Tietoon tulleen viharikollisuuden määrä tasaantui

Viime vuonna Suomessa kirjattiin yhteensä 1 079 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Edellisissä Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa vastaavia ilmoituksia oli 1 250 kappaletta vuonna 2015 ja 822 vuonna 2014. Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä siis laski viime vuonna 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta ei kuitenkaan palautunut vuotta 2015 edeltävälle tasolle.

Kuten aiemminkin, suurin osa vuoden 2016 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.

Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosten määrä kasvoi

Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä kasvoi vuoden 2016 aikana 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna poliisi kirjasi 149 tällaista viharikosta. Hieman alle puolessa niistä teko kohdistui islamin uskoon.

Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 831. Määrä laski 60:llä edellisvuoteen verrattuna. Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun kohdistuvien epäiltyjen viharikosten määrä puolestaan laski, mutta vain neljällä tapauksella vuoteen 2015 verrattuna. Vammaisuuteen perustuvia epäiltyjä viharikoksia oli 42 kappaletta vuonna 2016, kun edellisvuonna niitä oli 65.

Viharikosten tunnistamista, tutkintaa ja torjuntaa on tehostettu

Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1997 ja nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

- Nyt julkaistu tutkimus käsittelee vain poliisin tietoon tulleita epäiltyjä viharikoksia, sillä vain osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille. On odotettavissa, että tutkintaan panostamisen myötä epäiltyjen internetissä tapahtuvien viharikosten lukumäärät kasvavat vastaisuudessa, huomauttaa tutkija Jenita Rauta Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisi onkin tehostanut toimintaansa viharikosten tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa ilmenevän vihapuheen määrä on kasvanut viime vuosina siinä määrin, että poliisilla ei ollut enää mahdollisuutta puuttua kaikkiin tapauksiin. Tämä voi osaltaan selittää poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden määrän tasaantumista vuoden 2015 piikistä.

- Vuoden 2017 alusta Helsingin poliisilaitokselle perustettiin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä, jonka tehtävänä on puuttua internetissä esiintyvään rangaistavaan vihapuheeseen, kertoo poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta.

Lisäksi 40 poliisia on saanut viharikoksiin liittyvää kouluttajakoulutusta, ja he puolestaan pitävät koulutustilaisuuksia omilla alueillaan.

- Näin pyrimme kattavasti varmistamaan, että vihamotiivi tulee huomioitua esitutkinnan kaikissa vaiheessa, jotta syyttäjä pystyy vaatimaan lain mukaista koventamisperustetta, Enqvist sanoo.

Viharikollisuuden vuosiraportti 2016 on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut .