Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus valaisee talousrikollisuuden kehitystä ja talousrikostutkinnan tilaa.
Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on julkaissut tutkimuksen "Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2024". Julkaisu kuvaa poliisin talousrikostutkinnan henkilöstön näkemyksiä ja tutkintaprosessia. Tiedot on koottu kyselyllä, ja tuloksia verrataan vastaaviin tietoihin vuodelta 2015. Lisäksi julkaisu esittelee poliisin tilastoja talousrikosjuttujen määristä 2000-luvulla.
Poliisille ilmoitettiin vuonna 2024 runsaat 2 600 talousrikosjuttua ja rikostutkintoja saatiin valmiiksi lähes 2 200. Avoimia juttuja oli vuoden 2024 lopussa 4 450. Tutkinnassa saatiin takaisin noin 29 miljoonaa euroa rikoshyötyä eli rikollisella toiminnalla saatua taloudellista hyötyä.
– Talousrikostutkinnassa on tapahtunut selkeä käänne 2010-luvun puolivälin jälkeen. Avoimien juttujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan takaisin saadun rikoshyödyn euromäärä on jäänyt lähes koko ajan pienemmäksi kuin aiemmin, kuvailee erikoistutkija Vesa Muttilainen Polamkista.
Talousrikosjutut usein monimutkaisia ja kansainvälisiä
Poliisi luokittelee esitutkinnassa talousrikosjutuiksi muun muassa yritystoimintaan liittyvät rikosasiat, joissa on tähdätty huomattavaan välittömään tai välilliseen taloudelliseen hyötyyn. Tapaukset voivat olla esimerkiksi vero-, kirjanpito- ja velallisrikoksia.
Tutkittavat jutut ovat monesti monimutkaisia ja niiden asiakirja-aineistot laajoja. Kyselyyn vastanneet toivat esille, että haasteita aiheuttavat myös puuttuvat aineistot, asiakirjojen julkisuuteen liittyvät näkökohdat ja juttujen rajaaminen tutkittaviksi kokonaisuuksiksi.
– Kyselyyn vastaajat kokevat, että olisi linjattava selkeästi, mitä juttuja talousrikosyksiköissä tutkitaan. Tutkintaprosessit tulisi kuvata ja olisi hyvä levittää hyviksi todettuja käytänteitä, esimerkiksi painottaa prosessissa juttujen esikäsittelyä ja tutkinnan valmistelua. Lisäksi tulee pohtia, miten tutkintaa kehitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia, kertoo erikoistutkija Terhi Kankaanranta Polamkista.
Talousrikosjuttujen haastavuutta lisäävät muun muassa kansainväliset kytkökset, kuten ulkomaille siirretty yritystoiminta tai ulkomaalaiset pankkitilit. Myös osapuolet ovat usein ulkomaalaistaustaisia tai asuvat ulkomailla. Lisäksi näissä rikoksissa hyödynnetään entistä enemmän tietoverkkoja ja virtuaalipankkeja.
Esitutkinnan keskimääräinen kesto pidentynyt
Kyselyn perusteella talousrikostutkinnan työntekijät käyttävät yhä enemmän työaikaansa muiden kuin talousrikosmääritelmän mukaisten rikosasioiden tutkintaan. Tutkijat myös työskentelevät yksin enemmän kuin ennen. Samalla reaaliaikainen tutkinta, joka edellyttää usein runsaasti resursseja ja ryhmätyötä, on vähentynyt. Reaaliaikaisella tutkinnalla poliisi pystyy puuttumaan meneillään olevaan rikokseen, jolloin tutkinta tehostuu.
Talousrikosjuttujen piirteiden ja tutkintatyön muutosten takia tutkintaprosessin kesto on pidentynyt. Vuoden 2024 tilastojen mukaan talousrikosjutun tutkinta kesti keskimäärin lähes 16 kuukautta eli pidempään kuin kertaakaan 2000-luvulla. Keskimääräinen aika rikostapahtumasta tutkinnan päättymiseen on lisääntynyt selvästi 2010-luvun puolivälistä alkaen. Vuonna 2024 se oli lähes 32 kuukautta.
– Juttujen monimutkaisuus ja kansainvälisyys sekä tutkintatyön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, paljonko rikoshyötyä saadaan takaisin. Rikoshyödyn takaisinsaanti edellyttää yleensä reaaliaikaista tutkintaa, johon kuitenkin on entistä heikommat mahdollisuudet. Rikoshyötyä pyritään piilottamaan muun muassa erilaisten virtuaalivaluuttojen avulla, mikä tuo asiaan lisähaastetta. Tämä on hankala kierre, koska talousrikostutkinnan tuloksellisuutta mitataan esimerkiksi takaisin saadun rikoshyödyn määrällä, toteaa ylikomisario Mika Ranki Polamkista.
Osaaminen ja työhyvinvointi tärkeitä menestystekijöitä
Talousrikostutkinnan onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat kyselyyn vastaajien mukaan esimerkiksi hyvä johtaminen, riittävät resurssit, soveltuva osaaminen, juttujen priorisointi ja rajaaminen sekä toimiva yhteistyö.
Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä työhönsä ja suurimmaksi osaksi motivoituneita hoitamaan nykyisiä tehtäviään. Toisaalta runsas viidennes koki itsensä loppuun palaneeksi työnsä vuoksi. Työtä talousrikostutkinnassa oli suositellut kolme vastaajaa neljästä. Muutokset vuodesta 2015 olivat vähäisiä.
– Kysely kertoo, että talousrikostutkinnan koulutusta halutaan lisää. Lisäksi tulee varmistaa, että koulutukseen pääsee mahdollisimman moni riippumatta virka-asemasta. Meidän tulee kehittää koulutuksen toteutustapoja siten, että lähiopetuksen lisäksi tarjolla on myös laadukkaita verkko-opintoja, sanoo ylikomisario Ranki.
Kyselytutkimuksen aineisto keväältä 2024
Tutkimusaineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2024. Kohdejoukkoon kuului 424 henkilöä, joiden työtehtäviin sisältyi talousrikostutkintaa tai sitä tukevia tehtäviä. Vastauksia saatiin 201, joten vastausprosentti oli 47,4.
Seurantatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi strategisessa suunnittelussa, operatiivisessa toiminnassa ja koulutuksessa.
