Murupolku

Blogit

Mitä poliisikoulutuksen historia paljastaa Suomesta?

Polamk_Avauksia Jukka Kekkonen Julkaisupäivä 28.9.2018 14.09 Blogit

Erään merkittävän yhteiskuntatieteellisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tutkia oikeutta yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa oikeudessa. Näen tässä kuussa sata vuotta täyttäneen poliisikoulutuksen historian samasta näkökulmasta: voimme analysoida sitä osana suomalaisen yhteiskunnan muutosta tai koulutuksen kautta päätyä suomalaisen yhteiskunnan muutoksen analyysiin. Tutkimuksen ytimessä ovat koulutuksen ja yhteiskunnallisen kontrollin kysymykset.

Syyskuussa julkaistu, poliisikoulutuksen historiaa käsittelevä Muodollisesti pätevä? Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa -teos koostuu pääosin temaattisista artikkeleista. Kaikkia artikkeleita yhdistää ilmiöitä, instituutioita ja niiden muutoksia kontekstualisoiva ote, jonka voi tunnistaa myös sinfonioista − samaa teemaa varioidaan erilaisilla sävelkuluilla.

Kontekstuaalisuuden tavoitteluun liittyvät olennaisesti historialliset ja muut vertailut: poliisikoulutuksen muutoksia peilataan muihin samanaikaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Näitä ovat esimerkiksi kontrollipolitiikan ja koulutuspolitiikan muutokset. Myös laajemmat yhteiskunnalliset prosessit, kuten demokratisoituminen ja kansainvälistyminen eri muodoissaan, tulevat erityisen lähelle poliisikoulutuksen kehityslinjoja.

Suomen tie ei ole ollut suoraviivainen

Poliisikoulutuksen historia on osa suomalaisen yhteiskunnan suurta kertomusta, joka on suurelta osin, muttei tietenkään suoraviivaisesti, menestystarina. Suomen tie on kulkenut traagisen sisällissodan jälkeen demokraattisesta oikeusvaltiosta demokraattiseksi oikeus- ja hyvinvointivaltioksi.

Tie ei ole ollut suoraviivainen. Vaikka oikeusvaltion perusteet luotiin vuosina 1918−1922 (korkeimpien oikeuksien perustaminen 1918 ja hallitusmuoto 1919), olivat sotien väliset vuodet poliittisine ja taloudellisine kriiseineen vaikeita. Myös oikeudenkäyttö politisoitui. Täyteen demokratiaan päästiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja hyvinvointivaltio rakennettiin vahvaksi 1960- ja 1970-lukujen aikana.

Se, missä tänään olemme, viittaa muutosten mahdollisuuteen, kun valtiollisen ja yksityisen rajapintoja muovataan − yksityistämisen suuntaan. Erityisen tärkeää on kuitenkin huomioida, että mitään suoraviivaista polkua yhteen tai toiseen suuntaan ei ole nähtävissä, vaikka tiettyjä, globaaleja trendejä kylläkin.

Demokratia on mahdollistanut luottamuksen poliisiin

Tutkimus poliisikoulutuksen historiasta osoittaa, kuinka kaikki olennaiset muutokset poliisikoulutuksessa ovat kytkeytyneet suomalaisessa yhteiskunnassa käynnissä olleisiin samanaikaisiin muutoksiin. Ratkaisevasti poliisikoulutukseen on vaikuttanut demokratian tila. Demokratia on luonut edellytykset sellaisille uudistuksille poliisiorganisaatiossa ja koulutuksessa, jotka ovat johtaneet poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen kasvuun ennen kaikkea 1960-luvun lopulta lähtien.

Luottamuksen rakentuminen ei tapahdu hetkessä, vaan se edellyttää johdonmukaista toimintaa oikeusvaltiollisten periaatteiden mukaisesti. Luottamuspääoma syntyy tietysti muidenkin kuin viranomaistoimien seurauksena. Tärkeintä on se, etteivät sosiaaliset erot repeä liian syviksi ja että vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Tällaisessa tilanteessa kasvaa mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.

Kaiken globalisoitumisen ja kansainvälistymisen keskellä on syytä pitää kiinni ja vaalia suomalaisen yhteiskunnan parhaita ja arvokkaimpia perinteitä. Nyt julkaistu tutkimus − itsessään kulttuuriteko − alleviivaa omalta osaltaan tutkitun tiedon, kriittisen keskustelun ja sitä kautta suomalaisen demokratian vahvuuksia.

Jukka Kekkonen

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa.