Viharikosepäilyjen määrä viime vuonna korkeimmillaan

Poliisiammattikorkeakoulun vuosittain tehtävän selvityksen mukaan viharikosepäilyjen määrä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2023.

“Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2023” -selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 606 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana. Yleisimpiä viharikosepäilyjä olivat kunnianloukkaukset ja pahoinpitelyt.

Viharikosepäilyjen määrä kasvoi selvityksen kaikissa motiiviryhmissä. Epäiltyjen viharikosten yleisin motiivi oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Myös uskonnolliseen taustaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja vammaisuuteen liittyviä viharikosilmoituksia raportoitiin merkittävä määrä. Tämä osoittaa, että viharikollisuus on monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa useita eri väestöryhmiä.

Selvityksen motiiviryhmissä on ensi kertaa mukana sukupuoleen liittyvät viharikokset. Näitä löytyi tarkasteluvuonna kuusi kappaletta. Sukupuoleen liittyviä rikoksia voivat olla esimerkiksi laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset.

Huomionarvioista viime vuoden viharikosilmoituksia koskevissa tilastoissa on se, että ensimmäistä kertaa juutalaisiin tai juutalaisuuteen kohdistuneita epäiltyjä viharikoksia oli enemmän kuin kristittyihin kohdistuneita viharikosepäilyjä. Yleisimmin kohteena olivat kuitenkin islaminuskoiset. Nämä heijastelevat koko Euroopan viharikosilmapiiriä, joihin viime vuonna vaikuttivat muun muassa Hamasin Israeliin kohdistamat iskut ja Israelin sotilaallinen vastaus. Erityisesti juutalaisiin ja muslimeihin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta lisääntyivät monissa osissa Eurooppaa vuoden 2023 loppupuolella. Myös edelleen jatkuva Venäjän hyökkäyssota vaikutti viharikosilmapiiriin.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta korostaa, että viharikollisuuden seuranta on tärkeää yhteiskunnallisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

– Viharikokset heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita. Niiden torjuminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, Rauta toteaa.

Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuutta koskevassa selvityksessä tarkastellaan viharikollisuuden kehitystä ja ilmenemismuotoja Suomessa vuosittain. Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikosepäilyt tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.

Suomen rikoslaissa ei ole rikosnimikkeitä viharikos tai vihapuhe, mutta vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Mikä tahansa teko, jonka Suomen rikoslainsäädäntö määrittelee rikokseksi, voi siis olla viharikos. Ratkaisevaa on teon motiivi.

Epäiltyjä viharikoksia sisältäneet rikosilmoitukset vuosina 2018–2023