Poliisiammattikorkeakoulussa on valmistunut kyselytutkimus poliisin talousrikostutkinnan tilasta. Lähes 80 prosenttia talousrikostutkinnassa työskentelevistä ilmoitti olevansa tyytyväisiä työhönsä. Vieläkin useampi on motivoitunut hoitamaan tehtäviään.
Tutkimuksessa kysyttiin poliisin talousrikostutkijoilta tietoja tutkinnan sisällöstä ja yhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi kartoitettiin työn sisältöä, koulutustarpeita ja urasuunnitelmia.
- Talousrikostutkinnan tilaa esittelevä valtakunnallinen kyselytutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan, toteaa erikoistutkija Terhi Kankaanranta Poliisiammattikorkeakoulusta.
Poliisin talousrikostutkinnassa on viime vuosina työskennellyt yhteensä noin 450 henkilöä. Vuosittain käsitellään noin 1 500-2 000 talousrikosjuttua.
Työ kiinnostavaa - ohjauksessa kehitettävää
Työ talousrikostutkinnassa koettiin yleensä itsenäiseksi, haastavaksi ja monipuoliseksi. Henkilöstön mielestä heidän työpanostaan ei pitäisi käyttää juuri muuhun kuin talousrikosten tutkintaan.
- Kyselyn mukaan talousrikostutkinnan valtakunnallisen ohjauksen pitäisi olla konkreettisempaa, jolloin tutkintakäytäntöjä voitaisiin yhtenäistää. Myös työssä jaksamiseen sekä töiden jakamiseen yksiköiden sisällä ja välillä olisi jatkossakin kiinnitettävä huomiota, kertoo erikoistutkija Vesa Muttilainen .
Työn varjopuolia ovat laajat jutut ja niukat tutkintaresurssit sekä heikko palkkaus ja työn yksinäisyys. Lisäksi pientä osaa vastaajista oli uhkailtu.
Uusia ilmiöitä, uusia osaamisvaatimuksia
Yleisimpiä talousrikoksia ovat Suomessa koko 2000-luvun ajan olleet vero-, kirjanpito- ja velallisen rikokset. Kyselyn vastaajat arvioivat erityisesti järjestäytyneiden rikollisryhmien talousrikollisuuden ja tietoverkkorikollisuuden lisääntyvän Suomessa lähivuosina. Muita nousevia ilmiöitä ovat rahanpesu, korruptio ja ympäristörikollisuus.
- Talousrikollisuuteen sisältyy laaja kirjo erilaisia rikosilmiöitä. Näiden rikosten tutkinnassa tarvitaan monipuolista osaamista, jota olisi vahvistettava erityisesti uusilla ja laajenevilla talousrikollisuuden osa-alueilla, arvioi erikoistutkija Terhi Kankaanranta.
Syyttäjän kanssa yhteistyö on yleensä läheistä, ja yli 80 prosenttia vastaajista arvioi sen toimivan hyvin. Vastaajat toivovat syyttäjiltä kuitenkin enemmän palautetta tutkinnan aikana. Poliisin talousrikostutkinnalle on eduksi, jos syyttäjiä on riittävästi ja heillä on aikaa talousrikosjutuille.
Muussa tutkintayhteistyössä vastaajat haluaisivat kehittää sähköistä tietojenvaihtoa pankkien, verottajan ja ulosoton kanssa.
Seurantatiedolle jatkuvaa tarvetta
Tutkimuksen aineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella vuonna 2011. Siihen vastasi 173 henkilöä, ja vastausprosentiksi saatiin 38. Kyselyn vastaajista 70 prosenttia oli miehiä ja 30 prosenttia naisia. Poliisin peruskoulutus oli 80 prosentilla vastaajista.
- Talousrikostutkinnasta tarvitaan säännöllisesti tutkimustietoa alan koulutusta, tutkinnan kehittämistä ja strategista suunnittelua varten. Siksi tässä hankkeessa kehitetty kysely olisi perusteltua toistaa muutaman vuoden välein, erikoistutkija Vesa Muttilainen sanoo.
Tutkimusraportti on luettavissa verkkosivuillamme kohdassa www.polamk.fi/julkaisusarjat .
