Varojen väärinkäyttö on yleisin korruption laji Suomessa, mutta tietojen väärinkäyttöön liittyvät tapaukset ovat kasvussa. Korruptioepäilyt painottuvat entistä enemmän yrityksiin. Polamkin tutkimuksessa tarkasteltiin poliisin tietoon tullutta korruptiorikollisuutta vuosina 2011–2014.
Yleisimmät korruption muodot Suomessa ovat varojen väärinkäyttö, tiedon väärinkäyttö ja salassa pidettävän tiedon paljastaminen. Korruptio on selvästi yleisempää yritystoiminnassa kuin julkisella sektorilla.
Tiedot käyvät ilmi Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2011–2014. Siinä tarkasteltiin lahjonnan ja muun korruption piirteitä ja muutoksia verrattuna edellisen tutkimuksen ajanjaksoon 2007–2010.
Tutkimusaineistoksi kerättiin korruptioon viittaavia rikosilmoituksia poliisiasiain tietojärjestelmästä. Korruptioon viittaavia rikosilmoituksia oli 516 kappaletta, eli noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisellä seurantajaksolla. Lahjusrikosilmoitusten määrä oli kasvanut 15 prosenttia.
Katukorruptio harvinaista Suomessa
Varojen väärinkäyttö on yleisin yksittäinen korruption laji, ja siihen kuuluu noin kolmannes tutkituista tapauksista. Muita yleisimpiä korruptiotyyppejä ovat tiedon väärinkäyttö taloudellisten motiivien vuoksi ja salassa pidettävän virkatiedon paljastaminen.
– Suoranaisesti rahaan liittyvät korruptiotapaukset ovat pysyneet samalla tasolla. Yhä useammin on kyse tietojen väärinkäytöstä, ja tieto on myös yleisin korruptiotapauksiin liittyvä etu, arvioi tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki .
Noin joka toinen korruptiotapaus on yrityksen sisäinen tai yritysten välinen.
– Yritystoiminta näkyy selvästi vahvemmin korruption taustalla kuin edellisessä tutkimuksessa. Julkisen sektorin toimijoiden sisäinen tai keskinäinen korruptio on huomattavasti harvinaisempaa kuin yritystoiminnan korruptio, Mansikkamäki toteaa.
Tutkimuksen mukaan katukorruptio, jossa esimerkiksi viranomaiselle tarjotaan rahaa palveluksesta, on harvinaista. Lahjontatapaukset ovat edellisen tutkimuksen tapaan pienimuotoisia ja liittyvät muun muassa kilpailutuksiin, ottelumanipulaatioihin ja äänestäjiin vaikuttamiseen kunnallisvaaleissa.
Epäilty tyypillisesti ylempi toimihenkilö
Korruptiorikoksesta epäillyt ovat rikosilmoitusten perusteella tavallisesti miehiä, keski-ikäisiä ja ylempiä toimihenkilöitä. Valtaosa epäillyistä on suomalaisia: muiden kansalaisuuksien osuus jää muutamaan prosenttiin.
– Keskeisin muutos epäiltyjen taustassa on ylempien toimihenkilöiden osuuden selvä kasvu. Tämä liittyy tiedon merkitykseen: usein korruptiossa kyse on yrityssalaisuuden rikkomisesta, jolloin yrityksessä korkeassa asemassa oleva henkilö käyttää luottamuksellista tietoa omaksi hyödykseen, kuvailee Mansikkamäki.
Tutkinnan haasteena näytön saaminen
Korruptioepäilyjen tutkinnassa on usein haasteena näytön hankkiminen etenkin tapauksissa, joissa on vaihdettu muuta etua kuin rahaa. Vajaa 60 prosenttia korruptiorikosepäilyistä päätyy syyteharkintaan.
– Organisaatioiden toimintojen siirtyminen tietoverkkoihin lisää myös rikoksentekomahdollisuuksia. Tiedon suojaaminen on yhä haastavampaa. Suunta on tärkeää ottaa huomioon korruption torjunnassa, toteaa tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Polamkista.
Seuraavan kerran korruptiorikollisuuden seurantatutkimus ilmestyy vuonna 2019, ja se kattaa rikosilmoitukset vuosilta 2015–2018. Säännöllisellä seurantatutkimuksella saadaan tietoa rikostutkinnan ja -torjunnan sekä koulutuksen tarpeisiin.
Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2011–2014 -tutkimus on luettavissa Polamkin verkkosivuilla www.polamk.fi/julkaisut .
