Seurasin viime viikolla Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeiden etenemistä. Vuosi vuodelta olen kokenut yhtä suurta iloa nähdessäni tuon keskittyneisyyden ja motivoituneen innon, joka keskimäärin varsin nuorista hakijoista ilmenee. On helppo havaita, että kokeisiin on valmistauduttu ja visio omasta tulevaisuudesta on kirkas.
Toisenlainen näkymä tulevaisuuteen aukeaa Kalevi Sorsa -säätiön samalla viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista. Vaikka elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat kaiken kaikkiaan kehittyneet maassamme positiivisesti, meillä on vähemmistöön kuuluvia yksilöitä ja ryhmiä, jotka eivät pääse mukaan tähän positiiviseen kehitykseen. Huono-osaisuus siirtyy sukupolvesta toiseen, ja alttius pysyvään elämänhallinnan menetykseen on suuri. Kymmenet tuhannet tällaiset lapset ja nuoret tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja avun, jonka yhteiskunta ja lähimmäiset pystyvät tarjoamaan.
Jäin kiinni yhteen laajan raportin detaljiin: nuorten humalahakuinen juominen on ilahduttavasti vähentynyt − mutta samalla huumekuolemat ovat pitkällä aikavälillä yleistyneet, ja ne painottuvat nuoriin miehiin.
Miksi tämä 300-sivuisen, suomalaista eriarvoisuutta kattavasti tarkastelevan kirjan yhdessä luvussa parilla lauseella todettu fakta liimautui mieleeni? Siksi, että assosioin sen toiseen tuoreeseen kokemukseen. Olen viime viikkoina ilta illan jälleen joutunut katsomaan televisiosta mainospaloja ja trailereita uudesta True Crime -sarjasta. Sen sankarit ovat parhaillaan tuomioistuimessa käsiteltävän laajan huumerikosvyyhden pääsyytetyt, päällimmäisenä seksikkäällä Cobra-pseudonyymillä esiteltävä liikemies. Syytteen mukaan hän johti Espanjasta käsin huumeorganisaatiota, joka toi Suomeen 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja lisäksi vielä metamfetamiinia, LSD:tä, lääkkeitä, dopingaineita ja hasista.
Aikamme tapaan oikeudenkäynti, mutta varsinkin televisiosarja ovat generoineet runsaasti oheisjulkisuutta. Espanjan-huvilat ja missityttöystävät eivät ole jääneet huomaamatta passiiviseltakaan seuraajalta. Oikeudenkäynnissä on syytteessä myös asiakaskuntaa, joista osa julkisuuden henkilöitä.
Toistaiseksi en ole havainnut, että televisiosarjassa olisi hyödynnetty tämän kaikesta päätellen tehokkaasti toimineen − joskin laittoman − yritysryppään niitä asiakkaita, joiden olemus on vähemmän sliipattu, eikä niitä, jotka ovat ehkä juuri tämän maahantuonnin vuoksi ajautuneet nopeasti addiktoivien päihteidensä koukkuun. Eipä liioin näytä hyödynnetyn vanhempia, jotka epätoivoisina etsivät tämän organisaation toiminnan tuloksena huumekämppiin kadonneita poikiaan ja tyttäriään, tai jotka surevat yliannostukseen kuollutta lastaan. Kai heidänkin vaikutuksensa katsojalukuihin on analysoitu − ehkä se ei sitten ole suotuisa?
Huumerikosvyyhden oikeudenkäynti jatkuu. Pohdin, miksi pääepäillyistä piti tehdä TV-sarja nopeasti, ennen tuomioistuimen ratkaisua. Ei kai vain ollut kyse siitä, että nopeat syövät hitaat? Ei kai vain ole kyse siitä, ettei mikään TV-yhtiö olisi kieltäytynyt? Ei kai vain ole kyse siitä, ettei kukaan ehkä olisikaan kyseenalaistanut huumerikollisen glorifiointia?
Kimmo Himberg
FT Kimmo Himberg on toiminut Polamkin rehtorina vuodesta 2011. Himberg on ollut poliisihallinnon palveluksessa eri johtamistehtävissä vuodesta 1991 lähtien. Hän on Helsingin yliopiston dosentti.
