Uudessa raportissa ehdotetaan, että sisäministeriön hallinnonala ottaisi aktiivisen roolin ympäristön digitaalisten mallien kehittämisessä. Digitaaliset mallit eli niin sanotut digitaaliset kaksoset ovat kolmiulotteisia mallinnuksia, jotka jäljittelevät fyysisen maailman paikkoja, asioita tai esineitä.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportin mukaan viranomaiset eivät ole tällä hetkellä tiiviisti mukana esimerkiksi virtuaalisessa kaupunkisuunnittelussa eikä sitä räätälöidä poliisin tai pelastustoimen tarpeita silmällä pitäen. Viranomaisten aktiivisempi rooli vähentäisi kehitystyön eritahtisuutta ja kirjavuutta sekä toisi viranomaisten näkökantoja enemmän esiin.
– Olemme tarkastelleet raportissa, miten digitaalisia mallinnuksia voidaan hyödyntää sisäisen turvallisuuden moniviranomaistoiminnassa. Keskiössä on ollut erityisesti poliisin koulutuksen ja poliisitoiminnan kehittäminen ja tukeminen digitaalisten kaksosten avulla, sanovat raportin tekijöinä toimineet ylikomisario Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta, erikoistutkija Marko Juutinen Pelastusopistosta ja Mika Hyytiäinen.
– Raportissa on käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen -innovaatiohankkeita, joiden tuloksena oppilaitoksen kampusalueesta tehtiin oma digitaalinen mallinsa. Sen avulla on arvioitu yleisemmin digitaalisten kaksosten kehitys- ja käyttömahdollisuuksia sekä näihin liittyviä haasteita viranomaissektorilla.
Tutkimushankkeet "Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen" ja "Osaamisen operationalisointi – Polamkin digitaalinen kaksonen 2" olivat käynnissä vuosina 2022–2023. Ne ovat sisäministeriön rahoittamat.
Jatkokehitykselle on merkittävä tarve
Tutkimusraportissa tunnistettiin kuusi laajaa viranomaistoiminnan teemaa, joissa digitaaliset mallinnukset tuovat selkeitä hyötyjä koulutuksen ja toiminnan tehostamiseen sekä laadun parantamiseen. Näihin teemoihin kuuluu muun muassa kolmiulotteisesti mallinnetussa ympäristössä liikkuminen ja havainnointi joko koulutustarkoituksessa fyysisestä todellisuudesta erillään tai operatiivisen toiminnan osana suorassa yhteydessä fyysisesti tapahtuvaan toimintaan. Muita teemoja olivat esimerkiksi varautuminen ja turvallisuussuunnittelu sekä moniviranomaistoiminta.
Raportin mukaan viranomaisten on tarpeellista ymmärtää ja tunnistaa, millä tavalla uutta teknologiaa voidaan hyödyntää oman toiminnan ja koulutuksen kehittämisessä. Tekijät esittävät neljää jatkotoimenpidettä:
- Digitaalisten kaksosten koordinaatiotoimi sisäministeriön hallinnonalalle
- Sisäministeriön hallinnonalan viranomaistarpeet osaksi kaupunkimallien kehittämistyötä
- Digitaalisille kaksosille valtakunnallinen käyttötapaus- tai osaamiskirjasto, mahdollisesti myös esimerkiksi Pohjoismaille yhteinen kirjasto
- Panostus osaamisen kehittämiseen ja tekniseen välineistöön.
Kehitystoimille asettavat haasteita muun muassa digitaalisten kaksosten tekemisestä aiheutuvat kustannukset, teknisten laitteiden suoritustehot, tiedon saatavuus ja sen julkisuuskysymykset sekä viranomaisten omien järjestelmien ja digitaalisten kaksosten yhteensovittaminen ja yhteiskäyttö.
– Jatkokehitykselle näyttäisi kuitenkin olevan merkittävä tarve. Vahva, koko sisäisen turvallisuuden hallinnonalaa palveleva kehittämistyö edellyttäisi kansallista koordinaatiota sekä kansallisen ja kansainvälisen osaamisen keskittämistä, tekijät toteavat.
