Kansainvälistyminen on aina aimo harppaus, harppaus uuteen ulottuvuuteen ja uusia haasteita kohti. Liiketoiminnan kansainvälistyminen ei kuitenkaan lopulta ole juuri mitään sen kummempaa kuin yrityksen perustamisen yhteydessä on tullut jo koettua.
Kansainvälistyminen ja kansainvälinen liiketoiminta, suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantaminen ja osaamisen markkinointi kytkevät monitahoisesti politiikan sekä liiketoiminnan toisiinsa. Ilman yhtä ei ole toista. Vai olisiko sittenkin?
Yritysten kansainvälistymisen eteen on tehty varmasti työtä, ja monet yritykset ovat myös onnistuneet valtaamaan merkittäviä markkinoita maailmalta. Jostain syystä poljemme tällä hetkellä kuitenkin pahasti paikallaan.
Osaamisemme markkinoinnissa olisi huomioitava kansainvälisten toimijoiden lähtökohtaisesti erilainen toimintamalli. Liiketoimintamme markkinointi on jäänyt insinööri- ja politiikkavetoiseksi, vaikka markkinointi itse asiassa luetaan ennemminkin käyttäytymistieteisiin ja poliittinen taho voi korkeintaan tasoittaa tietä.
Kun tarkastelen esimerkiksi mahdollisuuksia luomaan lähetettyjen kaupallisten delegaatioiden kokoonpanoa muissa maissa, on mukana aina painoarvoltaan huomattava edustus yrityspuolen tai heidän edunvalvojiensa edustajia. Tähän luonnollisesti vaikuttaa myös kauppakamareiden erilaiset lakisääteiset tehtävät. Lisäksi, kun liikkeelle lähdetään, lähdetään täysin purjein eli arvovaltaisimmalla mahdollisella joukolla. Näin luodaan uskottavuutta erityisesti Aasian markkinoilla. Poliittisella toiminnalla on siis roolinsa, mutta liiketoimintaa ei voida luoda ilman sen osaajia. Markkinointi on asia erikseen.
Toinen silmiinpistävä seikka on pitkäjänteisyyden, mutta vielä tätä ennen reagointinopeuden ero. Meidän on opittava seuraamaan maailmanmenoa useista eri kanavista ja oltava etunenässä menossa uusille alueille. Suomalaiset ovat tunnettuja sisustaan. Olisi siis jaksettava yrittää vieraassakin ympäristössä. Jossain vaiheessa uurastus palkitaan. Valmistautumatta ei kuitenkaan kannata lähteä huiskimaan.
Suomalainen osaaminen on hyvää. Tuote siis on kunnossa ja yritykset tietävät omat kilpailutekijänsä. Nyt pitäisi vain perehtyä myynnin saloihin ja panostaa siihen. Teknisen puolen asiantuntija tarvitsee takuuvarmasti kaverikseen myyjän, joka on perehtynyt myös uuden markkina-alueen kulttuuriin ja osaa siten tarttua oikeisiin argumentteihin. Tämän edellyttämän asennemuutoksen on lähdettävä johdosta. Vain ylivoimainen tuoteinnovaatio, jota muut eivät voi jäljitellä, on ehkä tältä suojassa.
Kielitaidon ja retoriikan hallintaan pitäisi kiinnittää huomattavan paljon huomiota oppilaitoksissa ja yritysten sisäisissä koulutuksissa. Meidän on opittava kommunikoimaan sujuvasti ja uimaan erilaisissa ympäristöissä ja ottamaan vastaan mitä tarjolla on, niin aterioilla kuin neuvotteluissakin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja utelias ja avoin mieli ovat yllättävän arvokkaita ominaisuuksia.
Markku Seppänen
Markku Seppänen toimii yrittäjänä kansainvälistymisen tukipalvelujen parissa. Hänen tukikohtansa on tällä hetkellä Keski-Euroopassa. Seppänen on työskennellyt aiemmin muun muassa hotelli- ja ravintola-alalla ja Euroopan parlamentissa. Kansainvälistä kokemusta hänellä on yhteensä jo lähes 20 vuotta. Koulutukseltaan Seppänen on YTM (yrittäjyys ja johtaminen).
