Mitkä tekijät heikentävät kansalaisten vahvaa luottamusta poliisin toimintaan? Miksi suomalaiset luottavat niin vahvasti poliisiin? Näihin teemoihin pureudutaan The Police and the Public -kirjan toisessa osassa.
The Police and the Public -kirjan toinen osa tarjoaa uutta tutkimusta poliisin ja kansalaisten keskinäisestä suhteesta Suomessa. Kirja koostuu kolmesta artikkelista, joissa kaikissa tutkitaan kansalaisten kokemaa epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan. Tutkimusartikkelien perustana on ollut vuoden 2022 poliisibarometritutkimuksen aineisto.
– Luottamuksen ydin hahmottuu vähä vähältä, kun analysoidaan poliisin toimintaan kohdistuvaa epäluottamusta, kertovat tutkimuksen tekijät, Poliisiammattikorkeakoulun tutkijat Matti Vuorensyrjä ja Jenita Rauta.
Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset heijastuvat luottamukseen
Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, miksi seksuaali- tai väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneet kokevat tavallista syvempää epäluottamusta poliisin toimintaa kohtaan.
Poliisibarometritutkimuksen aineistosta selviää, että monet seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneista ovat kokeneet poliisin toiminnan ja rikosprosessin yleisemminkin epäoikeudenmukaiseksi. Uhrien kokemusten mukaan heidän kertomustaan ei ole asianmukaisesti kuultu tai uskottu, heihin ei ole suhtauduttu kunnioittavasti tai poliisin kysymykset ovat tuntuneet syyllistäviltä.
Väkivaltarikoksen uhreilla puolestaan korostuu kokemus siitä, että poliisilta ei ole saatu sellaista apua kuin olisi tarvittu. Uhrien mukaan poliisin toiminnalla ei ole ollut vaikuttavuutta: juttua ei ehkä ole otettu käsittelyyn lainkaan tai se ei ole edennyt tai selvinnyt.
– Väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrikokemukseen viitanneita vastaajia oli vain 1–2 prosenttia kaikista avokysymykseen vastanneista, mutta heidän kokemuksillaan oli suuri merkitys. Ne vähensivät merkittävällä tavalla poliisia kohtaan tunnettua luottamusta, summaavat Vuorensyrjä ja Rauta.
Miksi Aarnio-tapaus ei merkittävästi heikentänyt luottamusta poliisiin?
Kirjassa kysytään myös, miksi kansalaisten luottamus poliisin toimintaa kohtaan kesti niin sanotun Aarnio-tapauksen. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista pitkään vankeustuomioon.
Monen vastaajan mukaan korruptiota on Suomessa yleisesti – ja poliisissa erityisesti – vain vähän. Tähän vastaajat olivat päätyneet niin oman kokemuksen kuin julkisuuden ja vertailevan tutkimustiedonkin perusteella. Vaikka vastaajat kokivat Aarnio-tapauksen vakavaksi ja tuomittavaksi, heidän arvionsa mukaan kyseessä oli kuitenkin todennäköisesti vain yksittäistapaus.
Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen ydin koostuu monista tekijöistä
Poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen avaintekijänä on kansalaisten kokemus siitä, että poliisi on puolueeton, kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti ja kohtaa kansalaiset ja asiakkaat kunnioittavasti arjen vuorovaikutustilanteissa. Havainnot toistuvat samanlaisina sekä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa että Suomeen kohdistuvassa tutkimuksessa.
– Jatkotutkimuksessamme aiomme keskittyä sellaisiin luottamusta selittäviin tekijöihin, jotka eivät liity poliisin ja kansalaisten keskinäisiin arkisiin kohtaamisiin. Nämä niin sanotut makrotason tekijät selittävät esimerkiksi sen, miksi kansalaisten luottamus poliisiin vaihtelee eri maissa niin paljon. Mikrotason tekijät, kuten vuorovaikutustilanteet, eivät kokonaisuudessaan selitä eroja, toteavat Vuorensyrjä ja Rauta.
Poliisibarometritutkimuksen 2022 aineisto kerättiin loka–joulukuussa 2022. Otoksen 8 500 henkilöstä tutkimukseen vastasi 4 044 henkilöä (47,6 prosenttia). Poliisibarometri on tutkimussarja, jonka ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna 1999.
