Vaikka Polamkiin hakeutuessaan ei tarvitse olla huippu-urheilija, löytyy täältä silti paljon porukkaa, joka harrastaa kilpaurheilua enemmän tai vähemmän. Itse olen harrastanut yli kymmenen vuotta maastohiihtoa. Tavoitteellisesti olen aina harjoitellut ja kilpaillut, enkä ole pitänyt mahdottomuutena sitäkään vaihtoehtoa, että tekisin urheilusta ammatin. Armeija, sairastelut ja viimeisimpänä pitkään vaivannut ylikunto ovat kuitenkin vaikuttaneet urani kehittymiseen ja tehneet minusta enemmän harrastajan kuin huipulle tähtääjän.
Vielä ennen opintojen alkua luulin, että pystyisin siinä sivussa helposti motivoituneena panostamaan myös kilpaurheiluun. Totesin aika pian opintojen alkaessa, että helppoa se ei tule olemaan. Ensimmäiset puoli vuotta meni totutellessa uusiin olosuhteisiin ja se sattui ajoittumaan juuri kilpailukaudelle. Nyt, kun opintoja on takana noin yhdeksän kuukautta, alan pikkuhiljaa saada asiat tasapainoon. Toki tämä on henkilökohtainen kokemukseni, johon vaikuttaa monet muutkin asiat elämässä kuin koulu. Jollain toisella sopeutuminen ja kilpaurheilun sovittaminen osaksi kouluarkea voi tapahtua paljon nopeammin.
Polamk tukee huippu-urheilua ja onkin Tampereen Urheiluakatemian yhteistyöoppilaitos, joten sen puolesta mahdollisuudet kilpaurheilun jatkamiselle koulun ajan ovat hyvät. Opettajat suhtautuvat yleensä urheilusta aiheutuviin poissaoloihin hyvin ja yrittävät keksiä ratkaisun tuntien korvaamiseen. Opinnot ovat suurimmaksi osaksi läsnäolopakollisia ja joidenkin tuntien korvaaminen saattaa onnistua vasta seuraavan kurssin mukana, minkä takia itse jään vasta hyvin korkealla kynnyksellä opetuksesta pois. Tämän vuoksi olen esimerkiksi joutunut jättämään harjoitusleirejä väliin, koska olen kokenut haasteelliseksi tuntien jättämisen rästiin ja niiden korvaamisen myöhemmin. Varsinkin, kun kyseessä on ollut useampi korvattava poissaolopäivä.
Myös harjoitteleminen ja itse kilpaileminen on ollut haasteellista. Välillä koulupäivät ovat pitkiä, sillä tunteja voi olla 8–16.45 välillä. Siihen päälle palautettavien tehtävien tekoa tai itseopiskelua ja päälle omat lajiharjoitukset. Palautumisen kanssa voi tulla helposti ongelmia, kuten allekirjoittaneella. Harvoin kilpailuun valmistautuminen on ollut optimaalista koulun ohella varsinkin, kun välillä kilpailumatkat ovat pitkiä. Kilpailureissuille lähdöt ovat saattaneet venähtää riippuen koulupäivän pituudesta, joten kilpailuun valmistavia harjoituksia on jäänyt välistä.
Haluan korostaa, että tämä on henkilökohtainen kokemukseni asioista ja toiset kokevat nämä asiat haastavammaksi kuin toiset. Lisäksi haluan mainita, että loppujen lopuksi kaikki riippuu omasta asenteesta, motivaatiosta ja siitä, minkä painoarvon ja panostuksen asioille laittaa. Itse olen asettanut koulun ykköseksi enkä näe sitä huonona asiana ollenkaan, mutta valitettavasti se on vienyt jonkin verran urheilusta pois. Omaa asennetta ja tavoitteita kilpaurheiluun kannattaa pohtia ennen kouluun hakeutumista, sillä uskon, että jokaisella menee aluksi hetki tottua näihin olosuhteisiin. Koululla asioista kannattaa keskustella rohkeasti opettajien kanssa, sillä yleensä aina asioihin löytyy ratkaisu, viime kädessä opintojen viivästyttäminen.
Polamkilla on myös erittäin hyvät puitteet liikuntaharrastuksiin. Koulun alueella on liikuntahalli, josta löytyy uima-allas, kuntosali, painisali sekä liikuntasali, jossa voi harrastaa eri lajeja. Kesällä koulun pihalla voi pelata rantalentopalloa ja lisäksi koululla pyörii liikuntakerhoja, esimerkiksi sähly-, paini-, lentopallo-, futsal- ja jääkiekkokerhot. Hyvät juoksu- ja hiihtomaastot löytyvät myös läheltä. Koululla on helppo harrastaa liikuntaa ja koulukaverit ovat urheilullista porukkaa, joten seuraakin löytyy.
Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen [email protected].
Aada
