Talousrikostutkinnan lisäresurssit eivät näy tuloksissa
Talousrikostutkintaan on suunnattu viime vuosina lisää resursseja, mutta panostus ei näy tuloksissa. Työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat sen sijaan ovat lisääntyneet.
Poliisille ilmoitettujen talousrikosjuttujen määrä lisääntyi vuosina 2010−2016 noin 1600:sta yli 2000:een. Samalla avoimien juttujen määrä kasvoi. Talousrikostutkinnassa tutkitaan erityisesti verorikoksia, kirjanpitorikoksia ja velallisen rikoksia.
Poliisiammattikorkeakoulussa on tarkasteltu talousrikostutkintaa. Tutkimus "Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2015" on juuri julkaistu. Ensimmäinen vastaava tutkimus toteutettiin 2011. Tässä raportissa tarkastellaan poliisin talousrikostutkinnan tilaa edellisen tutkimuksen tavoin useasta eri näkökulmasta. Aiheina ovat esimerkiksi talousrikostutkinnan organisointiin ja henkilöstöön liittyvät kysymykset sekä yhteistyö eri tahojen kanssa.
Tutkimusaineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella loppuvuodesta 2015. Viime vuosina näissä tehtävissä on työskennellyt yli 400 henkilöä. Kyselyyn vastasi 208 henkilöä, ja vastausprosentiksi saatiin 51. Vastaajista 74 prosenttia oli miehiä, 26 prosenttia naisia. Poliisin peruskoulutus oli 83 prosentilla vastaajista.
Tutkintaan suunnattu lisäresursseja
Talousrikostutkinnan olosuhteet ovat parantuneet sikäli, että yksikkönsä resurssitilannetta positiivisena pitäneiden vastaajien osuus lisääntyi olennaisesti vuodesta 2011. Talousrikostorjuntaan on saatu lisärahoituksella uutta määräaikaista työvoimaa.
- Resurssien lisääminen ei kuitenkaan suoraan lisää tuloksia, mikäli yksiköt eivät osaa kriittisesti arvioida osaamistaan ja kehittymistarpeitaan, toteaa tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen .
Vuonna 2015 entistä suurempi osa yksiköiden työstä käytettiin muiden kuin talousrikosjuttujen tutkintaan. Tämä johtui osittain siitä, että kyselyn ajankohtana resursseja siirrettiin maahanmuuttoasioiden tutkintaan.
Rikoshyödyn vähentynyt määrä kaipaa selvittämistä
Viime vuonna talousrikostutkinnassa saatiin haltuun omaisuutta vain 15 miljoonaa euroa, mikä on pienin määrä tällä vuosikymmenellä. Toisaalta myös arvioitu rikosvahinkojen määrä väheni.
- Juttujen rahamäärät vaihtelevat huomattavasti eri vuosina, ja jopa yksittäiset suuret rikostapaukset vaikuttavat niihin. Rikoshyödyn kertymän vähenemistä olisi silti selvitettävä tarkemmin, arvioi tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki .
Talousrikostutkinnan nykyiset mittarit ohjaavat tutkimaan yksinkertaisia ja nopeasti selvitettäviä juttuja. Tutkintahenkilöstö toivoikin, että tulosmittareissa otettaisiin paremmin huomioon juttujen laatu, rikoshyöty ja oikeuden tuomiot.
Raskas tutkintatyö polttaa loppuun
Työ talousrikostutkinnassa on yleensä itsenäistä ja positiivisessa mielessä haastavaa. Työn huonoja puolia ovat yksin työskentely ja laajojen talousrikosjuttujen työläys.
Talousrikostutkinnassa työskentelevät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan vaihtoaikeet ovat harvinaisia ja liittyvät työn mielekkyyteen ja johtamiseen. Tehtäviään motivoituneesti hoitaneiden osuus kuitenkin väheni olennaisesti, ja työpaikan vaihtoaikeet poliisiorganisaation sisällä lisääntyivät vuodesta 2011. Eläkkeelle lähivuosina jääviä oli aiempaa enemmän.
Miehistön ja esimiesten vertailussa miehistöllä korostuvat tyytymättömyys työhön ja motivaatio-ongelmat. Esimiehillä on puolestaan enemmän kokemuksia siitä, että emotionaalisesti raskas työ on johtanut loppuun palamiseen.
- Eri ryhmille olisi räätälöitävä erilaisia keinoja työssä jaksamisen ja työmotivaation ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Talousrikostutkinnan johtamisosaamisen jatkuvuus olisi tarpeen varmistaa koulutuksen suunnittelussa, Mansikkamäki ehdottaa.
Toimintaympäristön muutokset tuovat jatkuvan tutkimustarpeen
Poliisiorganisaatiossa on toteutettu 2000-luvun alusta lukien useita organisaatiomuutoksia, viimeisiin 2014 alussa. Muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin toimintaresursseihin, henkilöstön asemaan ja työtehtäviin.
Talousrikostutkinnan tilaa olisikin seurattava säännöllisesti toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavan kerran sitä selvitetään vuoden 2019 lopulla.
Tutkimus on luettavissa Polamkin verkkosivuilla osoitteessa polamk.fi/julkaisut .
