Murupolku

Blogit

Eettisen johtamisen sietämätön keveys

Polamk_Avauksia Erika Heiskanen Julkaisupäivä 17.6.2015 12.25 Blogit

Julkisuudessa pohditaan syitä sille, miksi joidenkin kehittyvien talouksien yhteiskunnallinen kehitys ei tunnu etenevän. Tunnettuja syitä löytyy historiasta. Kolonialismi jätti syvät jälkensä ja vammautti paikallisia kulttuureja. On lisäksi mielekästä tarkastella lähemmin myös johtamisen käytänteitä kehittymisen hidasteina tai suoranaisina esteinä: monesti tapana on suosia sukulaisia, läpinäkyvyyttä ei ole, valta on henkilöitynyttä ja johtaminen vaikeasti ennakoitavaa.

Yllättävän samoja piirteitä on löydettävissä tutuista liikkeenjohdon ja julkisen johtamisenkin käytännöistä. Aivan tuntemattomia eivät liene suosikkijärjestelmät, tiedon viestiminen “parhain päin”, lojaalius pätevyyttä merkittävämpänä tekijänä nimityksissä, läpinäkyvyyden puuttuminen, painostus, oman edun tavoittelu, vallan henkilöityminen, välinpitämätön suhtautuminen ihmisoikeuksiin, sekava ja sattumanvarainen hallinto tai ennustamaton toiminta?

Eettistä johtamista kaivataan kaikkialla. Sen ominaispiirteitä ovat muun muassa:

  • Päätösten seurauksia mietitään systemaattisesti ja pitkällä aikavälillä.
  • Kompetenssit ratkaisevat nimitykset.
  • Tavoitellaan organisaation etua oman edun tavoittelun sijasta.
  • Läpinäkyvyys toteutuu läpi organisaation, ollaan rehellisiä hankalissakin asioissa.
  • Valta jakautuu organisaatiossa sovitulla tavalla, ote on neuvotteleva.
  • Ihmisoikeuksiin suhtaudutaan tinkimättömästi.
  • Hallinto on johdonmukaista.

Eettistä johtamista voi oppia ja harjoitella. Johtamisen kompetensseja voidaan kuvata hierarkkisella mallilla, jonka kaikkia tasoja helpoimmin haltuunotettavasta (6) haastavimpaan (1) tarvitaan.

  • 6) tekninen kompetenssi
  • 5) liiketoimintakompetenssi
  • 4) tiedon johtamisen kompetenssi
  • 3) manageriaalinen kompetenssi
  • 2) sosiaalisten suhteiden kompetenssi
  • 1) itsensä johtamisen kompetenssi

Parhaimmillaan kaikki johtamiskompetenssit ovat hallussa ja käytettävissä, ikään kuin teroitettu keittiöveitsisarja. Jotta ”veitsisarjalla” saadaan aikaan hyvää, tuottavaa johtamista, on ytimeen lisättävä selkäranka, eettisen johtajuuden kompetenssi, ohjaamaan ja suuntaamaan valintoja. Johtamiskompetenssit vahvistavat johtamisen kapasiteettia. Eettisen johtamisen kompetenssi ratkaisee, mihin tuota kapasiteettia käytetään.

Usein kuulee väitettävän, että tiukkoina aikoina liike-elämän etiikka rapautuu, hyvät periaatteet ja käytännöt jäävät sivuun. Olisiko kuitenkin niin, että tiukassa taloustilanteessa etiikan rapautumiseen ei ole varaa? Ei kannata uhrata osaavia ihmisiä, työnantajamainetta, sisäisen toiminnan tehokkuutta ja johtamisen selkärankaa. Talouden ollessa tiukoilla, ei ole varaa siihen, että oma henkilöstö ei ole motivoitunut, sitoutunut ja kekseliäs. Siihenkään ei ole varaa, että asiakkaat tai jälleenmyyjät menettävät luottamuksensa.

Organisaatio tarvitsee kykyä hahmottaa sellaista toimintatapaa, joka olisi vielä eettisempi kuin vallalla oleva ajattelu- ja toimintatapa. Tällöin on mahdollisuus ennakoida kehityskulkua ja valmistautua tulevaisuuteen.

Erika Heiskanen

Erika Heiskanen on laillistettu psykologi, kokenut liikkeenjohdon konsultti ja valmentaja sekä kirjailija. Hän on eettisen johtamisen ja kestävien toimintatapojen valmentamiseen erikoistuneen Juuriharjan toimitusjohtaja. Heiskanen on luonut menetelmiä eettisen johtamisen kehittämiseen, suunnitellut ja vetänyt johtamisen kehittämisen ohjelmia, arvoprosesseja sekä eettisen linjakkuuden kehittämisen hankkeita. Hän on käynyt vierailevana luennoitsijana Richmondin yliopistossa Yhdysvalloissa ja ollut käynnistämässä European Business Ethics Networkin Suomen paikallisosastoa.