Suomalaisten ja venäläisten viranomaisten yhteistyö olisi toimiessaan tehokas keino talousrikosten tutkimiseen ja torjumiseen molemmissa maissa.
Poliisiammattikorkeakoulu on julkaissut kaksi selvitystä, joista toinen on käytännön työkaluksi tarkoitettu kuvaus Venäjällä talousrikosten rikosoikeudelliseen tutkintaan osallistuvista viranomaisista. Toisessa tarkastellaan suomalais-venäläisen viranomaisyhteistyön nykytilaa sekä sen haasteita ja mahdollisuuksia talousrikosten torjunnassa ja tutkinnassa.
Raportti Mistä se oikea partneri löytyy kertoo myös suomalais-venäläisestä rikostorjunta- ja tutkintayhteistyöstä sekä Suomen poliisin kansainvälisestä toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Selvitys valottaa lisäksi Suomen poliisin talousrikostorjunnan ja -tutkinnan tilaa sekä tämän hetken keskeisiä talousrikoksia ja -rikosilmiöitä.
Korruptio ja politiikan roolin korostuminen ongelmina
Tutkija Anja Lohiniva selvitti talousrikosten torjuntaan ja tutkintaan osallistuvien suomalaisten ja venäläisten viranomaisten yhteistyötä haastattelemalla Suomen keskusrikospoliisin poliisiviranomaisia.
Haastatteluissa yhteistyön keskeisiksi teemoiksi nousivat muun muassa Suomen ja Venäjän lainsäädäntöjen ja rikosprosessien erot, keskitetty kontrolli ja valtahierarkiat, politiikan rooli sekä korruptio. Selvityksessä esiin tulleet yhteistyön ongelmat tulee Lohinivan mukaan ottaa vakavasti.
- Kyse on suoraan Suomen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, joten yhteistyön kehittämiseen tulee Suomessa panostaa entistä rohkeammin, Lohiniva muistuttaa.
Yhteistyön kehittämiseen panostettava laajasti
Selvitykseen haastatellut suomalaiset poliisiviranomaiset kokivat yhteistyön ongelmat turhauttaviksi siihen nähden, miten paljon kansainvälistä yhteistyötä tarvittaisiin talousrikollisuuden kitkemiseksi.
- Talousrikokset ja -rikolliset eivät kunnioita valtioiden rajoja. Kentän toimintaa tulee tukea nykyistä enemmän, sillä siellä tehdään se konkreettinen ja tärkeä rikostorjunta- ja tutkintatyö, tutkija Anja Lohiniva kiteyttää.
- Haastatellut poliisiviranomaiset kohdistavat Suomen sisäasiainministeriöön ja poliisiorganisaatioon kritiikkiä siitä, ettei suomalais-venäläisen yhteistyön kehittämiseen panosteta laajemmin organisaatiotasolla, vaan Venäjään liittyvät asiat jäävät poliisissa liiaksi yksittäisten ihmisten vastuulle. Väistämättä herää kysymys, ovatko Suomen poliisin kansainväliset toimintaedellytykset riittävät, pohtii Lohiniva.
Lohinivan mielestä suomalais-venäläistä viranomaisyhteistyötä kehitettäisiin tehokkaimmin ottamalla Venäjä-asiat konkreettisesti osaksi poliisialan asiantuntijatyötä.
- Poliisialan päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden tulisi ylipäätään ottaa nykyistä aktiivisempi rooli suomalais-venäläisen yhteistyön kehittämisessä, Lohiniva esittää.
- Suomalaisen rikostorjuntatyön kannalta on syvällisen pohdinnan arvoista, miten Suomen sisäasiainministeriössä ja poliisissa kyetään rakentamaan ja ylläpitämään toimivia Venäjä-suhteita EU:n puitteissa.
Molemmat selvitykset ovat verkkojulkaisuja, ja ne ovat luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta kohdasta Julkaisut .
