Kansalaisten luottamus poliisiin säilyi hallintorakenneuudistusten aikana

Julkaisuajankohta 13.4.2023 11.00
Uutinen

Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyn taustaselvityksen mukaan poliisin aiemmat rakenneuudistukset eivät vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen, mutta heikensivät kokemuksia poliisin palvelujen saavutettavuudesta. 

Viime lokakuussa alkaneessa sisäministeriön "Poliisin hallintorakenteen arviointi ja kehittämisvaihtoehdot" -hankkeessa on arvioitu poliisin aiemmin toteutettuja hallintorakenneuudistuksia ja nykyistä hallintorakennetta. 

Hankkeen tueksi on laadittu taustaselvitys "Poliisin hallintorakenneuudistukset (I–III) ja kansalaisten arviot poliisin toiminnasta". Poliisiammattikorkeakoulussa tehdyssä selvityksessä tarkastellaan, vaikuttivatko poliisin hallintorakenneuudistukset vuosina 2009–2016 siihen, miten kansalaiset luottavat poliisin toimintaan tai oman lähiympäristönsä turvallisuuteen. Lisäksi tutkitaan, muuttuivatko kansalaisten kokemukset poliisin palveluista tai arviot rikollisuudesta. 

Selvityksen perusteella kansalaisten luottamus poliisiin sekä kansalaisten kokemukset ja arviot oman lähiympäristönsä turvallisuudesta ja yleisemmin rikollisuudesta eivät muuttuneet hallintorakenneuudistusten vuosina. Uudistukset eivät myöskään vaikuttaneet siihen, miten todennäköisesti rikoksen uhriksi joutuneet ilmoittivat asiasta poliisille. 

– Hallintorakenneuudistusten ajanjaksolla kansalaisten arviot pysyivät valtaosin ennallaan eli myönteisinä tai ajan kuluessa jopa paranivat. Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan ja poliisin legitimiteetti ovat Suomessa vahvoja, sanoo katsauksen laatinut tutkija Matti Vuorensyrjä Poliisiammattikorkeakoulusta. 

Poliisin näkyvyys ja avun saaminen kärsivät

Arviot poliisipalvelujen saavutettavuudesta heikkenivät 2010-luvulla, erityisesti poliisin hallintorakenneuudistusten aikana. Poliisipalvelujen saavutettavuutta tarkasteltiin kolmen muuttujakokonaisuuden avulla: miten kansalaiset arvioivat poliisipartioiden näkyvyyttä omassa lähiympäristössään, kiireellisen hälytysavun saamista tapahtumapaikalle ja omien häiriö- ja rikosilmoitusten vaikuttavuutta. 

– Arviot poliisin hallintorakenneuudistusten aikana olivat myönteisiä, kun kansalaiset tarkastelivat poliisin toimintaa yleisenä kysymyksenä. Arviot muuttuivat kielteisiksi, kun ne perustuivat kansalaisten omiin poliisikontakteihin ja heidän konkreettisiin kokemuksiinsa poliisin palveluista, toteaa Vuorensyrjä.

Hänen mukaansa poliisin palveluiden saavutettavuuden heikentyminen on ollut ennakoitavissa: 

– Tutkimuskirjallisuuden perusteella palvelujen saavutettavuus ja jäljelle jääneen henkilöstön jaksaminen heikkenevät, kun työvoimaa vähennetään poliisin kaltaisilla työvoimaintensiivisillä, hitaan tuottavuuskehityksen toimialoilla.

Hallintorakenneuudistusten jälkeen arviot poliisipalvelujen saavutettavuudesta ovat alkaneet vähitellen palautua paremmalle tasolle.

"Poliisin hallintorakenneuudistukset (I–III) ja kansalaisten arviot poliisin toiminnasta" -taustaselvityksen aineistona on käytetty aiemmin julkaistuja poliisibarometritutkimusten tuloksia vuosilta 1999–2020.