Poliisityö on vaativaa. Poliisit altistuvat uransa aikana äkillisen stressin vaikutuksille vaativissa ja jopa hengenvaarallisissa työtehtävissä. Myös muut kuin hengenvaaralliset ja äkilliset tilanteet voivat aiheuttaa stressireaktioita ja johtaa ns. kumulatiivisen stressin kehittymiseen.
Stressiä ja sen vaikutuksia poliisiin tutkitaankin koko ajan enemmän. Aihe on tärkeä, koska koetulla stressillä on tutkitusti yhteys poliisien terveyteen, työhyvinvointiin ja tehtävistä suoriutumiseen.
Stressi on väistämätöntä ja tarpeellista
Stressille ei ole olemassa yksinkertaista määritelmää. Yleisesti ottaen stressiä voidaan kuvata tilanteena, jossa henkilöön kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen sillä hetkellä käytössään olevat voimavaransa. Tällainen tilanne voi olla joko lyhyt- tai pitkäkestoinen, ja stressin vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Poliisin työympäristössä on monia stressin lähteitä: stressiä synnyttävät työtehtävien lisäksi myös ns. organisatoriset stressitekijät. Stressin syntyminen on monimuotoinen prosessi, johon vaikuttavat myös henkilökohtaiset ja työn ulkopuoliset tekijät.
Vaikka stressireaktiosta usein puhutaan negatiivisena ilmiönä, stressireaktiot ovat myös hyödyllisiä, koska ne turvaavat toimintakyvyn. Stressin kokeminen työtilanteissa on siis sekä väistämätöntä että tarpeellista. Poliisi kohtaa työssään tilanteita, jotka eroavat jokapäiväisistä kokemuksista ja joihin keho ja mieli reagoivat.
Resilienssikoulutus auttaa säätelemään stressiä
Stressaaviin työtilanteisiin voidaan kuitenkin valmistautua niin, että stressivasteen syntyminen vähenee. Poliisiammattikorkeakoulu on vuodesta 2013 tehnyt stressitutkimukseen liittyvää yhteistyötä Toronton yliopiston kanssa. Tutkimusten pohjalta on kehitetty koulutusmenetelmä, joka parantaa poliisin kykyä kohdata haastava tilanne. Saadut tutkimustulokset kertovat, että resilienssikoulutus toimii ja soveltuu poliisin koulutukseen.
Jokaisella poliisilla on siis mahdollisuuksia ja keinoja säädellä työtehtävien aiheuttamia stressitasoja myös yksilötasolla, ja täten vaikuttaa sekä lyhyt että pitkäkestoisen stressin kokemiseen. Taitoja voi hyödyntää työtehtäviin valmistautumisessa, niiden aikaisessa toiminnassa ja työtehtävistä palautumisessa.
Myös jälkitoimia tarvitaan
Työtehtäviin etukäteen valmistautuminen auttaa sekä stressireaktioiden säätelyssä että suoritusten tavoitteiden toteutumisessa. Kaikkia työtilanteen jälkeisiä reaktioita tai jopa jälkitraumaattista stressireaktiota ei kuitenkaan voida aina ehkäistä. Siksi myös vaativien tilanteiden jälkeiset toimet ovat tärkeä osa poliisien työtehtävien synnyttämän stressin prosessoimista ja siten terveydestä ja työkyvystä huolehtimista. Poliisihallitus onkin vuonna 2012 antanut määräyksen kriittisten työtilanteiden jälkeisistä toimenpiteistä.
Stressikokemusten ymmärtäminen ja niiden onnistunut käsittely ovat osa poliisien kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Koska poliisityön vaarallisia puolia ei voida koskaan kokonaan poistaa, henkilöstön valmentaminen kohtaamaan kriittisiä tilanteita on tärkeä keino ehkäistä työtilanteiden kuormittavia vaikutuksia.
Nykyiset koulutusmenetelmät ja jälkitoimikäytännöt auttavat valmistautumaan työtehtävien aiheuttamaan kuormitukseen ja palautumaan siitä, ja ovat siksi olennainen osa uudistuvaa poliisin toimintaympäristöä.
Mari Koskelainen
Psykologi (Doctorate Clinical Psychology) Mari Koskelainen toimii Poliisiammattikorkeakoulussa lehtorina. Koskelainen on työskennellyt Lontoossa oikeuslääketieteellisen yksikön psykologina päätoimenaan vakavan väkivaltarikoksen tehneiden henkilöiden riskinarviointi. Poliisiammattikorkeakoulussa Koskelainen on perehtynyt vakavan ja kohdistetun väkivallan uhka-analyysiin ja vaativien tilanteiden jälkitoimikäytäntöihin.
Koskelaisen artikkeli "Stressin käsittely osana poliisin työtä" 22.11. julkaistussa raportissa Poliisin toimintaympäristö. Poliisiammattikorkeakoulun katsaus 2016
