Poliisiammattikorkeakoulussa valmistuneen tutkimuksen mukaan vanhemmat käyttävät lapseensa vain harvoin vakavaa fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä. Vanhemmat myös suhtautuvat vakavaan väkivaltaan kielteisesti.
Tukistamista, luunappia, korvapuustia tai muita lievempiä, kuritusväkivallaksi miellettyjä keinoja käytetään sen sijaan hyvin usein. Noin joka toista alle 13-vuotiasta on kuritettu fyysisesti kotonaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vanhemmista joka viidennen mielestä lievä väkivalta on sopivaa lapsen kasvatuksessa.
Tulokset käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten alle 13-vuotiaiden lasten vanhempien käyttäytymistä lastaan kohtaan ristiriitatilanteissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 170 vanhempaa eli hieman yli puolet kyselyn saaneista. Vastaajista 88 prosenttia oli äitejä, joten tulokset kertovat etenkin äitien käyttäytymisestä.
Alle kouluikäisiä kuritetaan fyysisesti eniten
Erikoistutkija Noora Ellonen kertoo, että kuritusväkivaltaa käytetään kaikenlaisissa perheissä. Niin sanotuissa ydinperheissä kuritusta raportoidaan keskimäärin enemmän kuin uusperheissä tai yksinhuoltajaperheissä. Vanhempien koulutustaustalla ei ole yhteyttä kuritusväkivallan käyttöön.
- Eniten kuritusväkivaltaa kohdistuu 3-6-vuotiaisiin lapsiin. Alle 2-vuotiaita lapsia kuritetaan fyysisesti enemmän kuin yli 7-vuotiaita. Tulos on huolestuttava, sillä alle kouluikäisen lapsen persoonallisuus kehittyy voimakkaasti, ja kaikenlainen kaltoinkohtelu on riski lapsen kehitykselle, Ellonen sanoo.
Sekä lievemmän että vakavamman väkivallan käyttö on keskimäärin sitä yleisempää, mitä useampia lapsia perheessä on.
Vanhempien tukeminen parasta ennaltaehkäisyä
Tutkimuksen mukaan kaltoinkohtelun tilanteisiin liittyy usein vanhemman väsymystä ja stressiä. Erityisesti juuri 3-6-vuotiaiden lasten äidit kertovat olevansa väsyneitä ja stressaantuneita. Uusperheissä kaltoinkohteluun liittyy usein myös perheen aikuisten keskinäinen riita.
Hankkeen tutkija peräänkuuluttaakin lapsiperheiden entistä tehokkaampaa tukemista.
- Yhteiskunta asettaa vanhemmuudelle ja kasvatukselle entistä suurempia paineita. Jotta paineet eivät purkaudu lasten kaltoinkohteluna, sekä lähiyhteisön että palvelujärjestelmän tulee tukea vanhempia arjessa ja kriisitilanteissa, kuten erossa, Noora Ellonen sanoo.
Kivun tuottaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit
Nykyinen lainsäädäntö kieltää kaiken lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan.
- Lapsen kurittaminen tuottamalla hänelle kipua esimerkiksi luunapilla täyttää siis lähtökohtaisesti pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkit. Lakiin ei ole jätetty tilaa vanhemman mielipiteelle siitä, onko se sallittua vai ei. Lapsella on samanlainen oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuin aikuisella, Noora Ellonen huomauttaa.
- Lapsen satuttaminen on kiellettyä. Sen sijaan vanhemman halauksen ja sylin tuomat myönteiset aistimukset, kuten lohtu ja turva, kuuluvat lapsuuteen, Ellonen muistuttaa.
Ellosen tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettavaa kaksivaiheista tutkimusprojektia "Väkivalta lasten kokemana ja poliisin tutkimana". Nyt valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin lapsiperheiden arjen tilannetta kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tutkimuksen seuraavassa osassa paneudutaan kehittämään poliisin osaamista tilanteissa, joissa lapsen kaltoinkohtelua tutkitaan rikoksena. Tutkimuksen toinen osa on aloitettu kuluvana syksynä.
Lisätietoa tutkimusprojektista on hankkeen teemasivulla osoitteessa www.polamk.fi/tutkimus > Tutkimusalueet.
Julkaisu on luettavissa verkkojulkaisuna ja tilattavissa painettuna Polamkin verkkosivuilta www.polamk.fi/julkaisut .
