Poliisiammattikorkeakoulun selvityksen mukaan korruption ja rahanpesun torjunta on yhä melko eriytynyttä, vaikka ilmiöt ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Eroja korruption torjunnassa huomattiin paitsi Pohjoismaiden myös eri viranomaisten ja yritysten välillä.
Poliisiammattikorkeakoulu selvitti erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan pohjoismaisia toimijoita voidaan käyttää hyväksi korruptiivisten varojen häivyttämisessä, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa. Tuomioita lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa on vähän ja tapausten tunnistaminen on haastavaa.
Hankkeessa selvitettiin myös rahanpesun torjunnan hyvien käytäntöjen hyödyntämistä korruption torjunnassa. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisiä korruption tunnistajia. Erityisesti finanssi- ja taloushallinnon sektorilla on käytössä laaja valikoima keinoja väärinkäytösten torjuntaan ja havaitsemiseen. Näitä keinoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos korruption torjunta olisi riskiperusteisempaa ja sitä edellytettäisiin laissa selkeämmin.
Lisäksi hankkeessa muodostettiin Pohjoismaille suosituksia korruption torjunnan kehittämiseksi. Suositukset koskevat ilmiöiden torjunnan yhdenmukaistamista ja täsmentämistä, ilmoittamisen selkeyttämistä väärinkäytösepäilyissä, hallinnollisten sanktioiden ja viranomaisvalvonnan harkitsemista osana korruption torjuntaa, koulutuksen ja yhteistyön kehittämistä sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa tarkasteltiin korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustaja myös sisäministeriöstä ja valtionvarainministeriöstä.
