Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut niin sanotun Ollilan työryhmän selvittämään tarvetta tiemaksujen käyttöönotolle. Työryhmän tiemaksuselvitystyö on kuitenkin laajentunut tieverojen puolelle. Maksu nimittäin on korvausta jonkin edun käyttämisestä ja sen määrän pitää perustua tuotanto- tai ylläpitokustannuksiin. Verolla taas ei tarvitse olla tällaista yhteyttä ja sen määrä voi vaihdella esimerkiksi maksajan maksukyvystä riippuen, kuten valtion tuloverotuksessa tapahtuu, tai sillä voidaan pyrkiä ohjaamaan käyttäytymistä vähemmän haitalliseksi.
Ollilan työryhmän tiemaksuselvitystyö on laajentunut tieverojen puolelle. Tavoitteena on ohjata liikennettä ajan, paikan ja auton ominaisuuksien mukaan. Taloudellisella ohjauksella halutaan vaikuttaa muun muassa liikennesuoritteeseen. Tämä onnistuu vain tieverolla, siihen ei maksu riitä. Satelliittiperusteisella tieverolla voitaisiin tehokkaasti ohjata liikennettä. Vaihtuva hinnoittelu mahdollistaisi liikennemäärien rajoittamisen ja ohjaamisen. Varakkaat voisivat ostaa itselleen etuoikeuden liikenteessä. Verotason määrääminen olisi poliittinen asia ja fiskaalisuus olennainen osa tieveroa. Tästä syystä olisikin rehellistä puhua tieveroista, vaikka tiemaksu kuulostaa yleisesti hyväksyttävämmältä.
Keskustelussa ei ole puhuttu mitään veron tasosta. Kun pääkaupunkiseudulle puuhattiin pari vuotta sitten ruuhkamaksuja, niiden helposti saavutettavaksi enimmäismääräksi suunniteltiin kuutta euroa jokaiselta arkipäivältä. Vuoden 260 arkipäivältä maksu olisi ollut yhteensä 1 560 euroa. Se vastaisi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan henkilön tuloveron yli neljän prosenttiyksikön korotusta. Kuinka paljon Ollilan työryhmän mielestä veroja voitaisiin korottaa?
Veronkeruusta huippubisnes
Satelliittiperusteinen tievero tarvitsisi toimiakseen mittavat investoinnit ja toisi mukanaan merkittävät ylläpitokulut. Verotuksen yleisenä tavoitteena on tehokkuus. Eli veronkeräämisestä aiheutuvat kulut pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina. Verrattuna nykyisiin tieliikenteen veroihin satelliittiperusteisen tieveron keräyskustannukset vaikuttavat pöyristyttäviltä.
Asiaa edistävässä Ollilan työryhmässä ja muussa edunvalvonnassa ovatkin edustettuina alan palveluja kehittävät ja tarjoavat yritykset. Älykkään liikenteen verkosto − ITS-Finland ry:n toiminnanjohtaja ja Ollilan tieverotyöryhmän jäsen Sampo Hietanen on kehunut moneen kertaan satelliittiperusteisen tieveron olevan huippubisnes. Maallikosta kuulosta pahalta, jos veronkeräämisestä tulee huippuliiketoimintaa. Meillä on jo nyt riittävästi huonoja kokemuksia tieliikenteen rekisterijärjestelmien rakentamisen hallitsemattomista rakentamis- ja ylläpitokustannuksista.
Yksityisyydensuoja on myös iso asia. Kuka hallitsee jokaisen auton liikkeistä reaaliajassa kerättävää paikkatietoa ja kenellä on pääsy siihen? Suomessa yksityisyydensuoja- ja rekisteritietojen tietoturva on kärsinyt viime aikoina kovia kolauksia jopa poliisihallinnossa.
Tieveron perusteena oleva paikkatieto kiinnostaa ainakin yrityksiä, viranomaisia, työnantajia ja vaikka puolisoita. Se on tavattoman arvokasta tietoa markkinoinnissa, mistä hyvänä esimerkkinä on amerikkalaisen Googlen menestys.
Kenelle paikkatiedot kuuluvat?
Miten voidaan varmistaa yksityisyydensuoja, kun kaikki tienkäyttäjät pakotetaan luovuttamaan paikkatietonsa, ja kun mukana tietojenkäsittelyssä on paljon yksityisiä toimijoita? Yleensä tällaisten tietojen käyttötarkoitusta pyritään laajentamaan asteittain myös viranomaistoiminnassa, niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen ulkopuolelle.
Nyt olisi korkea aika keskustella asiasta avoimesti. Onko meillä tarvetta uusille veroille? Vaatiiko liikenteen ohjaaminen Orwellilaista tarkkailuyhteiskuntaa? Haluammeko että liikkumistamme ohjataan vai arvostammeko liikkumisen vapautta? Onko valtion syytä kerätä reaaliaikaista tietoa kansalaisten liikkumisesta? Onko suomalaisten etu maksaa ensimmäisten joukossa järjestelmän kehityskulut?
Monissa maissa on ollut vastaavia hankkeita, joista on kuitenkin luovuttu, kun niistä aiheutuvat haitat on arvioitu hyötyjä suuremmiksi. Keskustelu asiasta on ollut tähän saakka melko kritiikitöntä. Kriittistä keskustelua tarvittaisiin, koska työryhmän jäsenistä enemmistö on ilmoittautunut jo aiemmin satelliittipaikannukseen perustuvan maksujärjestelmän kannattajiksi. Lisäksi työryhmän lopputulos näyttäisi päätyvän kannattamaan tieveroja, koska hallituksen maaliskuun lopun kehysriihessä vuosille 2014–2017 todettiin seuraavaa: ”Älykäs ja oikeudenmukainen liikenne -työryhmän työ valmistuu 31.12.2013. Työryhmän työskentelyä ja tulevaa päätöksentekoa edistetään käynnistämällä maksamisjärjestelmien kokeilu yhdessä alan toimijoiden kanssa.”
Suomeksi tämä tarkoittanee sitä, että työryhmä esittää satelliittiperusteisen tieveron käyttöönottoa ja sen kokeilu käynnistetään, jotta lopullinen käyttöönotto voidaan lobata päätöksenteossa varmasti läpi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan työryhmän raporttia.
Pasi Nieminen
Pasi Nieminen (OTK) on toiminut Autoliiton toimitusjohtajana vuodesta 1999 lähtien. Nieminen valittiin toukokuussa kansainvälisen autoliitto FIA:n alue 1:n varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi.
