Ihmiskaupparikosten esitutkintaan on laadittu yhtenäinen toimintamalli

Ihmiskaupparikosten esitutkinta edellyttää selkeää toimintamallia, jotta sitä voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea osana moniviranomaisyhteistyötä. Tällainen malli on luotu nyt Poliisiammattikorkeakoulun Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen -hankkeessa.

Hankkeessa kuvattiin ihmiskauppa- ja lähirikosten esitutkinnan nykytila Suomessa useista eri näkökulmista, kuten viranomaiskäytäntöjen ja kolmannen sektorin näkökanteilta. Tutkimuksen pohjalta luotiin prosessikuvaus, joka tukee ihmiskaupparikosten valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Prosessikuvaus jakautuu kolmeen toisiinsa limittyvään osaprosessiin, joissa kuvataan esitutkinnan vaiheita, monialaista yhteistyötä sekä ihmiskaupan uhria asianomistajana. 

Hankkeessa koottiin myös ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja yhdessä keskeisten viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi osana hanketta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) tarkasteli uhrisensitiivisyyttä ja uhrien tukemista esitutkinnan aikana sekä järjestöjen näkemyksiä ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja sen haasteisiin esitutkinnassa. 

– Laajan lukupaketin myötä annamme työvälineitä, joilla voidaan lisätä ihmiskaupparikosten esitutkintaosaamista ja yhdenmukaistaa esitutkinnassa tehtäviä toimenpiteitä, toteaa hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Terhi Kankaanranta Poliisiammattikorkeakoulusta. 

Keskeisenä kehittämiskohteena uhrin kohtaaminen

Tutkimushankkeen tulosten perusteella ihmiskaupparikollisuuden tunnistaminen ja rikosvastuun toteutuminen on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Esitutkinnan käytänteissä havaittiin olevan kuitenkin useita kehittämiskohteita. 

– Esimerkiksi ihmiskaupan eri ilmenemismuotojen tunnistamisessa on edelleen ongelmia. Myös asianomistajan tilanteen ja aseman kokonaisvaltainen huomiointi näyttää jäävän verrattain vähäiseksi esitutkinnassa. Lisäksi esitutkinnan aikana uhrin tukipalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden asiantuntijuuden tunnistaminen on kapea-alaista, kertoo tutkijatohtori Iina Sahramäki. 

Rikosylikomisario Minna Willman-Koistinen toteaakin, että nyt julkaistava ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja on apuväline, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta myös laaja-alaisen yhteistyön erilaisista mahdollisuuksista. Poliisin ja uhreja auttavien tahojen välisen yhteistyön vahvistaminen valtakunnallisesti edesauttaa sitä, että uhrien oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. 

– Keskeinen kehittämiskohde on se, että vahvistamme ihmiskaupan uhrien osallisuuden kokemusta. On tärkeää, että uhri kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja kohdatuksi. Tämä vahvistaa uhrin tunnetta prosessin oikeudenmukaisuudesta, olipa lopputulos mikä tahansa, sanoo Willman-Koistinen.

Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintamishankkeessa erityisen tärkeässä roolissa on ollut viranomaisten ja järjestöjen osallistaminen: hankkeen ryhmäkeskusteluissa, haastatteluissa ja muissa tilaisuuksissa on ollut mukana yli 120 osallistujaa kymmenistä organisaatioista ja eri sektoreilta. Heiltä saatujen tietojen avulla voitiin tuottaa käytännönläheisiä kehittämissuosituksia esitutkinnan laadun, yhdenmukaisuuden ja uhrilähtöisyyden varmistamiseksi.

Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettu Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen (Ihmemalli) -hanke kesti lokakuusta 2022 joulukuuhun 2023 ja sen rahoitti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma. Mukana hankkeessa on ollut Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ja Itä-Suomen poliisilaitos.