Tietoverkkoavusteiset petokset ovat nousseet Suomessa nopeasti yhdeksi vakavimmista rikosilmiöistä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kyse ei ole enää yksittäisistä huijauksista vaan laajasta, nopeasti muuntuvasta ja kansainvälisestä rikollisuudesta, joka kohdistuu tavallisiin kansalaisiin, yrityksiin ja koko digitaalisen yhteiskunnan toimintaan. Samalla raportin keskeinen viesti on toiveikas: verkkopetokset eivät ole hallitsematon ilmiö, vaan niitä voidaan merkittävästi vähentää, jos torjuntaan panostetaan.
Tutkimusraportista voidaan nostaa esiin kolme pääviestiä.
Tekniseen torjuntaan kannattaa panostaa. Suomessa on jo saatu hyviä kokemuksia siitä, että huijauspuheluita, -viestejä ja huijaussivustoille ohjautuvaa liikennettä voidaan estää tehokkaasti jo ennen kuin vahinkoa syntyy. Juuri rikosympäristöön kohdistuvat tekniset ratkaisut ovat lupaavimpia torjuntakeinoja, koska ne vaikeuttavat rikoksen tekemistä ilman, että vastuu jää yksin kansalaiselle. Tällaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi puheluiden tai verkkosivujen estäminen.
Nopeus ratkaisee. Verkkopetoksissa rikoshyöty siirtyy usein minuuteissa tai tunneissa eteenpäin. Tämä tapahtuu usein iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Raportti korostaa, että torjunnan vaikuttavuus riippuu siitä, kuinka nopeasti pankit, poliisi ja rahanpesun selvittelykeskus pystyvät toimimaan yhdessä. Siksi raportissa suositellaan ympärivuorokautista toimintaketjua vakaviin petostilanteisiin sekä kansallista petoskeskusta, joka voisi reagoida kiireellisiin tilanteisiin ilman viivettä.
Koko ketjun on osallistuttava torjuntaan. Verkkopetos ei yleensä ala pankissa, vaan esimerkiksi puhelussa, tekstiviestissä, hakukoneessa, sosiaalisessa mediassa tai verkkoalustalla. Siksi torjunta ei voi olla vain poliisin tai pankkien vastuulla. Tehokas torjunta edellyttää, että mukana ovat viranomaiset, pankit, teleoperaattorit, digitaaliset alustat ja järjestöt. Vasta kun koko ketju toimii yhdessä, voidaan estää rikoksia ennakolta, pysäyttää rahavirtoja nopeasti ja suojata kansalaisia nykyistä paremmin.
– Verkkopetokset ovat vakava ja kasvava ongelma, mutta ne ovat torjuttavissa. Suomessa on jo näyttöä siitä, että tekninen torjunta toimii. Nyt tarvitaan lisää nopeutta ja koko rikosketjun kattavaa yhteistyötä, sanoo hanketta vetänyt Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi.
Raportissa painotetaan, että kysymys ei ole vain rikollisuudesta vaan myös luottamuksesta digitaaliseen yhteiskuntaan. Jos verkkopetoksia ei saada kuriin, ne rapauttavat kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja halua käyttää digitaalisia palveluja. Jos taas torjuntaa vahvistetaan johdonmukaisesti, Suomi voi sekä vähentää rikollisille päätyvää rikoshyötyä että vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että digitaalisessa ympäristössä voi asioida turvallisesti.
Raportin laativat yhteistyössä Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja PTT:n tutkijat.
