastehakemukset ja syyttämättäjättämispäätökset sekä tuomioistuimen asiakirjat. Tutkimusta varten haastateltiin myös yksittäisiä juttuja käsitelleitä poliiseja, syyttäjiä ja tuomareita.

Poliisin tietoon tulleista rasistisia piirteitä sisältävistä rikosepäilyistä vähän vajaa puolet oli edennyt syyttäjälle syyteharkintaan. Yleisimmin epäily ei edennyt sen vuoksi, että rikoksesta epäillyt tekijät olivat jääneet tuntemattomiksi tai asianomistajalla ei ollut vaatimuksia asiassa.

- Joissakin tapauksissa teon rasistiset piirteet tulivat selvästi esiin poliisin esitutkintamateriaalissa, mutta yhdessäkään jutuista syyttäjät eivät kuitenkaan vaatineet rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella, tutkija Laura Peutere kertoo tutkimuksen aineistosta.

- Tuomioistuin ei myöskään ollut oma-aloitteisesti ottanut esille teon rasistista motiivia istunnossa eikä huomioinut sitä rangaistuksen mittaamisessa.

Rasistisen motiivin tutkiminen ja todistaminen on vaikeaa

Tutkimuksessa ilmeni, että teon rasistisen motiivin tutkiminen on vaikeaa eikä sille ole mitään systemaattista tapaa.

Valtaosassa tutkituista rikosilmoituksista rikosnimikkeenä oli lievä tai tavallinen pahoinpitely. Muita yleisiä rikosnimikkeitä olivat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko.

Tyypillisimmin teon rasistiset piirteet tulivat jutuissa esille tilanteessa sanottuina herjauksina. Teon rasistiset piirteet jäivät helposti huomioimatta, ellei uhri asianomistajana vaatinut herjauksista rangaistusta.

- Jos asianomistaja oli vaatinut rangaistusta häneen kohdistuneista herjauksista, oli rikosilmoitukseen kirjattu rikosnimikkeeksi kunnianloukkaus. Tällöin myös syyttäjä oli tyypillisesti nostanut syytteen kyseisestä rikoksesta ja tuomioistuin oli vahvistanut syytteen, Laura Peutere sanoo.

Tutkija Laura Peutere kertoo, että tutkimuksen tuloksia on käsitelty Poliisiammattikorkeakoululla Poliisi ja ihmisoikeudet -seminaarissa eri sidosryhmien kanssa. Peutereen mukaan tutkimuksesta voidaan vetää kaksi käytännön johtopäätöstä poliisien ja syyttäjien työhön.

- Poliisin tulee saattaa entistä huolellisemmin syyttäjien tietoon rikoksen rasistiset motiivit. Syyttäjien tulee ottaa rikoksen mahdollinen rasistinen motiivi huomioon haastehakemuksessa ja vaatia kovennettua rangaistusta, koska lain mukaan rasistiset rikokset ovat keskimääräistä moitittavampia, Laura Peutere sanoo.


Tutkimusraportti on luettavissa verkkojulkaisuna Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilla kohdassa Poliisiammattikorkeakoulun raportteja -julkaisusarja.

Poliisiammattikorkeakoulu Tiedote tuotu vanhoilta sivuilta Uutinen