Siviilivalmius yhdessä -hankkeen loppuraportissa suositellaan kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuteen liittyvien termien yhteensovittamista, turvallisuuteen liittyvän sanaston merkitysten huomiointia sekä uusien käsitteiden ja ajattelutapojen huomiointia kehitystyössä.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana toteutetun Siviilivalmius yhdessä: globaaleista uhkista ja mahdollisuuksista yhteiseen valmiuteen -hankkeen kolme työpakettia tarkastelivat siviilivalmiutta käsitteenä, siviilivalmiuden kansainvälisiä ymmärryksiä ja järjestämistä, sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Yhteinen ymmärrys tukee käytännön turvallisuustyötä
Siviilivalmiudelle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää. Suomessa siviilivalmiudesta on puhuttu erityisesti pelastustoimen valmius- ja varautumistoiminnan piirissä. Englannin kielessä siviilivalmius liittyy vahvasti Nato-yhteyksiin. Suomessa siviilivalmiusvirastoiksi on kutsuttu Ruotsin ja Norjan varautumis- ja valmiustoimintoihin liittyviä virastoja.
– Siviilivalmiudesta puhuttaessa ei voida tarkastella pelkkää käsitettä, vaan siihen liittyy myös kysymys siviilivalmiudesta erityislaatuisena toimintana tai vastuualueena. Lisäksi tulee huomioida siviilivalmiudelle kansainvälisesti annettuja ymmärryksiä, joista monilla on pitkä historia, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.
Turvallisuuden käsitteiden suuri määrä suomen kielessä kertoo turvallisuuden asemasta yhteiskunnallisen toiminnan keskiössä sekä turvallisuuden tuottamiseen osallistuvien toimijoiden suuresta määrästä. Hanke toi esiin siviiliyhteiskunnan varautumisen ja valmiuden pirstaleisuuden, oli kyse käsitteistä, rakenteista tai instituutioista.
– Turvallisuuden ja varautumisen näkökulmaa on laajennettava organisaatioiden omien intressien ulkopuolelle. Tarvitaan jaettua näkemystä käsitteistä ja niiden sisällöstä. Ratkaisevaa on, miten yhteistä ymmärrystä muodostetaan, kuinka siviiliyhteiskunnan yhteiset varautumisen tavoitteet määritellään ja miten tavoitteet jalkautetaan konkretian tasolle siten, että siiloista päästään yhdessä tekemiseen. Tässä meillä on selkeästi vielä parannettavaa, toteaa erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.
Raportissa annettiin viisi suositusta tulevaisuuden kehittämistyölle. Nämä koskevat kansallisen ja kansainvälisen termistön yhteensovittamista, siviilivalmiuden huomiointia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden strategian laadinnassa ja valmiuslain uudistamisessa, sekä turvallisuuskäsitteistön moninaisuuden tiedostamista kehittämistyössä.
Laajasta selvityksestä tietoa turvallisuuteen liittyvän käsitteistön kehitystyön tueksi
"Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista" -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Hankkeessa on julkaistu politiikkasuositusten Policy Brief -artikkelit tammikuussa 2023 ja lokakuussa 2023.
Vaasan yliopiston johtamassa hankkeessa oli mukana Poliisiammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Hanke alkoi toukokuussa 2022 ja päättyi joulukuussa 2023.
