Murupolku

Blogit

Talouden megatrendien uudet suunnat

Polamk_Avauksia Vesa Kanniainen Julkaisupäivä 4.10.2019 14.20 Blogit

Globalisaatio muuttanut maailman

1980-luvulla käynnistyneellä maailmantalouden toisella globalisaatioaallolla on ollut järisyttävä merkitys. Se on johtanut maailman absoluuttisen köyhyyden puolittumiseen, länsimaiden työntekijöiden ansiokehityksen ja inflaation pysähtymiseen sekä poliittisten voimasuhteiden dramaattiseen muutokseen niin USA:ssa kuin Euroopassakin.

Globaalin tulonjaon muutos on ollut eettisesti oikein: on ollut kehitysmaiden vuoro. Yhdistyneenä teknologisiin innovaatioihin ja rahoitusjärjestelmän mutaatioihin länsimaiden sisäinen tulonjako on kuitenkin kärjistynyt. On syntynyt uusrikkaiden luokka.

Lännessä yritykset eivät voi maksaa korkeampia palkkoja eivätkä nosta hintoja, koska Aasian maista on saatavissa tuotteet halvemmalla. Tämän seurauksena inflaatio on jäänyt alle keskuspankkien kahden prosentin inflaatiotavoitteen. Rahapolitiikka on menettänyt vaikuttavuuttaan, ja määrällinen elvytys on eniten heijastunut osakkeiden ja kiinteistöjen hinnoissa.

Poliittinen uusjako

Katteettomiin lupauksiin perustunut perinteinen vasemmistopopulismi on korvautunut oikeistopopulismilla. Sen sytykkeenä on toiminut globalisaatioon liittyneiden elintasounelmien romuttuminen. Tämä on koettu vääryytenä. Se selittää poliittisen polarisoitumisen niin USA:ssa kuin Britanniassakin. Euroopan unioni on ollut hajoamisen (Brexit) tai poliittisten irtiottojen tiellä, mitä maahanmuutto-ongelma on vahvistanut (itäisen Euroopan jäsenmaat, Itävalta, Italia).

Vaikka poliitikot (Trump, Johnson, Juncker) vaihtuisivat/vaihtuvat, perusongelma – yhteiskuntien polarisoituminen – on pysyvä. USA:ssa on kyse jakautumisesta voittajiin ja häviäjiin. Britanniassa ja Euroopassa on kiista siitä, missä kulkee Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden päätöksenteon rajankäynti.

Kiina tavoittelee maailmanvaltaa

Kiinan tavoitteena on maailmanvalta läntisellä teknologialla ja läntisten kuluttajien rahoilla. Se on jo onnistunut teknologian jatkojalostamisessa: kännykät, verkot, robotisaatio, avaruus, sotavoimat. Yrityskauppojensa avulla maailmanvalloitus on hyvässä vauhdissa. Kiina on mm. maailman johtava (97 %) harvinaisten metallien tuottaja ja toimittaja. Se on toteuttanut pitkälle viedyn strategisen liittoutumisen Venäjän kanssa USA:ta vastaan.

EU:n hajoamisprosessi

EU:n hajoamisprosessi on traaginen takaisku Euroopalle. EU:n päättäjät ovat tehneet virheitä. Federalismin teoreetikot ovat nähneet niin sanottujen julkishyödykkeiden (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, yhteismarkkinat, kilpailupolitiikka ym.) puoltavan federalistista kehitystä. Silti potentiaalisten jäsenmaiden heterogeenisyys rajoittaa mahdollisuutta liian laajan federaation rakentamiselle.

Euro vuosisadan virhe

Rahapolitiikka on oma lukunsa. Kaikkia finanssikriisejä on aineistojen valossa edeltänyt ylikeveä rahapolitiikka. Kymmenen vuoden takaiseen kriisiin on jouduttu hakemaan lääkettä samoilla resepteillä, joilla kriisi syntyi: rahan määrää lisäämällä. Euro on osoittautumassa vuosisadan virheeksi.

Ilmastonmuutos ei hallinnassa

Ilmastonmuutos on herättänyt ihmiskunnan. Sadassa vuodessa läntinen elintaso on kymmenkertaistunut ja maapallon väkiluku viisinkertaistunut. Toisen teollisen vallankumouksen jälkeen tuotanto on perustunut fossiilisiin polttoaineisiin, mikä osaltaan selittää ilmaston lämpenemisen. Talousteorian näkökulmasta kyseessä on klassinen yhteishyödykkeiden ylilaiduntamisen tragedia. Kuluttajat saavat tuotteet liian halvalla. Ratkaisuksi tarvitaan ympäristöveroilla rahoitettava uusi teknologia ja/tai yritysten ympäristövastuun nousu. Jälkimmäinen on mahdollinen vain, jos kuluttajat ovat valmiit maksamaan korkeammat hinnat.

Eurooppa Japanin tiellä

Euroopassa väki vanhenee ja väestön määrä vähenee. Japanin tie odottaa Eurooppaa. Usko Eurooppaan heikkenee: investoinnit ovat lamassa huolimatta negatiivisista koroista. Euroopassa ei ole yhtään johtavaa teknologiayritystä. Myös kiinteistöinvestointien kannattavuus on kyseenalainen. Investoinnit kohdentuvatkin yrityskauppoihin, joilla pyritään luomaan markkinavoimaa.

Suomen työmarkkinoilla tarvitaan:

  • Mallia Ruotsista: työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen linnarauha: työntekijöitä kuultava yritysten asioissa
  • Mallia Tanskasta: aktiivimalli
  • Mallia Saksasta: matalan tuottavuuden työvoiman työllistäminen, mm. vapaa irtisanominen pienissä yrityksissä.

Vesa Kanniainen

Vesa Kanniainen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori. Hän on myös väitellyt sotatieteiden tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta (2018) ja kauppatieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta (2019).

Polamk_Avauksia Vesa Kanniainen