Valtaosa korruptiosta on muuta kuin lahjontaa

Julkaisuajankohta 26.4.2012 0.00
Uutinen

Poliisiammattikorkeakoulussa on käynnistetty poliisin tietoon tulleen korruptiorikollisuuden seuranta. Seuranta tuottaa tietoa korruptiotapausten määrästä, sisällöstä ja epäillyistä henkilöistä.

Korruptiota ei ole määritelty rikoslaissa, ja siksi seuranta edellyttää korruptioon viittaavien rikosilmoitusten tunnistamista poliisin rekisteristä. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa korruptio määriteltiin vastuullisen aseman väärinkäytöksi yksityiseksi eduksi. Vuosina 2007-2010 tehtyjen rikosilmoitusten analyysi toi esiin 469 tapausta, jotka ryhmiteltiin 11 korruption muodoksi.

- Vastaavanlaista tutkimustietoa ei ole koottu aiemmin Suomessa eikä muuallakaan, toteaa tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Vesa Muttilainen Poliisiammattikorkeakoulusta.

Varojen ja tietojen väärinkäyttö yleistä

Korruption 11 muodosta selvästi yleisimmiksi osoittautuivat varojen väärinkäyttö ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävä tiedon väärinkäyttö. Tällaisia tapauksia tutkitaan esimerkiksi luottamusaseman väärinkäyttönä, virkarikoksina ja yrityssalaisuusrikoksina.

- Käytännössä korruptio voi tarkoittaa vaikkapa organisaation varojen käyttöä henkilökohtaisiin ostoihin tai yrityksen strategisten asiakirjojen kopiointia uudelle työnantajalle. Organisaation sisäinen valvonta ja hajautettu vastuunjako ovat parhaita keinoja kitkeä tällaisia tilanteita, toteaa tutkija Anna Leppänen.

Korruptioepäilyjä syntyy runsaasti myös toiminnan puolueellisuuden ja virkatiedon paljastamisen vuoksi.

Lahjonta sen sijaan on harvinainen korruption muoto. Tutkimuksen rekisteriaineiston 469 rikosilmoituksista vain 29:ssä oli tutkittu lahjusrikosepäilyä. Lahjuksena tarjottua etua ei ole yleensä vastaanotettu. Lahjusrikosten tunnusmerkistö täyttyy kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun etua tarjotaan tai pyydetään.

- Poliisin näkökulmasta vastavuoroinen lahjusrikollisuus on yksi ongelmallisimmista piilorikollisuuden muodoista. Jos lahjus vastaanotetaan, kumpikin osapuoli hyötyy rikoksesta, ja molemmat haluavat pitää sen salassa, Anna Leppänen huomauttaa.

Nyt julkaistun tutkimuksen näkökulma korruptioon on yhteiskuntatieteellinen, ja valittu korruption määritelmä ulottuu lahjusrikollisuuden ulkopuolelle. Korruptiorikollisuuden seuranta on tarkoitus toistaa säännöllisesti ja kehittää sitä edelleen.

Tutkimusraportti on luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla www.polamk.fi/julkaisut .

Poliisiammattikorkeakoulu Tiedote tuotu vanhoilta sivuilta Uutinen