Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 kahdeksan prosenttia enemmän viharikoksia kuin edellisvuonna. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan viime vuonna kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi.
Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi, se ei kuitenkaan saavuttanut vuotta 2016 edeltävää tasoa. Päärikosten määrä laski 99 kappaleella; päärikoksella viitataan tässä kuhunkin rikosilmoituksen asianomistajaan kohdistuneeseen vakavimpaan rikosnimikkeeseen. Kaikkiaan viharikollisuuden määrän voidaan sanoa tasoittuneen, mutta jääneen silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen.
Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2017 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely.
Poliisin tietoon tullutta viharikollisuutta on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
Uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosten määrä kasvoi
Etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvia epäiltyjä viharikoksia poliisi kirjasi viime vuonna 813, mikä on 18 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viharikosseurantaa kehitettiin lisäämällä selvitykseen alaluokka, jonka avulla voidaan seurata romaneihin kohdistuneita viharikoksia. Viime vuoden aikana kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvista rikosilmoituksista 10 prosenttia ja päärikoksista 9,7 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näiden 81 rikosilmoituksen yleisin tapahtumatilanne oli syrjintä.
Suurin muutos tapahtui uskontoon tai vakaumukseen kohdistuvien viharikosepäilyjen määrässä, joka kasvoi vuoden 2017 aikana 58 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Poliisi kirjasi tällaisia viharikoksia kaikkiaan 235 kappaletta, ja niistä 63 prosentissa teko kohdistui islamin uskoon.
Viharikosten tutkinnan ja torjunnan tehostaminen on tuottanut tulosta
Poliisi on viime vuosina tehostanut toimintaansa viharikosten tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan poliisin tulisi rikosilmoitusta kirjatessaan käyttää viharikosluokitusta aina, kun epäilee tapauksessa olevan mahdollisesti viharikoksen piirteitä. Vuonna 2017 poliisi käytti luokitusta 39 prosentissa kaikista poliisin tietoon tulleista viharikoksista, kun vuonna 2016 käyttöprosentti oli 23 prosenttia. Yksi tärkeä syy luokitusprosentin kasvulle on poliisin viharikoksiin liittyvän erikoiskoulutuksen kehittäminen.
Vuoden 2017 alusta Helsingin poliisilaitokselle perustettiin valtakunnallinen vihapuhetutkintaryhmä, jonka tehtävänä on puuttua internetissä esiintyvään rangaistavaan vihapuheeseen. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrän kasvu vuonna 2017 selittyykin suurelta osin tämän ryhmän kirjaamilla rikosilmoituksilla, joissa rikosnimikkeitä olivat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus.
Viharikollisuuden vuosiraportti 2017 on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut
