Blogit

You manage what you measure

Polamk_Avauksia Kimmo Himberg Julkaisupäivä 19.8.2016 12.40 Blogit

Otsikon englanninkielisen iskulauseen alkuperäiseksi sanojaksi väitetään eri lähteissä ja eri tavoin muotoiltuna kahtakin johtamisgurua: sekä W. Edwards Demingiä että Peter Druckeria. Joidenkin kirjoittajien mielestä heistä kumpikaan taas ei varmuudella ole mitään tällaista sanonut. Lauseen olennainen sisältö lienee se, että johtaminen ilman johtamisen kohteena olevaa toimintaa ja sen tuloksia kuvailevaa dataa on mahdotonta.

Itse ilmoittaudun mielelläni ainakin Demingin seuraajaksi, ja voin helposti uskoa, että hän olisi tilastotieteilijänä ilmaissut juuri tuollaisen ajatuksen.

Istuuko se sisäiseen turvallisuuteen? Miten sisäistä turvallisuutta ylipäänsä voi johtaa?

Turvallisuuskeskustelun ensimmäinen haaste on siihen kytkeytyvä käsiteviidakko: sisäinen turvallisuus, ulkoinen turvallisuus, kokonaisturvallisuus, laaja turvallisuuskäsitys, kyberturvallisuus, arjen turvallisuus… Yleisesti myönnetään, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinta on limittynyt ja hämärtynyt. Tämän ajatuksen taustalla saattaa olla mielleyhtymä sisäisestä turvallisuudesta sellaisena turvallisuutena, jonka ylläpito tapahtuu valtakunnan rajojen sisäpuolella ja jonka uhatkin ovat etupäässä kotimaisia. Vastaavasti ulkoinen turvallisuus kytkeytyy tässä ajatusmallissa ulkoisiin uhkiin, ja mielleyhtymänä ulko- ja puolustuspolitiikkaan.

Epäilemättä 2010-luvun Suomi osana eurooppalaista ja globaalia keskinäisriippuvuutta on valtio, jolle edellä hahmoteltu turvallisuuden vastuunjako on käynyt vanhanaikaiseksi. Ihmiset, hyödykkeet ja raha kulkevat vapaasti yli rajojen, mutta kaikkein vapainta liikkumaan on tieto, niin hyvä kuin paha. Kaikki nämä neljä liikkuvaa tekijää tarjoavat yhtä lailla mahdollisuuksia kuin uhkiakin. Sisäinen turvallisuus ei siksi todellakaan ole enää pelkästään kotoperäistä. Turvallisuusviranomaisten − tai turvallisuuteen myötävaikuttavien viranomaisten − työnjako näyttääkin kaipaavan uudelleenmäärittelyä.

Kaikki johtaminen, myös sisäisen turvallisuuden, perustuu todellakin demingiläisittäin paljolti numeeriseen dataan. Haluamme kaikki yhdessä tutkailla panosten ja tulosten kehitystä kuvaavia lukuja. Hälytystehtävien määrä, rikosten määrä, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä, tulipalojen määrä, turvallisuusvirkamiesten määrä, turvapaikanhakijoiden määrä, eurojen määrä… You manage what you measure.

Sisäisen turvallisuuden johtamisessa on kuitenkin pidettävä mielessä kaksi asiaa: turvallisuudentunne ja riski. Ensin mainittu on osin emotionaalisen tason kysymys. Jälkimmäistäkään tuskin on mahdollista mitata, arvioida kylläkin. Sitä voidaan jossain määrin myös hallita, mutta riskienhallinnan onnistumisen tasoa lienee vaikea numeerisesti mitata. Siksi turvallisuusviranomaisten panostukset eivät välttämättä realisoidu käytetyissä tulosmittareissa.

Viisas Deming sanoi otsikkolauseen lisäksi eräässä kirjassaan myös seuraavaa: The most important figures that one needs for management are unknown or unknowable. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun sisäistä turvallisuutta johdetaan.

Ai niin − kirjan nimi oli muuten Out of the crisis.

Kimmo Himberg

Kimmo Himberg on toiminut Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina vuodesta 2011. Sitä ennen hän johti KRP:n rikosteknistä laboratoriota yli 20 vuotta. Syyskuun alussa Himberg siirtyy projektijohtajaksi sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Projekti kestää kevääseen 2017 asti.