Murupolku

Blogit

Opiskelua poikkeusolosuhteissa

Jessika Koret Julkaisupäivä 6.5.2020 8.16 Blogit

Ammattikorkeakoulut sulkivat ovensa opiskelijoilta 18.3.2020 koronapandemian vuoksi, Poliisiammattikorkeakoulu näiden joukossa. Lähiopinnot muuttuivat etäopinnoiksi hyvin nopealla aikataululla, mikä on vaatinut niin opettajilta kuin myös opiskelijoilta paljon uuden opettelemista. Luennot, jotka ennen järjestettiin isoille massoille koulun auditoriossa, luennoidaan nyt oman työhuoneen pöydän äärestä tai jopa kotoa käsin yksin eikä yleisöä näe konkreettisesti. Moni opettaja onkin sanonut, että on vähän omituista ja hassua luennoida yksikseen, kun ei tiedä, onko kukaan kuulemassa.

Etäopiskelua on nyt takana puolitoista kuukautta. Puolentoista kuukauden aikana olen itse joutunut opettelemaan uudet rutiinit ja aikatauluttamaan elämäni niin, että opinnot sujuvat ja etenevät tiettyyn tahtiin. Aluksi oli hankalaa löytää motivaatio kotiopiskeluun, mutta nyt kun siihen on päässyt kunnolla kiinni, ajatus koulun ahtailla penkeillä luennon kuuntelemisesta on jo jopa hieman ahdistava.

Olen nyt oppinut käyttämään alustoja, joilla etäluentoja pidetään, kuten Teams- ja Adobe Connect -sovellukset, ja olen tykännyt niistä paljon. Luulen, että olen jopa ehkä oppinut paremmin, kun voi keskittyä omassa rauhassa opettajaan ja luentoon. Kouluelämästä kaipaan eniten sosiaalisia kontakteja ja sitä helppoutta, kun voit vain marssia opettajan luo, kun sinulla on kysyttävää. Ryhmätöiden tekeminen on nyt haastavampaa etänä, mutta onneksi tähän on myös sovelluksia ja olemme voineet nekin tuottaa tiiminä.

Useimpien kurssien tehtävät ovat onneksi sellaisia, joita voi järjestää netin välityksellä. Kuitenkin jo tässä vaiheessa ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen on niin paljon käytännön harjoituksia, joita ei voida poikkeusaikana suorittaa, että rästiin jäävien opintojen määrä on suuri. Niihin sisältyy esimerkiksi voimankäyttöä, ampumista ja operatiivista toimintaa, joita varten tarvitaan tiloja ja joissa on lähikontakteja toisten opiskelijoiden kanssa. Luotan siihen, että syksyllä pääsemme kouluun ja laitamme kaiken itsestämme likoon, että saamme tehtyä kaiken aikanaan.

Tämä poikkeusaika vaatii jokaiselta paljon. Tulevaisuus on kaikille auki, kun elämme epätietoisuudessa ja hetki kerrallaan. Täytyy muistaa, että jokainen meistä on samassa veneessä ja joustavuutta vaaditaan kaikilta. Kaikesta huolimatta pidetään itsemme aktiivisina, mieli virkeänä ja katseet kohti tulevaisuutta!

Jessika

[email protected]