Sananvapauteen liittyvät kysymykset ovat viime aikoina näkyneet julkisuudessa erityisesti keskusteluna poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden yksityisyyden suojasta. Tuoreen Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan pääosa sananvapausrikoksista ilmoituksen tehneistä on kuitenkin lähempänä tavallisia kansalaisia kuin niin sanottuja julkkiksia.
Poliisin tietoon tulleet sananvapausrikokset ja niiden esitutkinta -selvityksen mukaan sananvapausrikosilmoituksen tekijät ovat tyypillisesti korkeintaan oman paikkakuntansa sisällä tunnettuja henkilöitä. Vain noin neljännes kaikista ilmoittajista on luokiteltavissa poliittisiksi vaikuttajiksi tai julkisuuden henkilöiksi.
Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia vuosina 2004 - 2005 poliisin tietoon tulleita sananvapausrikoksia. Tapauksia oli yhteensä 165. Sananvapausrikoksilla tarkoitettiin tässä yhteydessä tiedostusvälinettä hyödyntäen tehtyjä kunnianloukkauksia ja yksityiselämää loukkaavia tiedon levityksiä.
- Rikosilmoituksen tehneiden joukossa oli esimerkiksi seurakuntien, koulutoimen ja sairaanhoidon piirissä työskenteleviä, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijana selvityksen tehnyt Janne Laukkanen.
- Selvityksessä arvioin, että ilmoittajille on omalla paikkakunnallaan erityisen tärkeää puolustaa kunniaansa tai yksityisyyttään. Tätä ei pidä vähätellä. Näillä ilmoittajilla ei ole ehkä rasitteenaan lisääntyvän mediamylläkän pelkoa, jolla taas tunnutaan usein perustelevan valtakunnallisten julkkisten nihkeyttä tehdä rikosilmoituksia.
Usein rikosilmoituksen tekijä koki virheellisen sisällön esiintyneen juuri paikallisen tai alueellisen lehden sivuilla. Useimmin virheen ilmoitettiin olleen uutismaisessa artikkelissa. Selvityksen aineisto on kuitenkin suppea, ja Laukkanen varoittaa tekemästä pitkälle meneviä yleistyksiä.
Esitutkinnalla merkittävä rooli tilannearviossa
Selvityksen tavoitteena oli myös poliisihaastatteluiden avulla kuvata poliisin suhtautumista rikosilmoituksiin ja selvittää tapausten tutkintakäytäntöjä.
- Usein ilmiö nähdään julkisessa keskustelussa pitkälti vain viihteellisten julkaisujen ylilyönteinä, mutta poliisin tietoon tulee myös muihin tiedotusvälineisiin kohdistuvia epäilyjä. Vaikka ilmoitukset olisivat lopulta aiheettomia, on poliisien tehtävä tilanteesta ensimmäinen arvio. Tapaukset ovat suhteellisen harvinaisia, joten tutkivalle poliisille ne voivat olla täysin uusia rikostyyppejä, Janne Laukkanen sanoo.
Haastatteluaineiston perusteella poliisit eivät ole kovin motivoituneita selvittämään tapauksia ja niiden arviointi jätetään mielellään syyttäjälle ja tuomioistuimille. Kuitenkin jo esitutkinnassa on tärkeää selvittää teon luonnetta ja siihen osallistuneet tahot.
- Lisäksi poliisilla voi olla merkittävä rooli myös niin sanottujen vaihtoehtoisten riidanratkaisutapojen esiintuojana, Laukkanen muistuttaa.
Lisätietoa julkaisusta saa Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilta kohdasta Julkaisut .
