Oletko miettinyt, olisiko poliisiorganisaatio sinulle oikea työ- ja opiskelupaikka? Itse mietin tätä kysymystä paljonkin ennen hakeutumista Poliisiammattikorkeakouluun.
Hakeminen oli ollut mielessäni jo useita vuosia sitten, mutta ajattelin, että poliisina edellytetään ehkä toisenlaista luonnetta. Sittemmin opiskelin aivan toista tutkintoa, henkilöstöhallinnon tradenomiksi, ja ajatus jäi taka-alalle.
Vuosia kului ja poliisiksi hakeutuminen unohtui. Se palasi kuitenkin mieleen uudelleen yllättävän sattuman kautta ulkomaan lomareissulla tavattuani mahtavia uusia ihmisiä. Loistava vuorovaikutus, ystävällisyys ja vilpittömyys tekivät vaikutuksen. Näiden vielä silloin tuntemattomien ihmisten kanssa oli hyvin helppoa tulla toimeen ja keskustella mitä erilaisimmista asioita. En tuolloin tiennyt heidän ammattiaan, mutta myöhemmin kävi ilmi, että he olivat poliiseja. Ajattelin, että ehkä poliisiorganisaatiossa sittenkin arvostetaan hyviä keskustelutaitoja, ystävällisyyttä ja ihan omana itsenään esiintymistä.
Käsitykseni poliisiorganisaatiosta oli ollut hieman vanhoillinen. Mielikuvissani etenkään ihmisenä ihmiselle puhumisen taidoille, kuuntelemiselle ja empaattisuudelle ei poliisissa juuri ollut sijaa. Olin tämän myös omakohtaisesti aikanaan kokenut tilanteessa, jossa kohtaaminen poliisin kanssa oli poliisin suunnalta jokseenkin epäkunnioittavaa. Lomareissun ansiosta ennakko-olettamus rikkoutui ja aiemmat huonot kokemukset poliisista jäivät taka-alalle lähinnä opettavaisina muistoina omaa mahdollista tulevaa poliisiuttani ajatellen.
Annoin itselleni mahdollisuuden avata ajatukset Poliisiammattikorkeakouluun hakemiselle. Kokemukseni pohjalta on tässä kohtaa todettava, että hakeminen kannatti, sillä en ole muualla työelämässä enkä aiemmissa opinnoissa kokenut näin suurta yhteisöllisyyttä kuin meillä Poliisiammattikorkeakoulussa vallitsee.
Alustava ajatus hakemisesta sai pian päätöksensä, päätin tarttua mahdollisuuteen hakeutua poliisialalle ja lähdin määrätietoisesti tutkimaan pääsykoevaatimuksia Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilta. Fyysisten kokeiden osalta tiesin pystyväni juoksemaan testien vaatimusten mukaisesti pienellä harjoittelulla, mutta lihaskuntotestit mietityttivät. Kuntosaliharjoittelun alussa minulla oli vielä pitkä matka testien minimivaatimuksiin, mutta en halunnut lannistua. Muutaman kuukauden saliharjoittelun jälkeen matkaa ei ollutkaan enää kovin paljoa ja saavutin tavoitteet lopulta kirkkaasti.
Pääsykokeisiin suosittelen valmistautumaan niin hyvin kuin mahdollista. Itse hain ensimmäistä kertaa Poliisiammattikorkeakouluun enkä yhtään tiennyt, mitä pääsykoepäivältä voi odottaa. Hyvä valmistautuminen toi kuitenkin merkittävää varmuutta pääsykokeissa, eikä esimerkiksi jännittämisestä johtuva sykkeen nousu haitannut edes fyysisissä testeissä onnistumista.
Pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan yhdistää juokseminen, kuntosaliharjoittelu sekä lukeminen ja kirjoittaminen samalle päivälle. Itse lähdin ensin juoksemaan pääsykokeissa vaadittavaa matkaa, sen jälkeen menin suoraan kuntosalille ja lopuksi kirjastolle lukemaan pääsykoekirjaa ja kirjoittamaan. Tämä tuntui ajoittain raskaalta, mutta samalla se tarkoitti sitä, että pääsykoepäivänä energia riitti hyvin eikä jaksamista tarvinnut murehtia.
Pääsykokeiden toinen vaihe on ensimmäistäkin jännittävämpi, mutta suosittelen lähtemään koepäivään vain omana itsenä, sillä tavalla siinä parhaiten pärjää.
Mielestäni pääsykokeet ovat myös hyvä mittari sille, mitkä ovat Poliisiammattikorkeakoulun vaatimukset koulussa menestymisessä. Hyvä valmistautuminen pääsykokeisiin auttaa kursseilla esseitä kirjoittaessa, ryhmätöitä tehdessä ja voimankäyttöä harjoitellessa. Ei siis kannata ajatella pääsykokeita vain sisäänpääsyn kannalta vaan siltäkin kannalta, että pääsykoemenestys tukee myös koulussa onnistumista.
Haluaisitko kysyä lisää kokemuksistani poliisiksi hakeutumisesta tai poliisiopiskelusta? Voit lähettää sähköpostia: [email protected]
Pekka
