Pohjoismaisia toimijoita voidaan hyväksikäyttää korruptioon liittyvässä rahanpesussa, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa.
Poliisiammattikorkeakoulun tuore selvitys valottaa korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministerin tilaamassa hankkeessa on tarkasteltu erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä annettuja lahjuksia voidaan peitellä esimerkiksi konsulttien käytön tai monimutkaisten yritysrakenteiden avulla.
‒ Pohjoismaissa on tullut ilmi tapauksia, joissa ICT-alan, logistiikan, puolustusteollisuuden ja finanssisektorin toimijoita on hyväksikäytetty korruptiivisten varojen välikäsinä. Kansainvälinen ulottuvuus tekee tapausten tutkinnasta haastavaa. Toistaiseksi lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa tai korruptiivisten varojen rahanpesusta onkin annettu verrattain vähän tuomioita, sanoo tutkija Saana Rikkilä.
Selvityksessä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, tilastollinen tarkastelu sekä kysely pohjoismaisille rahanpesun selvittelykeskuksille. Kyselyssä tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä ilmiöiden yhteyksistä ja kerättiin kokemuksia tapauksista, joissa rahanpesuepäilyn kohteena olevat varat ovat mahdollisesti peräisin korruptiivisista toimista. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisessä roolissa korruption tunnistajina, mutta korruption tunnistaminen ja selvittäminen on vaikeaa.
Korruptiontorjunta edellyttää yhteistyötä
Hanke jatkuu tänä vuonna Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettavassa KORPEN 2 (Korruption i samband med näringsverksamhet i Norden) -projektissa, jossa tutkitaan viranomaisten ja rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten käytäntöjä korruption tunnistamiseksi. Projektissa keskitytään etenkin kansainväliset rajat ylittävään lahjontaan ja näiden varojen rahanpesuun.
Korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät korruptiontorjunnasta vaikeaa. Korruptiontorjunnan tehokkuutta koskevissa arvioissa on kiinnitetty huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun Pohjoismaissa. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa.
‒ Uuden projektin tavoitteena on muun muassa koota yhteen hyviä käytäntöjä ja innovoida mahdollisia uusia indikaattoreita korruption torjunnan parantamiseksi. Pyrimme myös osaltamme kehittämään ja vahvistamaan pohjoismaista yhteistyötä, sanoo projektipäällikkö Pirjo Jukarainen.
Oikeusministeriön tilaama ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama jatkoprojekti päättyy tammikuussa 2022.
